Lukeminen on terveellistä ja kesälukumaraton II

Jälleen uusia todisteita sen puolesta, että lukeminen on oikeasti terveellistä! Norjalaiset ovat nimittäin tehneet laajan tutkimuksen kulttuuriharrastusten vaikutuksista ihmisen elinajan pituuteen. Tulokset ovat rohkaisevia. ”--- kulttuuririennoissa käyvät ihmiset voivat paremmin ja ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin kulttuuria kaihtavat. --- Yhteys vielä syveni annoskoon mukaan: mitä enemmän ravitsi itseään kulttuurilla, sitä paremmin meni.” (Tiede 7/2013.)

Tiede 7/2013, kuva Mikko Väyrynen.

Tiede-lehden artikkelia Musiikki ja museo pidentävät ikää varten on haastateltu suomalaista neurologian dosenttia ja kirjailijaa Markku T. Hyyppää, jonka mukaan kulttuuria harrastavat elävät huomattavasti pidempään kuin ne, jotka eivät harrasta. Todella pitempään tarkoittaa kahta, jopa kolmea vuotta, eikä vastaavaa etua saavuteta esimerkiksi laihduttamalla tai terveysliikunnalla. Aivan mahtavaa, eikö totta?

Salaisuus piilee Hyypän mukaan kulttuuririentojen sosiaalisuudessa. Mutta onneksi heti perään kerrotaan, että vastaava sosiaalinen aspekti on – hieman yllättäen – myös lukemisharrastuksessa. ”Vaikka ihminen lukee yksin, tilanteessa vaikuttaa sosiaalisen läsnäolon tuntu. Tiedetään, että läsnäolon kokemus on aivotoiminnan kannalta tärkeää. Myös vaikkapa käynti kirjastossa merkitsee, että on sosiaalisessa elämässä kiinni.” Tuosta viimeisestä lauseesta Hyyppä ansaitsisi mitalin! Tiedoksi tämä HETI niille päättäjille, jotka aikovat kotikaupunkini kirjastoja sulkea!

Artikkelin lopussa todetaan vielä, että pehmomaineessa olevaa kulttuuria ei oteta ehkä vakavasti siksi, että sen harrastaminen on hauskaa eikä vaadi askeesia, itsekuria ja hikoilua. Sopii ainakin suomalaiseen mentaliteettiin, vai kuinka? Hauska ei vain voi olla terveellistä.

Koska siis lukeminen on huipputerveellistä, voi sitä lämpimästi suositella kaikille. Lisää sosiaalisuutta lukemiseen saa vaikkapa osallistumalla lukupiireihin tai yhteislukutempauksiin. Näistä jälkimmäistä olisi tarjolla heti huomenna, kun Blogistanian kesälukumaraton II starttaa. Ohjeet maratoonailuun voi vilkaista vaikkapa täältä, ja mukaan haluavat voivat ilmoittautua Hys, äiti lukee nyt! -blogissa. Osallistuin itse edellisviikon ponnistukseen eli 10.7. käytyyn kisaan. Kokemus oli hieno, mutta raskas. Lukumaratoonaus ei oikein taida olla minulle sopivaa extremeä, mutta on mukava vain asettua seuraamaan toisten suorituksia. Mukaan on ilmoittautunut tätä kirjoitettaessa (la 20.7.) jo likemmäs kolmekymmentä bloggaajaa, eli suosio on jopa ensimmäistä kertaa suurempi!

Pitkää ikää kaikille ja maratonisteille tsemppiä!

P.S. Salainen aseeni yhä pidemmän ja terveemmän elämän tavoittelussa: äänikirjat + lenkkeily!

Mikaela Sundström: Alati taivaat (lukumaratonsatoa)

Keskipaljon lukevana (tai ainakin jatkuvasti lukevana) ihmisenä olen monesti hämmästellyt sitä, miten ainakin näennäisesti täysin sattumanvaraisesti luettaviksi valitut kirjat näyttävät jollakin tavalla keskustelevan keskenään tai asettuvan jatkumoksi. Näin kävi taas Blogistanian kesälukumaraton I:nkin aikana. Luin alkajaisiksi Inka Nousiaisen osittain sota-aikaan sijoittuvan sukupolviromaanin Kirkkaat päivä ja ilta. Seuraavaksi käteeni osui jostakin kirjaston poistolaarista pelastamani Mikaela Sundströmin vuoden 1999 Finlandia-ehdokas Alati taivaat, jonka kaunis nimi soitti siellä laarin ääressä jotain vaimeaa mieleni kelloa.

Jo nimet ovat sukua toisilleen. Nousiaisen kirjan nimi tulee papin pitämästä vihkipuheesta, jossa lainataan Raamattua. Sundströmin kirjan nimi taas on vanhasta virrestä. Kirkollis-kristillistä kuvastoa siis, jotain hyvin perisuomalaista. Nykyajan menossa on vaikea muistaa, kuinka vahvasti hyvinkin vanhoillinen luterilaisuus vaikutti esimerkiksi koulujen arkeen esimerkiksi 70-luvulla, peruskoulussakin.

Alati taivaat on myös jonkinlainen sukupolviromaani, ja siinäkin sota-aikaisilla tapahtumilla on merkityksensä nykyajan eli 1980- ja 1990-luvun tapahtumiin. Keskiössä on Katarina, itäuusmaalaisen, suomenruotsalaisen maatilan nuorempi tytär, joka jo 16-vuotiaana riuhtaisee itsensä lähes väkivalloin irti näännyttävistä perheriidoista ja taakse jääneestä koulukiusaamisesta. Hän pakenee Lontooseen ja koettaa etsiä paikkaansa maailmassa vain omana itsenään, ilman suvun ja perheen ongelmien taakkaa. Sattuma johdattaa hänet valokuvaamoon apulaiseksi. Omistaja päättää opettaa Katarinan valokuvaamaan, ja se osoittautuukin hänelle tärkeäksi itseilmaisun tavaksi. Valokuvauksella on kirjassa keskeinen osuus. Lontoossa tapahtuu kuitenkin jotain, mitä Katarina olisi viimeiseksi voinut kuvitella: hän rakastuu. Rakastuu ehdoitta ja korviaan myöten, kertakaikkisesti.

Rakastettu on suomenruotsalainen lukion historianopettaja Harri, jonka kanssa Katarina päättää uskaltaa palata kotiin Suomeen. Se ei kuitenkaan suju ihan niin kuin on kuviteltu. Perheen ongelmat eivät ole vuosien aikana kadonneet minnekään, ja hetken vieraskoreuden jälkeen ne vyöryvät Katarinan ylle kuin tsunami. On päästävä irti. Katarina rikkoo kaiken voidakseen ehkä koota paloista itsensä.

Kirja on pienikokoinen, vain 153 kapeaa sivua käsittävä teos. Sen kansien väliin mahtuu kuitenkin monta mielenkiintoista tarinaa. Katarinan isosisko Helena alkaa elää oman rakkautensa kanssa, mutta päätyy lähinnä helsinkiläisten seurapiirien kutsuille osoitukseksi isäntäväen suvaitsevuudesta. Myös dramatiikkaa on mahtunut mukaan. Katarinan ja Harrin häät ovat jonkinlainen kulminaatiopiste, jota kierrellään pitkään, ennen kuin lopulta paljastuu lukijallekin, mitä oikein tapahtui. Sundström ei kuori koko tarinan kaikkia kerroksia auki, vaan menneisyyden salaisuudet jäävät osittain hämärän peittoon, kutkuttamaan lukijan mielikuvitusta.

Ilkeämielisesti voisi ajatella, että Alati taivaat valittiin Finlandia-ehdokkaaksi kiintiöpaikalle, pitihän mukaan saada jokin suomenruotsalainen, ruotsiksi kirjoittava sekä mielellään esikoiskirjailija. Sundström täytti kätevästi molemmat vaatimukset. Mutta Alati taivaat kyllä lunasti paikkansa kisassa ihan oikeilla ansioillaan, vaikka aika kovassa seurassa kilpailikin. Muut ehdokkaat nimittäin olivat Antti Hyry, Jari Järvelä, Jari Tervo, Veronica Pimenoff ja Kristina Carlson, jonka teos Maan ääreen vei palkinnon. Vuoden 1999 ehdokkaat siis noudattivat mallikelpoisesti sukupuolijakaumaa, ja mukana on konkareita, joista toiset ovat olleet myöhemmin palkinnon suhteen onnekkaampia kuin toiset. Tervohan on ollut kestoehdokas, jolle voittoa ei ole herunut. Hyry taas korjasi potin vuoden 1999 Aitan rinnakkaisteoksella Uuni.

Sundströmin tuotanto alkoi tämän esikoiskirjan perusteella kiinnostaa aika lailla, mutta näyttäisi siltä, että tuotanto on suppeahko eikä kaikkea ole suomennettu.

Mikaela Sundström: Alati taivaat (Dessa himlar kring oss städs)
Suom. Katriina Savolainen.

Tammi 2000 (alk. 1999). 153 s.

Ostettu.

Inka Nousiainen: Kirkkaat päivä ja ilta (lukumaratonsatoa)

Blogistanian kesälukumaraton I:n alkukahinoissa luin Inka Nousiaisen hienon ja paljon kehutun uutuusromaanin Kirkkaat päivä ja ilta. Olin sen napannut mukaani kirjastosta alkukesästä, kun ne täälläkin vielä olivat auki. Yllätyin silloin hieman kirjan pienuudesta, mutta se osoittautui siis vain eduksi maratonin näkökulmasta.

Kirkkaat päivä ja ilta on Nousiaisen seitsemäs romaani. Olen lukenut häneltä aiemmin vain edellisen eli vuonna 2007 ilmestyneen Arvaa ketä ajattelen. Pidin sen omintakeisesta kielestä ja taitavasta ennakoinnin käytöstä. Vaikka edellisen Nousiaisen kirjan lukemisesta oli siis jo vuosia vierähtänyt, oli mielessäni positiivinen ennakko-odotus kirjaan tarttuessani.

En joutunutkaan pettymään. Kirkkaat päivä ja ilta on minunkin mielestäni hyvä romaani, hieno ja kauniisti kerrottu traaginen tarina. Tosin sitten loppuun päästyäni hieman kummastelin muutamia seikkoja. Niistä myöhemmin. (Huomaatteko, että ennakoin?)

Alussa tavataan nykyhetkessä Edla, kuolemaa omassa kodissaan jo vähän kärsimättömästi odottava vanhus. Hän muistelee kaiholla rakasta siskoaan Iidaa. Sitten hypätäänkin jo Iidan tarinaan niin nopsaan, että melkein tipahdin vauhdista. Eletään aikaa ennen talvisotaa, vuoden 1938 kesää. Iida on valmistunut opettajaseminaarista ja saanut ensimmäisen opettajantoimensa pikkuisesta kyläkoulusta. Iida puree käärme. Apua hakiessaan hän tapaa sillalla miehen, johon rakastuu silmittömästi. Kestää kuitenkin pitkään, ennen kuin mitään Iidan ja Eliaksen välillä tapahtuu.

Nykyhetkessä hypätään täysin odottamatta nuoren palomiehen Viljamin elämään. Viljami on saanut kuulla uutisen, joka on järkyttänyt koko hänen elämänsä toviksi pois raiteiltaan. Sitten sattuman oikusta Viljamin ja Edlan tiet risteävät. Syntyy jonkinlainen yhteys kahden onnettoman sielun välille, mutta takana on enemmänkin.

Tarina etenee paloittain välillä Iidan, välillä Viljamin ja Edlan näkökulmista. Aikatasot lomittuvat. Kirjan tunnelma on kuulaan surumielinen, kaunis, eikä vähiten taitavasti käytetyn suomen kielen takia.

Sitten niistä ajatuksistani, jotka lukemisen jälkeen jäivät kaihertamaan. Tarina on hyvä, mutta rakentuu aika tavalla usean erittäin epätodennäköisen sattuman varaan. Yksi ehkä vielä menettelisi, mutta hieman koetellaan lukijaa useammalla. Tosin ainakin yksi näistä sattumuksista jää oikeastaan lukijan itsensä pääteltäväksi, joten sen osalta saan syyttää vain itseäni. Viljamin osuutta mietin eniten. Oliko koko mies kokonaisuuden kannalta lainkaan tarpeen? Olisiko tarina ollut ehyempi ilman hänen osuuttaan?

Inka Nousiainen: Kirkkaat päivä ja ilta

Siltala 2013. 124 s.

Lainattu kirjastosta.

Lukumaratonin tulokset eli jälkipuintia 2

Keskiviikkoinen lukumaraton vaati ainakin tällä lukijalla veronsa. Torstaina en avannutkaan kirjaa, vaan vain pikkuisen aloitin yhtä lehtinovellia. Perjantaina sentään palasin tiistaina kesken jääneen dekkarin pariin, mutta vain varovasti makustellen. Tänään olen jo melko toipunut, sillä luin kyseisen dekkarin loppuun lähes yhteen menoon ja mietiskelen nyt, mitä aloittaisin seuraavaksi.

Yhteislukumaraton herätti siis melkoista kiinnostusta. Olen koettanut tehdä mukana olleiden kanssa listausta tuloksista. Sain ’viralliseksi’ osanottajamääräksi 25 blogia ja yhden nimimerkin, joka ilmoitti lukemansa sivumäärän juttuni kommenttilaatikkoon. (Huom. Ninnu, jos huomaat tämän: lukemasi teokset puuttuvat vielä listalta. Voit halutessasi ilmoittaa ne vaikka kommentilla tähän juttuun!)

Katja Jalkanen ja Hanna Pudas heittivät Rivien välissä -kirjassaan ilmoille ajatuksen ”kymmenistä tuhansista luetuista sivuista”. Ällistyttävää kyllä voin ilokseni kertoa, että Blogistanian kesälukumaraton I:n ’virallinen tulos’ on huimat 20 173 sivua! Hyvä me!

Kokosimme myös listaa luetuista teoksista. Se näyttää tällaiselta:

1. Ahnve, Karin: On vasta aamu
2. Ahonen, Lauri & Jaakko - Pikku Närhi
3. Andersson, Claes: Syksyni sumuissa rakastan sinua (runoja)
4. Andersson, Claes: Hulluudestamme ja hulluudestamme
5. Austen, Jane & Ben H. Winters: Järki ja tunteet ja merihirviöt (jäi kesken)
6. Autio, Aada Aleksandra: Tuulen tuoma (novelli)
7. Bach, Richard: Kohoa siivillesi (kesken)
8. Bechdel, Alison - Äideistä parhain
9. Bergstrand, Mikael: Delhin kauneimmat kädet
10. Billetdoux, Raphaelle: Minun yöni kauniimmat kuin teidän päivänne
11. Buck, Pearl S.: Hyvä maa
12. Byatt, A.S.: Ragnarök, jumalten tuho (+1/3)
13. Canales, Juan Díaz: Valkoinen valtakunta (Blacksad #2)
14. Canth, Minna: Agnes
15. Carriger, Gail: Changeless (osittain)
16. Cleland, John: Fanny Hill
17. Dahl, Roald: Jali ja suklaatehdas
18. Dexter, Colin: Viimeinen bussi Woodstockiin
19. Dickens, Charles: Oliver Twist (lyhennelmä)
20. Dijan, Philippe: Hullu rakkauteni
21. Dominíguez, Carlos María: Paperitalo
22. Dorrenstein, Renate: Hyvä äitipuoli
23. Dovlatov, Sergei: Matkalaukku
24. Dunmore, Helen: Ingo - Meren kansa
25. Enoranta, Siiri: Nukkuu lapsi viallinen
26. Erpenbeck, Jenny: Vanhan lapsen tarina
27. Fitzgerald, F. Scott: Kultahattu (osittain)
28. Fuentes, Carlos: Aura
29. Gaiman & Russell - Coraline
30. Gaiman & Russell - Sandman. Unten metsästäjät
31. Golding, William: Kärpästen herra
32. Haakana, Veikko: Suden lauluja (runoja)
33. Hakkarainen, Anna-Kaari: Verkko
34. Hall, Tarquin: Vish Puri & kadonneen palvelijattaren tapaus
35. Hannila, Petteri: Kaukamoinen
36. Harju, Janne: Niin lähti kaunis päivänsäde (novelli)
37. Harris, Charlene: Living Dead in Dallas (osittain)
38. Hegemann, Helene: Aksolotli – Yliajo
39. Hietamies, Laila: Jos tulisi lopulta ikävä (novelli)
40. Hossein, Khaled: Ja vuoret kaikuivat
41. Hyppönen, Henkka : Sehän on ihan hyvä
42. Hämäläinen, Helvi : Kaunis sielu
43. Ibsen, Henrik: Rakkauden komedia (näytelmä, jäi kesken)
44. Isherwood, Christopher: Cabaret - Jäähyväiset Berliinille
45. Isokallio, Kalle : Vesimeloni
46. Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja
47. Jansson, Tove: Kesäkirja
48. Jansson, Tove: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia
49. Jokinen, Seppo: Ajomies
50. Jones, Diana Wynne: Leijuva linna
51. Järvelä, Jari: Chateau Inkeroinen (novelli)
52. Jääskeläinen, Pasi Ilmari: Lumikko ja yhdeksän muuta (kesken)
53. Jääskeläinen, Pasi Ilmari : Harjukaupungin salakäytävät
54. Kafka, Franz: A Country Doctor (novelli)
55. Kanehara, Hitomi: Käärmeitä ja lävityksiä
56. Katajala, Jussi : Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita (novellikokoelma)
57. Kettu, Katja: Kristalliyö (novelli)
58. Kiljander, Robert: Pahassa pulassa (näytelmä)
59. Kitamura, Satoshi: Tuku-tuku ei nuku (lastenkirja)
60. Kokkonen, Kiti: Purukumi karusellissa
61. Kokkonen, Kiti: Terveisin Karo, sähköpostiromaani
62. Kotro, Arno: Sanovat sitä rakkaudeksi (runoja?)
63. Kotro, Arno - Lybäck, Christer: Veitsen terällä
64. Lensu, Terttu: Mummo vastaan muu maailma (osittain)
65. Läckberg, Camilla: Mantelintuoksua lumimyrskyssä
66. Lauronen, Mixu & Anastasia Lapintie: Vilja® (novelli)
67. L'Engle, Madeleine: Hyppy ajassa
68. Luhtanen, Sari: Murusia
69. Mankell, Henning: Tähtiin karkaava koira
70. Mann, Thomas : Pikku herra Friedemann (novelli)
71. Mann, Thomas : Tristan (novelli)
72. Mann, Thomas : Tonio Kröger (novelli)
73. Marchant, Jo: The Shadow King (kesken)
74. Matilainen, Pekka : Kupoli
75. McCarthy, Cormac: The Sunset Limited (näytelmä)
76. McEwan, Ian: Sementtipuutarha
77. McEwan, Ian: Vieraan turva
78. McInerney, Jay: Bright Lights, Big City
79. Meresmaa, J. S.: Lintukoto (novelli)
80. Miten kirjani ovat syntyneet 5 (kahden kirjailijan osuus)
81. Moggach, Deborah: Tulppaanikuume
82. Montgomery, L.M: Annan nuoruusvuodet
83. Murakami, Haruki: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta
84. Nakamura, Fuminori: The Thief
85. Niemi, Mikael: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (osittain)
86. Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta
87. Nousiainen, Miika: Metsäjätti (osittain)
88. Nupponen, Anni: Juuret (novelli)
89. Peltoniemi, Sari: Kuulen kutsun metsänpeittoon
90. Poe, Edgar Allan: Keijun saari (novelli)
91. Poe, Edgar Allan: Sanojen voima (novelli)
92. Poe, Edgar Allan: Älä lyö pirun kanssa päästäsi vetoa (novelli)
93. Pratchett, Terry & Gaiman Neil: Hyviä enteitä (osittain)
94. Pushkin, Alexandr: Patarouva (novelli)
95. Päivinen, Maaria: Mitä jäljelle jää (novelli)
96. Rajakylä, Sami: Pätkärunoilija
97. Riley, Andy - Pupujen uusi itsemurhakirja
98. Rouhiainen, Elina: Uhanalainen (osittain)
99. Rogan, Charlotte: The Lifeboat
100. Rommi, Satu: Kahvia ja guruja eli kolme vuotta Intiassa
101. Rowling, J.K: Siuntio Silosäkeen tarinat
102. Sairanen, Petter: Muisti on unta
103. Salama, Annukka: Piraija kuiskaaja
104. Saranti, Elisabeth: Furberry (novelli)
105. Seppälä, Juha: Takla Makan
106. Sewell, Anna: Black Beaty (kesken)
107. Shaw, Ali: Tyttö joka muuttui lasiksi (kesken)
108. Shields, Carol: Maitoa leipää olutta jäätelöä (novelli)
109. Shields, Carol: Naamiaispuvut (novelli)
110. Shields, Carol: Takan ruokaa (novelli)
111. Siekkinen, Raija: Novelli (novelli)
112. Sihvonen & Rapi - Kuolleiden urheilijoiden seura
113. Sloth Lady: Jos sais kerran reissullansa (novelli)
114. Snyder, Albuquerque, King - American Vampire
115. Soikkeli, M. G.: Urho ja kettu (novelli)
116. Sokal - Tarkastaja Ankardon tutkimuksia
117. Stevenson, Robert Louis: Aarresaari
118. Stevenson, Robert Louis: Itsemurhaklubi
119. Stevenson, Robert Louis: Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde
120. Supinen, Miina: Orvokki Leukaluun urakirja (lyhytproosaa)
121. Sundström, Mikaela: Alati taivaat
122. Swan, Anni: Tottisalmen perillinen
123. Tamminen, Petri: Muistelmat
124. Tenhunen, Eeva: Viimeinen pari
125. Tikka, Eeva: Haapaperhonen (novelli)
126. Tikka, Eeva: Hauen laulu (novelli), kahdessa blogissa
127. Tikka, Eeva: Intiaaniprinsessa (novelli)
128. Tikka, Eeva: Jänkäkurpan yö (novelli)
129. Tikka, Eeva: Muuttunut meri (novelli)
130. Tikka, Eeva: Varjolaiva (novelli)
131. Torday, Paul: Ventovieras (osittain) (+kokonaan)
132. Tossavainen, Jouni: Kesäpäivä
133. Tuomola, Johanna: Kadonneiden rahojen arvoitus
134. Utrio, Kaari: Pirita Karjalan tytär
135. West, Nathanael: Vastaathan kirjeeseeni, Miss Lonelyhearts
136. Yoshimoto, Banana: Kitchen
137. Detroit Metal City -mangaa (osittain)

Aika hieno lista, vai mitä? Novelleja on paljon, koska kansainväliseen tyyliin mukaan otettiin myös minihaaste, eli luimme ns. kitalaenpuhdistusnovelleja isompien teosten väleissä tai miten nyt kukin halusikin. (Jos joku osallistunut huomaa kirjansa tai kirjojensa puuttuvan listalta, kommenttia vain alle, niin korjataan!)

Jos oma tulos jäi kaihertamaan (vaikka mikään kilpailu tämä siis ei ole!), tai jos muuten ajatus yhteislukumaratonista kiinnostaa, voi ilmoittautua mukaan seuraavaan eli Blogistanian kesälukumaraton II:een vaikkapa jättämällä kommentin tämän tekstin alle. Säännöt ovat samat kuin ykkösessäkin. Käy kurkkaamassa täältä! Mukaan on jo nyt lupautunut ainakin 16 osallistujaa. Tsemppiä heille!

Kirjakissan hieno banneri.

Huom! Blogistanian kesälukumaraton II:een osallistuvat, käykää ilmoittautumassa Hys, äiti lukee nyt! -blogiin. 

Lukumaratonkrapulaa ja jälkipuintia osa 1

Enpä olisi uskonut, että kirjablogin perustaminen vielä vie minut eilisen kaltaiseen täysin pähkähulluun ja samalla hirmuhauskaan some-häppeningiin! Eilen nimittäin toteutettiin Blogistanian kesälukumaraton I eli kaikille avoin yhteislukutempaus.

Idea yhteislukumaratonista ja lukumaratoneista ylipäätään on käsittääkseni peräisin ulkomaisista blogeista, mutta Katja Jalkanen ja Hanna Pudas mainitsivat siitä kesän korvalla ilmestyneessä kirjablogikirjassaan Rivien välissä esitellessään erilaisia suomalaisissakin kirjablogeissa toteutuneita tempauksia. Yksittäisten ihmisten ja blogien 24 tunnin lukumaratoneja on siis toteutettu jo ainakin parina vuonna, mutta ei vielä yhteistä.

Tuumasta toimeen. Heitin ajatuksen ilmaan keskusteluryhmässä. Olisiko kukaan valmis yhteiseen maratonlukupäivään vaikka heinäkuussa? Kuten kirjablogistien keskuudessa aina, heti oli innokkaita ja innostuneita mahdollisia osallistujia. Niinpä päätimme sopia heinäkuulle kaksi yhteispäivää, joihin voisi vapaasti osallistua kuka tahansa joko molempiin tai kumpaan vain. Arkipäiviin taidettiin tällä kertaa päätyä lomakauden takia, sillä vaikka moni raataa myös kesällä ja heinäkuussa töissä, on sentään aika monella lomaa. Koskaanhan ei saada sovituksi päivää, joka sopisi kaikille halukkaille. Tarkoitus on järjestää vastaava tempaus vielä talviaikaankin. Silloin ehkä sitten viikonloppu valikoituu ajankohdaksi.

Eiliseen maratoniin ilmoittautui etukäteen yhteensä 23 (kirja)blogia. Lisäksi esimerkiksi minun kirjoitusteni kommentteihin on tullut pari ilmoitusta sellaisten henkilöiden lukusaldoista, joilla ei omaa blogia ehkä ole tai jotka eivät halua sen osoitetta paljastaa. Lista mukana olleista blogeista on täällä. Seuraavaan, 24.7. pidettävään yhteislukumaratoniin on jo nyt ilmoittautunut 14 bloggaajaa, ja aika moni on muuten ilmaissut aikeensa ehkä osallistua. Jos haluat mukaan, voit ilmoittautua vaikka tämän jutun kommenttilaatikkoon. Pakkohan ei ole edes ilmoittautua, mutta jos haluaa omat ”tuloksensa” yhteislistaan, on se kätevää.

Eilinen maraton keräsi kirjablogien mittakaavassa aika hurjan huomion netissä ja somessa. Hesarin Nyt.fi-sivusto noteerasi tapahtuman ja linkkasi suoraan muutamaan blogiin. Hanna Pudasta oli etukäteen aiheesta haastateltu, joten toimittajatkin seuraavat ainakin pikkuisen, mitä blogeissamme puuhaamme. Monet maratoonarit päivittivät päivän mittaan edistymisestään paitsi omaan blogiinsa myös bloginsa FB-sivulle ja Twitter-tilille. Ahkerimmat kävivät vielä kaverin blogissakin kannustamassa! Suosio hieman pääsi yllättämäänkin, sillä ainakin oman blogini yhden päivän kävijämääräennätys pamahti rikki komeasti, ja kannustuskommentteja sateli. Kiitos! Olen tänään koettanut vastailla, koska eilen en ehtinyt.  FB-sivulle tuli muutama uusi tykkääjä päivän aikana, mutta Twitterin puolella taisi tilanne kiehahtaa ylikin, sillä yksi seuraajani oli päivän aikana paennut päivitystulvan alta. Tällaista tämä on, ei niin kovin vakavaa puuhaa!

Oma päiväni ei ollut mitenkään hurja sivujen suhteen, mutta en sitä teknisesti hitaana lukijana odottanutkaan. Aloitin mahdottoman hienolla Inka Nousiaisen romaanilla, josta kirjoitan vielä myöhemmin tarkemman jutun. Sitten väliin novelli, kuten oli sovittu. Ensimmäinen oli aloitusnovelli Ketun Piippuhyllystä. Toinen romaani oli Nousiaisen veroinen, vähintäänkin, eli vuoden 1999 Finlandia-ehdokas Alati taivaat. Myös siitä aioin kirjoittaa oman jutun. Novelliksi valikoituu dystooppinen Lintukoto. Huomenna tuulet voimistuvat -kokoelma on sekin vielä luettava kokonaan, sillä tämä J. S. Meresmaan teksti viritti mainiosti tunnelmaan. Sitten jatkoin nuortenromaanilla Kuulen kutsun metsänpeittoon, joka taas vakuutti siitä, että Sari Peltoniemen tuotantoon on perehdyttävä tarkemmin. Seuraavaksi Novelli Raija Siekkisen kootuista novelleista. Kirja on pölyyntynyt jo vuosia hyllyssäni. Pitää kaivaa esille uudelleen sekin.

Seuraava kirja jäikin kesken, koska arvioin kestävyyteni selvästi väärin. A. S. Byatt on liian korkealentoinen ja Ragnarök liian tietopainotteinen väsyneelle lukijalle. Muinaistarujen ystävälle tätä kuitenkin suosittelen, mutta virkeisiin hetkiin. Sitten teinkin aika rajun korjausliikkeen ja vaihdoin ihmissuhdehömppään, eli jostain kirjaston poistomyynnistä kotiuttamaani Kiti Kokkosen sähköpostiromaaniin Purukumi karusellissa. Kirja sopi tunnelmiin varsin hyvin, sillä tapahtumat vyöryvät siinä paikoin farssimaiseen tapaan. Vielä oli sen verran paukkuja jäljellä, että lopetuskirjaksi valitsin kookasfonttisen uutuuslanudekkarin Kadonneiden rahojen arvoitus. Se on Johanna Tuomolan Kivalan etsivät -sarjan kakkososa. Hyvä valinta sekin, sillä aivoni olivat jo melko puuroiset. Kitalakinovellia ei voinut enää ajatellakaan!

Sivuja kertyi aika vaatimattomasti eli 718. Luin kuitenkin viisi kirjaa kokonaan, yhden jätin kesken, sekä luin kolme novellia. Olen suoritukseeni kohtuullisen tyytyväinen. Tosin jos vielä tämän tyyppiseen maratoniin joskus osallistun, suunnittelen luettavani hieman kevyemmäksi. Toisaalta houkuttelisi seuraavaksi ns. tiiliskivimaraton, eli maraton, jossa luetaan yhtä todella paksua kirjaa koko vuorokausi.

Tuskin olisin tullut koskaan toteuttaneeksi maratonia yksikseni, mutta eilisen päivän yhteisöllisyysfiilis tsemppasi ihan oikeasti. Oli huippua ajatella, että moni muukin tekee tätä samaa (päätöntä puuhaa) juuri nyt jossain päin Suomea ja jopa Eurooppaa, sillä mukana oli ainakin Hanna Berliinistä käsin. Tällä hetkellä osalla maraton on vielä kesken, mutta kunhan kaikki ovat päässeet maaliin, kokoamme tilaston luetuista teoksista ja sivumääristä. Lista julkaistaan aikanaan ainakin täällä.

Lähde ihmeessä mukaan kakkosmaratonille 24.7. Liian tosissaan ei kannata olla, mutta kokemus on mielenkiintoinen! Kiitokset vielä kaikille kannustajille ja tsemppaajille! Tänään vietän hieman krapulaismaista vähälukuista päivää!

P.S. Pakko vielä lisätä, että nostan todella kunnioittavasti hattua niille maratoonareille, jotka maratoonasivat pienten lasten kanssa tai järjestelivät monimutkaisia lastenhoito- ja työkuvioita voidakseen osallistua. Minun oli helppoa, kunhan vain sain päätettyä!

Huom! Blogistanian kesälukumaraton II:een osallistuvat, käykää ilmoittautumassa Hys, äiti lukee nyt! -blogiin!

Blogistanian kesälukumaraton I alkaa NYT!

NYT se alkaa! Alkuverryttelyt ovat jääneet olemattomiksi, mutta tankkausmahdollisuuksista on sentään huolehdittu. Eilen ostin ihan itselle pussillisen happamia irtokarkkeja, lakuja ja tummasta suklaasta tehtyjä keksejä sokeritasapainon ylläpitoon suorituksen aikana. Suolaisesta puolesta huolehtivat mm. luomuruiskorput, saaristolaisleipä ja ystävältä kopsatun reseptin mukaan valmistettu savuporotahna. Isompaan nälkään sitten fetasalaattia ja mahdollisesti kanapastaa.

Sääolosuhteet suosivat suoritusta myös. Tällä hetkellä ulkolämpötila + 16, sisällä hieman enemmän. Pilvistä, ja sadetutkan mukaan ihan pian sateistakin, joten kasteluhommilta tänään vältytään.

Itse suoritusvälineisiin vielä eilen lisättiin yksi teos eli Ian McEwanin Sementtipuutarha, joka on jo yli kaksi vuotta roikkunut tuossa lukemista odottamassa. Jospa tänään.

Päivän mittaan raportoin tänne sekä Facebookiin että Twitteriin välietappien kohdalla, joten voitte osallistua kannustamalla. Ainakin loppukiritystä tullaan tarvitsemaan!

Vielä kahvia kuppiin, ja sitten Inka Nousiaisen Kirkkaat päivä ja ilta auki!

Klo 9.30 tilanne:

Ensimmäinen kirja on luettu. Kahvia mennyt kolme mukillista. Sadetta odotellaan.

Luin kolmessa tunnissa, eli siis varsin hitaasti, huikean kauniin ja surullisen Kirkkaat päivä ja ilta (124 s.). Hämmennyin hieman kirjan pikkuriikkisestä kirjasinkoosta, joten onneksi uudet lukulasit pelittävät. Hyvä myös, että valitsin tämän aloituskirjaksi, sillä illemmalla se olisi saattanut jo kärsiä lukijansa maitohapoista. Kirja ansaitsee ehdottomasti ihan oman esittelynsä myöhemmin, joten palaan siihen vielä tällä viikolla.

Lukiessani aloituskirjaa olimme päässeet maratontempauksellamme oikein valtakunnalliseenkin julkisuuteen, nimittäin Hesarin Nyt-liitteen verkkosivuilla on pikkuinen juttu kirjablogien kesälukumaratoneista! Kirjainten virran Hannaa on haastateltu, ja Hanna puhuu viisaita kaikkien kirjabloggaajien ja muiden osallistujien puolesta. Kiitos, Hanna!

Seuraavaksi täällä keitetään lisää kahvia ja valitaan minihaasteen henkeen sopiva kitalaenpuhdistunovelli. Kuulumisiin!

Klo 10.30 tilanne:

Ensimmäiseksi kitalakinovelliksi valikoitui Piippu nro 23 Katja Ketun kokoelmasta Piippuhylly. Luin myös kokoelman prologin, eli yhteensä 41 sivua. Ensimmäinen novelli sijoittuu Berliiniin surullisen Kristalliyön tapahtumien aikaan. Lukijalle välätytetään tapahtumia Fritz ja Johann Angelshurstin elämästä. Kielessä on tuntumaa Kätilöstä, mutta jotenkin vaisumpana ainakin tämän ensimmäisen novellin perusteella. Katsotaan ehkä päivemmällä lisää.

Seuraavaksi kirjaksi olin ajatellut tuota Sementtipuutarhaa, mutta taidan ottaa lukuisista neuvoista vaarin ja miettiä uudelleen.

Seuraava olkoon kirjastopoistona haltuuni päätynyt Mikaela Sundströmin Alati taivaat, jonka muistelen aikanaan herättäneen jostain syystä huomiota. 

Klo 13.30 tilanne:

"Jostain syystä huomiota herättänyt" Mikaela Sundströmin Alati taivaat (153 s.) oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 1999 ja ilmestyi suomeksi seuraavana vuonna. Ehdikkuus ei ole ollut lainkaan turha, sillä kirja on hieno! Siitäkin oma perusteellisempi juttunsa sitten aikanaan. Hämmästyttävästi nyt taas toimii sattuma, sillä sekä Nousiaisen että Sundströmin teoksessa aiheena sota ja sen vaikutukset esimerkiksi naisiin. 

Nyt tilanne vaatii taukoa. On aika pukeutua (paras lukuasu on yöpaita ja villasukat) ja poiketa tarkistamassa postilaatikon tilanne. Sitten kitalakinovelli ja uusi kirja!

Sateen osalta päivä osoittautui todelliseksi antikliimaksiksi, mutta jos vielä tuosta hieman vähemmän sataa, siirryn ulkoilmaan lukemaan. Helpottanee tähän pikkuisen tukkoisen oloiseen päänuppiin?


Klo 14.45 tilanne:

Kitalaki putsattu J. S. Meresmaan novellilla Lintukoto. Novelli on ilmestynyt Osuuskumman ekoscifikokoelmassa Huomenna tuulet voimistuvat. Luin myös Risto Isomäen ei niin kovin rauhoittavat alkusanat. Lintukodon valitsin härskisti kirjoittajan perusteella. Olen lukenut Meresmaan Mifonki-sarjan tähänastiset romaanit ja yhden lehtinovellinkin ennen tätä. Lintukoto aiheeltaan sopivan dystooppinen. Johonkin lähitulevaisuuteen sijoittuvan tarinan keskiössä on uutta teknologiaa edustava plusenergiatalo, jonka onnelliset uudet omistajat novellin alussa asuttavat. Vähitellen alkaa ainakin lukijalle selvitä, mistä talo ottaa "plus"energiansa... Pidin novellista, jossa tunnelma muuttuu vähitellen kymmenen sivun mitassaan yhä ahdistavammaksi. Myös novellin nimi on oivaltava!

Seuraavaksi kirjaksi valitsi Sari Peltoniemen nuortenromaanin Kuulen kutsun metsänpeittoon.

Klo 18.00 tilanne: 

Hui, puolivälissä ollaan! Tuli vähän aiottua pitempi tankkaustauko, koska kerrankin talon molemmat teinit olivat samaan aikaan saatavilla ruokapöytään. 

Peltoniemen Kuulen kutsun metsänpeittoon ( 153 s.) oli hyvä valinta, vetävä, jännittävä ja samalla lämminhenkisen humoristinen nuortenromaani. Tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen Siisjoen kaupunkiin, ja minäkertojana on ysiluokkalainen Jouni. Jounin äiti on ollut koltta, ja hän on kadonnut lasten Saaran ja Jounin ollessa pieniä. Yksinhuoltajaisä on pitänyt lapsista hyvää huolta, mutta äidistä ja tämän taustasta ei juuri ole puhuttu. Kesävaelluksella Sevettijärvellä Jouni kokee todella pelottavan yliluonnollisen tapahtuman. Outo nainen ilmestyy hänelle metsässä ja alkaa kutsua häntä. Sama toistuu syksyllä koulussa.

Jouni hakee apua entiseltä alakoulunopettajaltaan Romppaiselta, jonka puoleen hän ja samalla luokalla olleet ovat tottuneet hädän hetkellä kääntymään. Romppaisella on Jounille huolestuttavia uutisia, eikä apua oikein tunnu löytyvän pelottavien tapahtumien vain kiihtyessä.

Yliluonnollisten ainesten vastapainona on tavallista murrosikäisten, joskin tavanomaista ehkä piirun verran kiltimpien nuorten puuhailua, bändin perustamista ja seurustelun aloittelua. 

Kirja oli nopealukuinen ja pidin siitä kovasti. Tälle on kuulemma jatkoakin. Se pitää kaivaa kirjastojen avauduttua esille.

Nyt kitalakinovelliksi jotain Siekkiseltä ja sitten A. S. Byattin Ragnarök. Sementtipuutarha vielä mietinnässä!

Klo 19.30 tilanne:

Luin Raija Siekkisen koottujen novellien Novellit aloitusnovellin nimeltä Novelli (!)(27 s.). Novelli on Siekkisen esikoiskokoelmasta Talven tulo 1978, ja onkin aikamoinen sukellus 70-luvulle tupakointeineen ja opiskelijamielenosoituksineen. Päähenkilö Maria häilyy avioliitossaan ja elämässään. Kerronta on hyvin pikkutarkkaa tunnelman- ja ympäristönkuvausta ja mielestäni hyvin realisitista. Näennäisesti ei tapahdu paljoakaan, mutta jos on tarkkana, huomaa, että hyvin paljon itse asiassa tapahtuu. Mielenkiintoista, ja näihin pitää vielä palata paremmalla ajalla.

Nyt Islantiin!

Klo 21.15 tilanne:

Ragnarök on nyt kyllä jätettävä kesken, ei auta mikään. Kirja on ihan liian tietokirjamainen ja luettolomainen tähän kohtaan maratonpäivää. Mielenkiintoinen toki eikä mikään isokaan. Kahlasin sivulle 58, mutta tein saunoessani ratkaisun: kirja vaihdettava ja pian. Muuten hyytyy koko maraton.

Klo 23.30 tilanne:

Kohta raahaudun maaliviivan yli pahasti rakoilla!

Ragnarök löi luun kurkkuun. Selvitäkseni eteenpäin nappasin kirjaston poistohyllystä joskus hankkimani chick lit -kirjan eli Kiti Kokkosen sähköpostiromaanin Purukumi karusellissä (152 s). Siinä toisensa kadottaneet kolmikymppiset lapsuudenystävät tutustuvat uudelleen sähköpostitse. Toinen on menossa naimisiin suuren rakkautensa kanssa, toinen vakuuttaa kaiken olevan loistavasti keskiluokkaisessa idyllisuhteessaan. Kun välit paranevat, suhteiden raadollisemmat totuudet pääsevät pintaan. Alun kepeä huumori vaihtuu aika synkkiinkin juonenkäänteisiin. Keveä välipalaromaani, jonka hotkaisi parissa tunnissa eikä varmaankaan sen kummempia jälkiä jätä.

Kenties vielä jotain ennen nukkumattia.

Klo 0.15 tilanne:

Luin vielä nopsaan lastendekkarin eli Johanna Tuomolan Kivalan etsivät 2 - Kadonneiden rahojen arvoituksen (52 s.). Kivalan etsivät eli Lumi ja Matti joutuvat kiperän tilanteen eteen, kun luokan retkirahat on varastettu rehtorin kansliasta. Epäiltyjä on useita, ja kaikilla tuntuu olevan motiivi. Etsivätoimisto saa uuden jäsenen, jonka erityistaitojen ansiosta varas jää kiinni. Myös ärhentelevän rehtorin ongelmaan saadaan yllättävä ratkaisu, sen sijaan Matin kotiasiat ovat edelleen hieman huonolla tolalla.

Nyt raahaudun viimeisillä voimilla maalinauhan yli ja kiitän kaikkia kannustuksesta!

Huom! Kaikki Blogistanian kesälukumaraton II:een osallistujat, käykää ilmoittautumassa Hys, äiti lukee nyt! -blogissa!

Blogistanian kesälukumaratonin valmistelut kiihtyvät

Blogistanian ensimmäisen kesälukumaratonin valmistelut kiihtyvät. H-hetki on jo huomenna! Mukavan joukkoenergian tämä pieni mutta mukava nettitempaus onkin synnyttänyt, ja mukaan lähtee hyvin monipuolinen joukko lukijoita. Jos et ehdi enää huomiseen maratoniin, valitse kakkososa kahden viikon päästä. Olet tervetullut mukaan!

Omat valmisteluni ovat siinä pisteessä, että kirjapino huojuu pöydällä. Kokeneempien neuvoja olen koettanut noudattaa, eli olen valikoinut erityisesti lyhyitä kirjoja sekä keskenään hyvin erilaisia. Päätin jo heti kärkeen, että en osta tätä tempausta varten mitään, mutta kovasti kyllä houkutteli Henning Mankellin uusi suomennos Haudattu, kun sen ohuuden huomasin kirjakaupassa. Pysyin kuitenkin lujana.

Lukumaratonin lähestyessä yhä enemmän on harmittanut kaupungin päätös sulkea kaikki kirjastot heinäkuuksi lomautusten takia. En siis päässyt kartuttamaan valikoimaa kirjastojemme aarteilla, vaan on pärjättävä sillä, mitä kotoa löytyy. Ei sillä, etteikö kotivarastollanikin muutama maraton luettaisi! Tällainen tulos on:

Mukana on muutamia hyvinkin paksuja kirjoja, mutta jos katsoo tarkasti, huomaa ne novellikokoelmiksi. Niitä ei ole tarkoituskaan lukea kokonaan, vaan vain valita ns. kitalaenpuhdistusnovelli aina silloin tällöin ja ainakin kirjojen väleihin. Jospa saisin aloitettua lopulta tuon Raija Siekkisen kootut novellit, jonka aikanaan hankin Joel Haahtelan Katoamispisteen innoittamana. Katja Ketun Piippuhylly olisi jo pitänyt lukea ajat sitten sekin. Aloituskirjaksi olen valikoinut Inka Nousiaisen uutuusromaanin, jonka olen aikonut joka tapauksessa kesän aikana lukea. Olisiko pinossani jokin, jota erityisesti suosittelet tai jopa kehotat välttämään?

Tämän päivän valmisteluihin kuuluu vielä ainakin ostosreissu. On hankittava eväitä itselle ja perheelle sellaista, jonka lämmittämisestä kukin selviytyy omin voimin. Äiti ei huomenna kokkaa! Se lukee. 

HUOM! Kaikki Blogistanian kesälukumaraton II:een osallistuvat, käykää ilmoittautumassa Hys, äiti lukee nyt! -blogissa!

Blogistanian kesälukumaraton I lähestyy!

Banneri lainattu Emilien luvalla, kiitos!

"Mutta ehkä kirjabloggaajat tempaisevat tulevaisuudessa Suomessakin yhteisen lukemiskampanjan ja lukevat kaikki samana päivänä erilaisia kirjoja kymmeniätuhansia sivuja." Näin povailevat Katja Jalkanen ja Hanna Pudas Rivien välissä -kirjassaan. Asia jäi oitis muhimaan mietintämyssyyn. En ole vielä koskaan pitänyt omaa lukumaratonia, vaikka ne ovat olleet suurta huutoa suomalaisissakin kirjablogeissa jo ainakin pari vuotta. Viime kesänä maratoonailtiin usealla taholla, ja tahti on pysynyt hyvänä siitä saakka. Jotenkin ajatus vain on tuntunut, no, vähän väkinäiseltä. Mutta kimppalukumaraton sytytti sen verran, että nyt niitä näyttäisi olevan tulossa ainakin kaksi!

Blogistanian kesälukumaraton järjestetään kahtena keskiviikkona, 10.7. ja 24.7. Osallistua voi kuka tahansa. Tule Sinäkin mukaan!

Säännöt (joustavat sellaiset):

• Kaikki 24 tunnin aikana luettu kirjallisuus lasketaan mukaan lukumaratoniin.
• Aloittaa voi mihin kellonaikaan hyvänsä ko. päivänä ja lukea haluamansa määrän ja ajan siitä eteenpäin, kuitenkin 24 tunnin rajoissa. (Jos aloittaa vaikkapa klo 18.00 10.7., voi jatkaa klo 18.00 asti seuraavaan päivään eli 11.7.) Näin sovimme, koska maratoonareilla on hyvin erilaisia elämäntilanteita. Tankkaus-, lepo-, yms. tauot ovat sallittuja, mutta ne lasketaan mukaan suoritusaikaan.
• Merkitään ylös luettu sivumäärä ja ilmoitetaan se julkisesti blogissa.
• Lukea saa mitä tahansa, missä ja miten tahansa!
• Lukumaratonista saa kirjoittaa blogiinsa etu- ja jälkikäteen ja mielellään myös maratonin aikana.

Mukaan ovat ilmoittautuneet seuraavat blogit:

10.7.2013

Kirsin kirjanurkka

Booking it some more

Kaikkea kirjasta

Kirjasfääri

Mitenköhän tässä kaikessa käy

Ja kaikkea muuta

Le masque rouge

Kuuttaren lukupäiväkirja

Elegia

Bibliofiles

Kirjavalas

Ilselä
Aberdeen Diaries
Kirjakko ruispellossa
Kirjainten virrassa
Satun luetut
Kaleidoscope
Erjan lukupäiväkirja
Lonkeropiirakka
Kirjojen salainen puutarha
The Review Factory
Lukematon maailma
Missio kässäri
Todella vaiheessa
Kirjasähkökäyrä
Nimimerkki Ninnu

24.7.2013

Eniten minua kiinnostaa tie

Solaris

Hys, äiti lukee nyt!

Yöpöydän kirjat

Elegia

La petite lectrice
Tea with Anna Karenina

Aberdeen Diaries

Kirjan pauloissa
Sininen keskitie
Lukutoukan kirjablogi
Pisara
Book lover
Anna minun lukea enemmän
Yksi luku vielä...
Kirjanurkkaus
Lonkeropiirakka
Tarukirja
Bibliofiles
Kuuttaren lukupäiväkirja
Hyönteisdokumentti
Systomykoosi
Kirjojen keskellä
Todella vaiheessa
Calendula
Kirjoista
Kujerruksia
Satun luetut
Sinisen linnan kirjasto
Nannan kirjakimara
Ei vain mustaa valkoisella
Kaleidoscope
Luettua elämää
Matkalla Mikä-Mikä-maahan

Mukana olevien blogien lista saattaa vielä elää suuntaan tai toiseen. Minäkin ilmoittauduin innoissani kumpaankin, mutta saattaa olla, että tuo jälkimmäinen vielä tipahtaa pois muun elämän tunkiessa päälle. Mukaan voi siis vielä vapaasti liittyä. Oma kirjablogikaan ei ole mikään välttämättömyys. Olemme sopineet, että merkitsemme luettujen sivujen määrän muistiin, mutta tarkoitus ei ole tehdä tästä mitään suorituskeskeistä lukukilpailua. On vain hauska nähdä, saammeko edes yhden kymppitonnin rikki. Tuolla alussahan puhutaan ”kymmenistätuhansista sivuista”.

Kansainväliseen tyyliin otamme mukaan myös minihaasteita. Yksi sellainen on nimeltään Kitalaenpuhdistusnovelli. Ideana on lukea maratonin lomassa (kenties kirjojen väleissä) novelleja, joista pikaisesti postataan. Lisää minihaasteita voisi ehdotella. Sarjakuvat ja jopa runot ovat häälyneet mielessäni, mutta ainakin tässä tulevan keskiviikon maratonissa aion keskittyä noihin kitalakinovelleihin, lukemattomia novellikokoelmia kun on päässyt kertymään.

Seuraavaksi onkin ryhdyttävä keräämään sopivaa luettavaa. Siitä raporttia varmaankin huomenissa. Ideoita otetaan mieluusti vastaan!

HUOM! Kaikki Blogistanian kesälukumaraton II:een osallistuvat, käykää ilmoittautumassa Hys, äiti lukee nyt! -blogissa!