Minkä voi heikko ihmislapsi luonnolleen, kysyn vaan. Keltaisen kassin demoni houkutteli mukaansa Akateemiseen ja sieltä tarttui hyllyntäytettä kainaloon. Uusina hankintoina siis Henry David Thoreaun Walden – Elämää metsässä, Jhumpa Lahirin Tämä siunattu koti, Pentti Saarikosken Runot ja Kurt Vonnegutin Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater. Olin kyllä tavallaan ajatellut, että uusia kirjoja ei roudata kotiin, ennen kuin edes pari vanhaa on luettu. Joopa joo.
Perjantai-illan huumassa (eli illan villein teko oli ostaa pussi Turkinpippureita rankan spinningtunnin päälle – kohta menen sänkyyn sen ja kirjan kanssa... eikä kello ole vielä edes kahdeksan) kiitän nooraa Tea with Anna Karenina -blogista tästä Liebster Blog -tunnustuksesta. Kiitos! Tämän saa laittaa eteenpäin alle 200 (rekisteröityneen google-tili)lukijan suosikkiblogeilleen. Vaikea tehtävä, sillä tietenkin luen vain hyviä blogeja!
Ihan ensimmäisenä laitan tämän kyllä Sonjalle Lukuhetkiin, koska oikeastaan saan kiittää/syyttää häntä siitä, että ikinä aloin tähän sillisalaatti-avautumis-roskalaatikkooni kirjoittaa jotakuinkin järjellisiä kirja-arvosteluja ja sille tielleni jäin. (Joskin kyllähän täältä edelleen löytyy muutakin aina aika ajoin.)
Sitten tämä menee Linnealle Kujerruksiin, koska Linnean blogi oli ensimmäisiä (Sonjan ohella), joihin uskalsin alkaa kommentoida. Ja myös siksi, että Kujerruksissa on aina kiinnostavia kirjoja, kulttuuria ja silloin tällöin supersuosikkisarjani Kupista!
Jenniä ja Kissankehtoa ei sovi unohtaa, sillä sen lisäksi, että J on supermimmi, hänen bloginsa on pitänyt tyylikkäästi linjansa päiväkirjana tässä kaikenmoisessa postmodernissa fragmentoituneessa hapatuksessa.
Norkulla on Nenä kirjassa ja hurjan nopea postaustahti, minkä lisäksi hän lukee kiinnostavia kirjoja ja siksi välillä pelottaa hänen blogiinsa kurkistaa: sieltä harvoin poistuu ilman uusia lukuvinkkejä jatkuvasti kasvavalle listalle.
Viidentenä muttei vähäisimpänä tämä menee Sanna-Sankarittarelle, jota minulla on kamala ikävä, kun asumme nykyisin niin kaukana toisistamme ja jolla on ihana helmikuinen poikanen, jota olen toistaiseksi saanut ihailla vain virtuaalisesti, mutta aion kyllä matkustaa länsirannikolle häntä ja vanhempiaan tapaamaan heti kun se on mahdollista. (Sanna, tämä on vihje.)
Nyt keitän ehkä vähän teetä ja mutustan ne Turkinpippurit pois kuleksimasta. Ja tartun johonkin kirjaan, joka ei ole lyriikkaa. (Tämänpäiväisistä epätoivon hetkistä kyseisen kirjallisuudenlajin kanssa kerron tarkemmin huomenna.)
Voi että, kiitos kaunis ihanasta tunnustuksesta ja suloisista sanoista!
VastaaPoistaAh, meille haalittiin tuo Vonnegut adlibriksen alesta alkuvuodesta, minä sorruin Stockalla Blondiin, Tyrskyihin ja Rakkauden tasavaltaan.
Minä nollasin tämän päivän vauhdikkaan harjoitustunnin kakkukahveilla (eli uusi Kupista tulossa, itse asiassa kaksi postausta ;) ja juomalla siideriä ja syömällä kanankoipia. Kuinka paheellista!
Mainiota viikonloppua ja lyriikkapostaustasi odotellen!
Ole hyvä :)
PoistaMinulla on nyt joku superinto 1900-luvun amerikkalaisiin miehiin, siis kirjailijoihin, mielellään vähän vanhempiin ja ehkä jo kuopattuihin... Vonnegut, Hemingway, Carver... Kyllä näistä hyvä setti tulee. Blondi oli kyllä melkoinen pumaska pokkaripainoksena! Olen aina ihmetellyt, miten sellaiset pysyvät pehmeäkantisina kasassa.
Oooo, paheita! Niin täälläkin. Joskus pitää ollakin.
Samoin!
Mielestäni olen joskus tuollaisia järkäleitä aiemmin lukenut, pehmeäkantisina siis, ja ovat ehjiksi jääneet. Minulla on tosin jokin heikkous vähän rähjäisiin pokkareihin, ehkä siksi yleensä ostan nimenomaan pehmeäkantisia. Lupaan raportoida, jos Blondi kosahtaa ;)
PoistaJa oi vanhempia miehiä, Vonnegutiin pitäisi tutustua kun mies sitä niin hehkuttaa, Hemingway on aina ihana. Joyceenkin pitäisi nyt tutustua (ajattelin yrittää englanniksi, huh..)
Paheellista viikonloppua! Minä söin aamiaiseksi lettuja! ;)
Hih, pelottavan blogin Norkku tackar och pockar ;)
VastaaPoistaMinä olen laiskotellut melkein koko viikon, kiitos flunssan joka ei tahdo mennä pois. Ärsyttävää!
Ja mitä sortumisiin tulee, Amazonin piru lähettelee koko ajan vähän turhan vietteleviä viestejä... Tietävät todella mistä narusta vedellä. Mulle on siis ensi kuussa Susipalatsin jatko-osa, Barbara Demickin kirja Jugoslavian sodasta ja Oscar Wilden vaimon elämäkerta. Ja tää kirjanörtti tuskin malttaa odottaa!
Bra ;) Toivottavasti paranet pian!
PoistaMinulla on myös tuo BookDepository sellainen paheiden pesä, että huh... taas tänään tunkivat jotain mainospostia, mutta en (vielä) klikannut.
Kaikki uudet hankintasi kuulostavat hyviltä, ja aivan erityisesti nyt sykähdytti Susipalatsin jatko-osa - aivan mahtavaa! Se on pakko meikäläisenkin lukea!
Pinosi alimmainen kotiutui myös meille kera neljän muun noilta keltaisilta turhuuden markkinoilta.
VastaaPoistaPinoista päätellen Walden oli kelvannut aika hyvin. En kyllä ihmettele! Itse olen sen kertaalleen aloittanut, mutta jäi syystä tai toisesta kesken, nyt aion kahlata loppuun.
PoistaItse tavaratalon puolelle en edes uskaltanut mennä. :D
Mulla oli kyllä ollut unihiekkaa silmissäni aamulla kun olin kuvaasi katsonut. Katsoin nimittäin, että alimmaisena oli Saarikoski, jonka itsekin hankin, en siis Waldenia ;)
PoistaHehe, hyvä valinta sekin ;) Kuva ei ehkä anna oikeutta muutenkin tummasävyiselle kirjalle.
Poista