Marraskuussa 1961 Etelä-Kalifornian Commonsissa asuva 30-vuotias
Elizabeth Zott on masentunut. Hän on viisivuotiaan Madelinen yksinhuoltajaäiti,
entinen tutkimuskemisti ja nykyinen Kuudelta syödään -tv-ohjelman tähtijuontaja,
mutta hän on vakuuttunut elämän olevan hänen osaltaan ohi.
Miten tähän tilanteeseen on päädytty ja vähän siitäkin, mitä
tämän jälkeen tapahtuu, kertoo Bonnie Garmusin esikoisromaani Kaikki
on kemiaa.
Elizabeth on kokenut kovia jo lapsena, mutta kyltymätön
tiedonjano, päättäväisyys sekä tinkimättömän looginen ajattelu ovat kantaneet
häntä eteenpäin elämässä. Valitettavasti 1950-luvun alun Kaliforniassa ei
suhtauduta mitenkään myönteisesti älykkäisiin ja uraorientoituneisiin naisiin.
Sen Elizabeth joutuu kerta toisensa jälkeen karvaasti kokemaan.
Erinäisten ikävien vaiheiden jälkeen Elizabeth päätyi töihin
Commonsin kaupunkiin Hastingsin tutkimuslaitokseen, koska ei saanut mistään
muualta töitä. Hastingsissa työskentelee myös kuuluisa kemisti Calvin Evans, mies,
jota kaikki kunnioittavat (varma tuleva Nobelin voittaja!) ja pelkäävät
(käsittämättömän pitkävihainen!). Miksi Evans on päätynyt töihin Hastingsin kaltaiseen
jumalan hylkäämään paikkaan, on arvoitus, mutta Elizabeth ratkaisee sen
aikanaan.
Elizabeth ja Calvin kohtaavat ja rakastuvat. Kummallekin
rakastuminen on ensimmäinen. Calvin on ensimmäinen mies, joka kohtelee Elizabethia
tasavertaisena ammattilaisena. Miten sellaiseen mieheen voisi olla rakastumatta?
Calvin kertoo Elizabethille oman kurjan menneisyytensä salaisuudet. Mies on
menettänyt kaikki rakkaansa kauheissa onnettomuuksissa. Miten hän voisi
suojella Elizabethia kohtalolta, joka mitä ilmeisimmin vaanii kaikkia, joita
hän rakastaa?
Erilaisten käänteiden jälkeen Elizabeth siis päätyy
paikallisen tv-kanavan keskivertokotirouville suunnatun iltapäivisin esitettävän
kokkausohjelman juontajaksi. Tuottaja Walter Pine on epätoivoinen, sillä omapäinen
Elizabeth ei suostu lukemaan hänelle kirjoitettuja repliikkejä vaan alkaa
paitsi kertoa katsojilleen ruuanlaittoon liittyvistä kemiallisista reaktioista
tieteen termeillä myös ottaa rohkeasti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
Kaikki on kemiaa koukutti odottamatta ihan totaalisesti,
ja ahmin sen parissa päivässä. Elizabeth ja Calvin ovat ihana pari epäsovinnaisine
tapoineen ja ajatuksineen. Romaanin juonesta laajasti lukenut Madeline sanoisi,
että Dickensit on kirjailijalla kyllä luettuina. Silti nautin loppuratkaisuista
kovasti! Mikä tuntuisikaan paremmalta kuin että k***päähenkilöt saavat todellakin
ansionsa mukaan?
Garmus käsittelee Elizabethin ja muiden henkilöidensä kautta
monia edelleen valitettavan ajankohtaisia yhteiskunnallisia epäkohtia.
Harmillisen vähän pitää raaputtaa esimerkiksi tasa-arvokysymyksistä
nostalgiakerrointa pinnasta, kun ollaan jo nykyrealismissa. Eivätkä ongelmat
suinkaan ole vain yhdysvaltalaisten harmeina, ikävä kyllä.
Bonnie Garmus: Kaikki on kemiaa (Lessons in Chemistry)
Suom. Mari Hallivuori.
Tammi 2022. 421 s.
Äänikirjan lukija Maija Lang.
Ennakkokappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.
