Katsaus kevään säkenöiviin uutuuksiin

Kevät kiiruhtaa kohti valoisampia päiviä ja säkenöiviä uutuuskirjoja! ✨

Vuodenvaihteen perinteeni on selailla kustantajien katalogeja ja klikkailla aivan liikaa kirjastovarauksia. Kirjakevään uutuustulvasta poimin mielestäni houkuttelevimmat kotimaiset romaanit, käännösuutuudet, runotulokkaat ja tietokirjat, kuusi jokaisesta kategoriasta.

Alla jokaisen kirjan perässä on kustantajatieto ja arvioitu ilmestymisaika. Lyhyet esittelyt perustuvat kustantamojen katalogiteksteihin.

Kevään kotimaisia uutuuksia

Harry Salmenniemi: Valohammas / Siltala tammikuu

Kolmas osa autofiktiivisessä trilogiassa vie tuttuun tapaan kirjailijan ruuhkavuosiin. Odotan, että pääsen tarkasti ympäristöään havainnoivan kertojan matkassa viettämään kesäpäivää ja toisaalta illalliselle Michelin-ravintolaan. Aiemmat osat Varjotajunta ja Sydänhämärä ovat olleet minulle kahden edellisen kirjavuoden kohokohtia.

Hanna Lantto: Bilbao / Tammi tammikuu

Espanjan-tuntijan esikoisromaanissa pohditaan itsemääräämisoikeutta, niin ihmisen kuin alueidenkin.

Emmi Pesonen: Kuvittelin tuntevani / Gummerus helmikuu

Sattumalta kuultu keskustelu käynnistää aviokriisin, ja päähenkilö pakenee saaristoon. Rauhaa hän ei vain tahdo sielläkään löytää. Tykästyin Pesosen toiseen romaaniin Taikurin tyttäret, joten odotuksia on.

Annastiina Heikkilä: Rakkaus & armo / WSOY maaliskuu

Osin tositapahtumiin perustuva romaani kertoo ranskalaisesta kultista ja sen karismaattisesta naisjohtajasta. Heikkilän ensimmäinen romaani Vapaus valita kohtalonsa teki minuun vaikutuksen pari vuotta sitten, mutta näköjään blogijuttu jäi kirjoittamatta.

Petri Tamminen: Sinua sinua / Otava maaliskuu

Lakonian mestarin romaani nuoruudesta, Prahasta, nuoruudenrakkauden pitkästä varjosta.

Milla Ollikainen: Mathilda / WSOY huhtikuu

Aiemmin dekkareita kirjoittanut Ollikainen on vaihtanut genreä biofiktioon. Uutuuskirjan nimihenkilö on Eliel Saarisen ensimmäinen vaimo Mathilda, ja myös Saarisen viimeinen vaimo Loja on keskeinen hahmo romaanissa. Kirjaa kuvataan psykologisesti syvälle luotaavaksi ja feministisesti latautuneeksi.

Kevään käännösuutuuksia

Elisa Shua Dusapin: Pachinko-kuulat / Siltala tammikuu

Sveitsissä kasvanut Claire yrittää saada Tokioon emigroituneet isovanhempansa käymään enstisessä kotimaassaan Koreassa. Kielet, kulttuurit ja sukupolvet törmäävät. Dusapinin esikoisen Sokcho talvella tunnelma on jäänyt mieleen, joten odotan vahvaa lukukokemusta.

Jenny Erpenbeck: Kairos / Tammi maaliskuu

Katharinan ja Hansin rakkaus 1980-luvun Itä-Berliinissä on suurta ja intensiivistä, mutta myös tasapainotonta ja väkivaltaista. Kun vuosikymmen kääntyy lopuilleen, muuri, valtio ja yhteiskunta romahtavat, Katharinan ja Hansin väliin lankeaa entistä suurempi juopa, jota epätäydellinen rakkaus ei pysty korjaamaan. Kirjailijan aiemmat Mennä, meni, mennyt ja Päivien loppu saavat odottamaan paljon.

Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli / WSOY maaliskuu

Nils Vik kuljettaa veneellään ihmisiä vuonon yli ja palauttaa heidät turvallisesti kotiin. Mutta nyt hän ajaa reitillä viimeistä kertaa, sillä tänään on hänen pitkän elämänsä viimeinen päivä. Niin hän on päättänyt. Norjalaisen Gryttenin romaani on ylistyslaulu luonnonkauniille vuonoille, niillä asuville ihmisille ja tavalliselle arjelle.

Lisa Ridzén: Kurjet lentävät etelään / Tammi maaliskuu

Pohjois-Ruotsiin sijoittuva esikoisromaani on lämmin, maanläheinen tarina vanhan miehen viimeisistä päivistä, tunteiden ilmaisemisen vaikeudesta, isyydestä, elämänmittaisesta ystävyydestä ja anteeksiannosta.

Maggie Nelson: Kuin rakkautta / S&S maaliskuu

Ensimmäinen Nelson-suomennos Argonautit kaiversi kirjailijan nimen suosikkien listalleni, ja siellä se on pysynyt. Kuin rakkautta on kokoelma raikkaita kirjoituksia rakkaudesta, ystävyydestä, taiteesta ja musiikista kulttikirjailijan jäljittelemättömällä tyylillä: dialogisesti, uteliaasti ja tunteella.

Elizabeth Strout: Burgessin pojat / Tammi huhtikuu

Luvassa on kriisin vinouttamia perhesuhteita romaanissa, joka kertoo Lucy-kirjoissakin esiintyvien Burgessin veljesten tarinan. Jännä nähdä, vieläkö Strout tempaa mukaansa – taika oli tallella ainakin sarjan edellisessä osassa Lucy meren rannalla.

Kevään runouutuuksia

Anna Tapola: Puut liikkuvat öisin / Aviador tammikuu

Tapolan esikoiskokoelman proosarunoissa yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta ja halun voimaa ilmaistaan vahvan aistillisen ja kuvallisen kielen keinoin. Ulkopuolisuuden tunne läheisissä ihmissuhteissa saa maailman näyttämään lavastetulta ja epäilemään, voiko mihinkään nojata.

Katja Meriluoto: Puun avaruudesta / Aviador tammikuu

Runokokoelma kuusesta ja sen myyttisiin mittoihin levittäytyvästä kaikkeudesta. Se kysyy, mitä ihminen tekee metsälle, mitä metsä ihmiselle, ja miten toiseuden pelon voi voittaa. Lopulta tärkeintä on lempeä katse sekä sovinto lajien ja sukupolvien välillä. Meriluodon esikoiskokoelma Mehiläisen paino oli mukana vuoden 2023 runokalenterissani.

Silja Järventausta: Vuorosana pihapiirissä / Teos tammikuu

Puhujan sija on pihassa, tässä saunan rappusten vieressä. Pelto on taas tuossa. Se päättyy pientareeseen, josta ruovikko alkaa, ja voi vain aavistella mitä on järven syvyys, mitä metsän siimes. Sanojen myötä paikan henki tulee ilmi. Runoilija edellinen kokoelma Iltapäivä isolla kirjaimella löytyi runokalenterini luukusta vuonna 2022.

Mikko Räty: Erehtymättömyydestä / Tammi tammikuu

Runoja katoavaisuuden kauneudesta: miten ihminen peittää suon autiuden ja myy mustikan sinen. Rädyn runot liikkuvat metsästä kaupunkiin ja nykyhetkestä tulevaisuuteen sekä paljastavat, mitä jää katseemme ulottumattomiin ja selkiemme taa. Rädyn esikoiskokoelman Borealia piilotin runokalenteriini joulukuussa.

Tapio Koivukari: Se paatt men jo / Johnny Kniga maaliskuu

Raumalaisen Koivukarin murrerunoissa henkilökohtainen ja universaali törmäävät. Kokoelma on salaisuuksien kaihoisa meri, jossa kierretään maailmaa, törmätään elämän karikoihin, rakastetaan ja kaivataan.

Sanna Karlström: Maanpäällinen osa / Otava maaliskuu

Palkitun runoilijan kuulaat tekstit kulkevat tämän- ja tuonpuoleisen rajaa. Kuolema tulee lähelle uudelleen ja uudelleen. Elossa olemisesta kertoo hengityksen toistuva rituaali, ruumiin ihmeellinen hienomekaniikka, joka kantaa meitä. Jos paratiiseja on, voiko niitä olla muualla kuin tässä?

Kevään tietouutuuksia

Hannu Mäkelä: Runouden ylistys / WSOY tammikuu

Rakkaudentunnustus suomenkieliselle runoudelle ja runoilijoille. Aikajänne ulottuu Suomen kirjallisuuden alkuajoilta tälle vuosituhannelle. Mukana on runsaat 80 runoilijaa, joiden elämästä ja urasta Mäkelä kirjoittaa laajasti ja joiden tuotantoa hän analysoi runonäyttein.

Pauliina Vanhatalo: Diiva sohvallani / S&S helmikuu

Huoneeseen kannetaan flyygeli, ja kirjailija palaa klassisen laulun pariin kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Vanhatalon neljäs omaelämäkerrallinen teos limittää Maria Callasin elämäntarinan minäkertojan pohdintoihin unelmista, ajasta, äänestä ja hiljaisuudesta. Ehkä tästä uutuudesta saan vauhtia lukea tai kuunnella myös sarjan aiemmat osat?

Pirkko Lahti & Heli Pruuki: Lohtu / Tammi helmikuu
Mistä ammentaa toivoa ja lohtua elämään aikana, joka on monin tavoin raskas ja jona kannattelijatkin tuntuvat uupuvan? Kirja yhdistelee tutkimustietoa, terapeuttista kokemusta ja lohdun asiantuntijoiden ajatuksia.

Anna Koikkalainen: Yksinvaeltaja: mitä olen oppinut tunturissa / Gummerus maaliskuu

Millaista on viettää viikko Lapin tuntureilla vain omien ajatustensa seurassa? Inspiroiva ja viisas retkeilykirja on täynnä paitsi hyödyllisiä vinkkejä myös vaelluksella kiteytyneitä oivalluksia yksinolosta, vapaudesta ja läsnäolosta, vaeltajan suhteesta luontoon, toisiin ihmisiin ja itseensä.

Jani Saxell: Aiheiden kirja / Art House maaliskuu
Esseekokoelma ja luovan kirjoittamisen opas höystettynä harjoituksilla. Keskiössä ovat temaattiset ja aiheen valintaan liittyvät kysymykset. Vinkkejä ja virikkeitä kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille, niin kirjoittamista aloitteleville kuin omia tekstejään pidempään työstäneille.

Helmi Kekkonen: Näin minä sen kirjoitin / Kosmos touko

Kirja siitä, miksi kirjallisuus on tärkeää ja kirjoittaminen elintärkeää.

Miltä houkutusten kuusikkoni näyttävät? Mitä kevään uutuuskirjaa sinä odotat eniten? 📖

Lukuvuoden 2023 summaus

Lukuvuoden paketointi on hauskaa ja hämmentävää puuhaa. 👩🏻‍💻📚

Vuoden varrella listaan lukemiseni vähän leväperäisesti Goodreadsiin ja tietokoneen muistiinpanoihin. Sitten loppuvuodesta ynnäilen ja tarkistelen listauksiani. Yleensä luvut yllättävät, niin tänäkin vuonna.

🎉 Ensimmäinen yllätys on, että luin yhtä monta romaania ja runokokoelmaa, molempia 47. Olen nyt koonnut runokirjajoulukalenterin kahdesti, mikä on pitänyt runokiinnostusta yllä läpi vuoden. Runot ovat avanneet tänäkin vuonna monta lukujumia.

🎉 Toinen yllätys on luettujen kirjojen määrä. Tiesin, että lukutavoitteeni 100 kirjaa täyttyy, mutta en arvannut ihan tällaista ylitystä. Luin 120 kirjaa, mikä on enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Luku selittyy runoinnostuksellani: ohuita runokokoelmia tulee luettua määrällisesti enemmän kuin paksuja romaaneja.

🎉 Kolmas yllätys on, että luin 33 eri kustantamon kirjoja. Jälleen selitys löytyy runoista, joiden lukeminen on tutustuttanut lukuisiin pienkustantamoihin.

Jotakin tuttua luvuissa sentään on: kokonaissivumäärä on samansuuntainen viime vuosien kanssa. Luin jälleen enemmän naisten (70 %) kirjoittamia kirjoja kuin miesten ja hitusen enemmän kotimaista (61 %) kuin käännettyä.

Tuttua on myös se, että en taaskaan ehtinyt tai jaksanut postata kaikista hyvistä lukemistani kirjoista. Esimerkiksi tästä kotimaisesta kymmeniköstä jäi kirjoittamatta, joten tässä listamuodossa kollektiivinen lukusuositus:

• Satu Vasantola: Kun isä osti merenkurkun
• Kjell Westö: Molly & Henry
• Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa
• Pirkko Soininen: Kipulintu
• Katja Kettu: Erään kissan tutkimuksia
• Philip Teir: J&B: Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta
• Maria Peura: Esikoinen
• Hannu Paloniemi: Lumiluolapoika
• Kati Tervo: Tyttö joka olin
• Riikka Sandberg: Ørja

Tänä vuonna viiden vuoden Kirjoja ulapalta -putkeen tuli tauko, mutta toivon, että tulevana kesänä saan taas haasteen järjestettyä. 🌊

Helmet-haasteesta jäi muutama kohta täyttämättä. Voi olla, että pienellä jumpalla ja siirtelyllä saisin kaikki kohdat täyteen, mutta se ei ole tärkeää. Huomio on jo ensi vuoden haasteessa ja sen houkutuksissa!

Inspiroivaa kirjavuotta 2024! 💥

Katse kevääseen – valikoima uutuuskirjoja

Hyvää loppiaista! Joululomalla selailin kustantajien katalogit koirankorville ja naputtelin hurjasti kirjastovarauksia. Kokosin kuuden kuuman uutuuden listat kotimaisesta kaunosta, käännösromaaneista ja runokirjoista.

Aiempina vuosina en ole perehtynyt runokirjauutuuksiin, mutta nyt runokirjajoulukalenterini jälkimainingeissa runokirjatkin kutsuivat listaajaa. Tietokirjat jäivät vielä uupumaan listoiltani – ehkä ensi kerralla nappaan nekin mukaan.

Alla jokaisen kirjan perässä on kustantajatieto ja arvioitu ilmestymisaika sekä lyhyt luonnehdinta kirjasta. Kirjojen esittelyt perustuvat kustantajien katalogitietoihin.

Kotimaisia kaunouutuuksia

Kuusikkoni käsittelee ystävyys- ja perhesuhteita sekä yksilön paikkaa maailmassa. Kuoleman ja sodan varjot häilyvät, mysteerejä on muuallakin kuin dekkareissa.

Riikka Sandberg: Ørja / Otava helmikuu

Esikoisromaani ystävyydestä, intohimosta ja mereen haudatuista salaisuuksista. Nimensä kirja on saanut fiktiiviseltä saariryppäältä, ja aikajänne yltää 1950-luvulta 1970-luvulle.

Tuuve Aro: Universumin takahuone / Siltala helmikuu

Nykyaikaamme kommentoiva lyhytproosakokoelma marssittaa esiin henkilöhahmojen kavalkadin ja tunteiden kirjon. Universumin takahuoneessa kaikuu ihmisen kaipuu tulla nähdyksi ja kuulua ehjänä osana maailmaan.

Satu Rämö: Rosa & Björk / WSOY maaliskuu

Hildur-dekkarisarjan toinen osa. Hildur ja Jakob tutkivat kunnallispoliitikon murhaa, ja samalla alkaa aueta Hildurin kauan sitten kadonneiden siskojen, Rósan ja Björkin, mysteeri. Paha löytyy usein läheltä.

Joel Haahtela: Yö Whistlerin maalauksessa / Otava maaliskuu

Kertoja on vakuuttunut, että hänellä on vain vuosi elinaikaa ja hän päättää työstää perhoskirjan 1600-luvun opeilla. Haahtelamaiseen tyyliin luvassa on mysteeri, matka, erakoita ja elämän suuria kysymyksiä. Voiko ihminen koskaan olla vapaa?

Satu Vasantola: Kun isä osti Merenkurkun / Tammi huhtikuu

Laman sairastuttama isä suunnittelee kostoa ja katoaa. Tytär lähtee isänsä perään halki kesäisen Sumen ja joutuu matkallaan kohtaamaan isän maniajaksojen värittämän menneisyytensä.

Karin Collins: Säilyt sydämessäin / S&S toukokuu

Suomenruotsalaisen Collinsin ensimmäinen suomennos sijoittuu talvisodan aikaiseen Hankoon ja kuvaa kaupunkilaisten elämää mullistusten keskellä.

Käännösuutuuksia

Poimimissani käännöksissä selvitellään menneisyyden mysteerejä eri tasoilla ja lopulta kurkotetaan tulevaan. Tarinat rakentuvat oman, perheen, kansakunnan tai ihmiskunnan historian vaiheiden varaan.

Benjamin Labatut: Maailman kauhea vihreys / Tammi helmikuu

Faktaa ja fiktiota sekoitteleva romaani 1900-luvun tieteentekijöistä. Läpimurrot ruokkivat tiedonjanoa, mutta aiheuttavat myös inhimillistä kärsimystä. Missä menevät tietomme rajat, mikä erottaa nerouden hulluudesta?

Kai Aareleid: Tyyni Valtameri / S&S helmikuu

Eletään vuotta 2010 Pietarissa, kun Stella saa vihiä äitinsä salaisuudesta. Hän alkaa perata 1970- ja 1980-lukujen Viroon sijoittuvia muistojaan ja setvii samalla oman avioliittonsa solmuja. Mitä vaanii tyynen pinnan alla?

Ia Genberg: Yksityiskohdat / Johnny Kniga helmikuu

Kertoja makaa kuumeessa, kun neljä ihmistä menneisyydestä palaa hänen mieleensä. Rakentuu neljä henkilökuvaa, ja keskeisiksi nousevat yksityiskohdat.

Abdulrazak Gurnah: Paratiisi / Tammi maaliskuu

Nobelistin läpimurtoteos kertoo 12-vuotiaan Yusufin tarinan 1900-luvun alun itäisessä Afrikassa. Kirja on paitsi kasvukertomus, myös rakkaustarina ja kolonialismin kuvaus.

Alex Schulman: Kiirehdi rakkain / Otava maaliskuu

Omaelämäkerrallinen kirja Schulmanin isästä, joka on vastikään kuollut. Alex vetäytyy mökille, joka tulvii muistoja yhteisistä hetkistä.

Elizabeth Strout: Lucy meren rannalla / Tammi toukokuu

Neljäs Lucy Barton -romaani vie Lucyn ja hänen ex-miehensä koronaevakkoon Crosbyn pikkukaupunkiin. Hiljaiset kuukaudet muuttavat koko loppuelämän suunnan.

Runouutuuksia

Kevään runoissa matkaillaan menneessä ja tulevassa sekä leikitään kielellä, muodolla ja mielikuvituksella.

Jyrki Kiiskinen: Nenän edessä vuori / Teos tammikuu

Kiiskinen leikittelee persialaisella runomuodolla, gazeelilla. Luvassa on toistoa ja poljentoa sekä arjen ja mytologian törmäyksiä.

Ville Hytönen: Vaivanaika / Enostone tammikuu

Myyttistä Viroa ja neuvostohaamuja.

Marianna Kurtto: Ellen valkeudessa / Otava maaliskuu

Ellen on syväjäädytetty tikli, joka herätetään lähitulevaisuudesa. Kaipuun, vapauden ja ajan pohdintaa.

Vesa Etelämäki: Raja / Poesia maaliskuu

Runoissa setvitään rajoja joka kantilta: rajojen olemusta, rajoilla olemista ja rajaamista.

Silja Kejonen: Äiti ja sylikoira / Gummerus huhtikuu

Assosiaatioita ja kirkasta katsetta. Mitä on olla äiti koiralle?

Uni Ojuva: Onhan sentään linnut / Aviador huhtikuu

Historiankuvaa ja identiteettipohdintoja seuduilta, joilla ennen puhuttiin sittemmin kadonnutta keminsaamea.


* * *

Kun uutiset ovat jatkuvasti synkkiä ja päivänvaloakin on jaossa vain rahtunen, uusien kirjojen lumo piristää minua. Syksyn kirjoja vielä on pino lukematta, mutta odotan taas uutta kirjasesonkia innoissani. Toivottavasti löydät listaltani lukuvinkkejä ja kirjoista iloa!

Lukuvuoden 2022 summaus

Vuoden viimeisen päivän kunniaksi nuuskuttelimme Mintun kanssa kuluneen syksyn lukupiirikirjat läpi, ja samalla tuli inventoitua päättyvää vuotta muutenkin. Alla ensin lyhyesti ajatuksia lukupiirinelikosta, jonka jälkeen teen yhteenvetoa kirjojen vuodestani.

Lukupiirin syksy

Kirjaston lukupiirissä jatkoimme palkittuun maailmankirjallisuuteen tutustumista. Tämän lukupiirin lisäksi olen mukana vetämässä Virginia Woolf -lukupiiriä, josta kirjoitan joku toinen kerta enemmän.

Syksy käynnistyi Mussolinin ajan Italiasta, jonne lukupiirin vei Natalia Ginzburgin omaan elämään pohjaava romaani Kieli jota puhuimme. Strega-palkitussa romaanissa vuodelta 1963 minäkertoja-Natalia on viisilapsisen kulttuurikodin kuopus, joka ulkoistaa itsensä tapahtumista ja keskittyy havainnoimaan. Antifasistisen perheen jäsenet ovat vuoron perään vangittuina, karussa tai karkotettuna.

Perheen elämä on kuin yhtä virtaa, jossa kuolemat, rakastumiset, lasten syntymät ja muut elämän merkkipaalut ohitetaan toteamalla. Keskeistä on perheessä käytetty kieli, joka on perhettä yhdistävä liima. Jotkut lukupiirissä kaipasivat enemmän tunnetta ja pysähtymistä, mutta minä kyllä pidin kerronnan vimmasta ja nauroin sattumuksille ja toilailuille. Perheen tarina tuo eläväksi sen, minkälaisia ovat sodan vaikutukset tavalliseen ihmiseen. Koskaan ei tiedä, milloin näkee läheisensä viimeisen kerran.

Seuraava etappi oli 1890-luvun Nigeriassa. Booker-palkitun Chinua Acheben Kaikki hajoaa nousi melko yksimielisesti syksyn yllättäjäksi. Igbojen kyläkulttuuri joutuu ahtaalle, ja siinä samassa murenee myös varakkaan ja arvostetun Okonkwon elämä. Perinteitä ja uskomuksia kuvataan elävästi: voiton kunniaksi kulautetaan palmuviiniä kallosta ja väärällä tavalla kuolleet rahdataan Pahuuden metsään mätänemään. Naiset ovat kauppatavaraa ja synnytyskoneita. Nuoriso on veltostunutta, kuten kaikkina aikoina. Liidunvalkoiset miehet eivät tiedä hyvää, tuhkapakarat tuovat omat lakinsa tullessaan. Tarinaan mahtuu hurjia käänteitä ja kulttuurien törmäyksiä. Harmattan puhaltaa, ja ruoaksi pyöritetään fufupyöryköitä. Kauppaa käydään kaurikotiloilla, jollaisen eräs lukupiiriläinen muuten toi tapaamiseemme näytille!

Syksyn tuhdeimman lukupaketin tarjosi Anthony Doerrin Pulitzer-voittaja Kaikki se valo jota emme näe. Toisen maailmansodan tuoksinassa pääsimme seuraamaan usean henkilön vaiheita, joiden elämät lopulta kietoutuvat yhteen. Keskiöön nousee sokea tyttö, Marie-Laure ja hänen kohtalonsa. Isän huoli ja rakkaus koskettivat. 

Doerrin kirjan luvut ovat lyhyitä, mutta pomppivat aikatasot ja näkökulmat pakottivat lukemaan keskittyneesti. Jännitettä luovat ihmiskohtaloiden lisäksi radion osuus sodassa ja eräs maaginen kivi. Usein luvut päättyvät cliffhangereihin, ja kirja maistui monen lukupiiriläisen mielestä laskelmoidulle. Sitä luonnehdittiin osuvasti aikuisten saduksi. Antoisinta oli sokeuden kuvaus.

Syyskauden päätti jouluviikolla Marie Ndiayen Kolme vahvaa naista. Goncourt-palkittu kirja koostuu kolmesta novellimaisesta osasta, joiden välisiä yhteyksiä on mielenkiintoista etsiä. Tarinoissa ollaan Senegalissa ja Ranskassa ja näiden välimaastossa, niin fyysisesti kuin henkisesti. Ruumiillisuus ja väkivalta ovat vahvasti läsnä: on märkiviä haavoja, peräpukamia, alleen virtsaamista, kidnappauksia, murhia. Perhesuhteissa on kipupisteitä, henkilöhahmoja vaivaa rakkaudettomuus. NDiayen naisten vahvuutta on välillä vaikea hahmottaa, mutta ainakaan se ei ole yhteydessä selviytymiseen.

Syksyn viimeisenä lukupiiri-iltana minut piti kotona flunssa, jota en ole vieläkään aivan selättänyt, mutta kuulin kollegalta lukupiirin ajatuksia jälkikäteen. Ne osuivat yksiin oman lukukokemukseni kanssa: kolmiosaisen romaanin keskimmäinen mieskertojan jakso oli pakkopullaa, kaksi muuta olivat vetäviä.

Lukupiiri jatkuu taas tammikuussa. Vaihdamme teemaa ja keskitymme keväällä kotimaiseen kirjallisuuteen pohjoisesta. Ensimmäinen kirja on Kerttu Vuolabin alkujaan pohjoissaameksi kirjoittama Valon airut.

Luettu lukuina ja haasteet

Alkuvuodesta blogini täytti kymmenen vuotta, mikä tarkoitti pientä uudistumista: nimi lyheni Kirjakimaraksi ja blogini sai oman domainin.

Luin tänä vuonna 107 kirjaa, joista 74 oli kotimaisten kirjailijoiden teoksia, 33 käännöksiä. Naiskirjoittajien kynästä oli 69 kirjaa, 34:ssä tekijä oli mies. Lisäksi luin kaksi pariskunnan kirjoittamaa kirjaa. Sivuja kirjoissa oli yhteensä reilut parikymmentätuhatta.

Instagramissa julkaisin 70 postausta, täällä blogissa tämä on 61. juttu. Kirjastoluokituksen mukaisesti luin 51 romaania, 22 tietokirjaa ja 34 runokokoelmaa. Runokirjojen määrästä olen erityisen iloinen! Runoista kiinnostumisesta saan paljolti kiittää kirjallisuusterapian keväisiä opintoja. Runosukelluksistani syntyi joulun alla runokirjajoulukalenteri, jonka tekeminen oli antoisa projekti.

Anja Erämajan kanssa metsässä.

Päättyvänä vuonna järjestin viidettä kertaa Kirjoja ulapalta -lukuhaasteen, johon osallistui lisäkseni 31 lukijaa. Yhdessä luimme haasteaikana kaikkiaan 118 meriaiheista kirjaa.

Helmet-lukuhaasteen sain valmiiksi perinteiseen tapaan näin vuoden viimeisenä päivänä. Ensi vuoden haaste julkaistiin pari päivää sitten, ja taas olen innokkaana lähdössä uudelle haastekierrokselle. Muuten haaste- ja lukusuunnitelmat tulevalle vuodelle ovat auki. 

Lopuksi toivotan kaikille lukijoilleni inspiroivaa kirjavuotta 2023!

Kirjoja ulapalta – yhteenvetoa vuoden 2022 lukuhaasteesta

Nopeasti hujahti neljä kuukautta merikirjojen parissa, ja on Kirjoja ulapalta -lukuhaasteen yhteenvedon aika. Tässä postauksessa summaan haasteen antia, listaan kaikki tietooni tulleet osallistumiset ja kerron loppuarvonnan voittajan. 

Haaste numeroina

Kirjoja ulapalta -lukuhaasteen lähtölaukaus kuultiin tänä vuonna heinäkuun alussa. Lyhensin haasteaikaa aiemmista, ja nyt merikirjoja saattoi lukea haasteeseen neljän kuukauden ajan. Ainakin minulla ajatus pysyi paremmin haasteessa, kun ei tullut lykättyä houkuttelevien merikirjojen lukemista sitten joskus -aikaan, vaan niihin oli tartuttava suht nopeasti.

Järjestyksessään viidennen merikirjahaasteen suosio ylitti kaikkien aiempien vuosien kiinnostuksen. Ehkä syynä oli tiiviimpi haasteaika, ehkä se, ettei haasteeseen tarvinnut ilmoittautua. Niin tai näin, haaste keräsi  tänä vuonna lisäkseni mahtavat 31 osallistujaa, ja yhdessä luimme haasteaikana kaikkiaan 118 kirjaa! Lämmin kiitos kaikille merikirjojen lukijoille!

Merikirjojen vinkkilistani paisui haasteaikana melkoisesti, sillä luimme osallistujien kanssa 78 eri kirjaa haasteeseen. Monet kirjat saivat siis useita osumia. Työn alla on erillinen sivu, johon kokoan kaikki viiden haastevuoden aikana kertyneet kirjavinkit.

Suosituimmat kirjat

Suosituimpien haastekirjojen kolmen kärjen veivät kotimaiset uutuudet. Luetuin oli Petra Rautiaisen Meren muisti kahdeksalla osumalla. Hopeasijalle ylsi Karin Erlandssonin Koti seitsemällä lukijalla, Satu Rämön Hildur puolestaan keräsi kuusi osumaa. Sattumoisin minäkin luin haasteeseen juuri nämä kolme. 

Kolmen kärjen jälkeen erottui joka genressä joukko kolmen tai kahden osuman kirjoja.

Kaunoesikoisista Hanna Meretojan Elotulet ja Veera Ikosen Pimeässä syttyy majakka saivat molemmat kolme haasteosumaa. Tietokirjoissa luetuin oli Panu ja Sanna-Mari Kuntun Kaikki luodon linnut kahdella osumalla. 

Myös klassikot kiinnostivat haastelukijoita: Sally Salmisen Katriinaan tarttui kolme lukijaa, samoin Tove Janssonin Kesäkirjaan. Muumipappa ja meri löytyy kahden osallistujan listalta.

Dekkareissa Harper, Ohlsson, Areklew ja Wahldén saivat jokainen kaksi osumaa, muutenkin dekkareita on listoilla paljon. Meriaiheista viihdettäkin luettiin ahkerasti. Carole Matthewsin Päivänpaistetta ja merituulia kiinnosti kolmea haasteilijaa, Fiona Valpyn Casablancan tarinankertoja kahta.

Lasten- ja nuortenkirjoja luettiin haasteeseen ilahduttavan paljon. Nuortenkirjoista Leena Paasion Harmaja luode seitsemän löytyy kolmen osallistujan lukulistalta, Jenny Hanin Kesä, jolloin minusta tuli kaunis puolestaan kahdelta. Camilla Mickwitzin kuvakirja Saariston prinsessa postattiin haasteen nimissä kahdesti.

Haasteeseen osallistuneet ja luetut kirjat

@anssi.leino.kirjoittaja (IG)

Frank Schätzing: Pedot

@elluetut (IG)

Jenny Han: Kesä, jolloin minusta tuli kaunis

Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani

Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän

@heitukka.lukee (IG)

Tove Jansson: Kesäkirja

Hemulin kirjahylly -blogi/ @hemulinkirjahylly (IG)

Kuntut: Kaikki luodon linnut

Fiona Valpy: Casablancan tarinankertoja

Audrey Magee: The Colony

Karin Erlandsson: Koti

Otto Latva & Maarit Leskelä-Kärki: Meri ja Tove

Kirjakaapin kummitus -blogi/ @jonna_kirjakummitus (IG)
Hanna Meretoja: Elotulet

Veera Ikonen: Pimeässä syttyy majakka

Karin Erlandsson: Koti

Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän

Petra Rautiainen: Meren muisti

Kirjaluotsi / @kirjaluotsi (Twitter)

Karin Erlandsson: Koti

Audrey Magee: The Colony

Veera Ikonen: Pimeässä syttyy majakka

Petra Rautiainen: Meren muisti

Kirjamuuri-blogi / @kirjamuuri (IG)

Fiona Valpy: Casablancan tarinankertoja
Carole Matthews: Päivänpaistetta ja merituulia

Christina Wahldén: Älä puhu kuolleista

Christy Lefteri: Laululinnut

Marja-Leena Lempinen: Kaivosten kaupunki

Tove Alsterdal: Vajoama

Lina Areklew: Lumimyrsky

Elly Griffiths: Lyhdynkantajat

Kirjasähkökäyrä-blogi

Christina Wahldén: Älä puhu kuolleista

Satu Rämö: Hildur

Jane Harper: Selviytyjät

Lizzie Pook: Helmenkalastajan tytär

Johanna Valkama: Kuningatarlaiva

Kristina Ohlsson: Myrskynvartija

Kristin Hannah: Alaskan taivaan alla

Petra Rautiainen: Meren muisti

Jari ja Kati Tervo: Ukko
Ulrika Rolfsdotter: Saaliin sydän
Leena Parkkinen: Neiti Steinin keittäjätär
Jukka Itkonen: Terveiset ulapalta
Anne Holt: Hyytävä kosto
Max Seeck: Loukko
Holly Ringland: Alice Hartin kadonneet kukat
Heine Bakkeid: Haudattu salaisuus
Laura Lähteenmäki: Sukella silmät auki
Pauliina Vanhatalo: Vastuulliset
Anna Englund: Lautapalttoo

Kirja vieköön! -blogi

Hanna Meretoja: Elotulet
Sally Salminen: Katrina
Satu Rämö: Hildur
Sanna Tahvanainen: Mitä perhoset tekevät sateella?
Nellie Bly: Maailman ympäri 72 päivässä

Kulttuuri kukoistaa -blogi

Herman Melville: Moby Dick

Kuunnellut äänikirjat -blogi

Samuel Karlsson: Kuolemanpeli
S.K.Tremayne: Vuoroveden vanki
Lina Areklew: Lumimyrsky
Christina Wahldén: Syklonivaroitus
Kristina Ohlsson: Myrskynvartija

@lottareadsbooks (IG)
Jenny Han: Kesä jolloin minusta tuli kaunis

@luetaanhomppaa (IG)

Frida Skybäck: Bokcirkeln vid världens ände

Carole Matthews: Päivänpaistetta ja merituulia

@lukemisto (IG)
Judith Schalansky: Kaukaisten saarten atlas
Asiya Yousfi: Mystinen lipas

Tove Jansson: Kesäkirja

Astrid Lindgren: Saariston lapset

Anne Saarenoja: Matka Saaristomerellä

@lukunurkasta (IG)

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

Jane Harper: Selviytyjät

@mariakuutti (IG)
Camilla Mickwitz: Saariston prinsessa

@melissakahvilla (IG)
Camilla Mickwitz: Saariston prinsessa

@merimiesaidinpaivakirja (IG)

Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän

Karin Erlandsson: Koti

Sebastian Fitzek: Matkustaja 23

Satu Rämö: Hildur

Tove Jansson: Kesäkirja

Ella Laurikkala: Siirtolainen

@nurmilaukasvirpi (IG)
Satu Rämö: Hildur

Aura Koivisto: Mies ja merilehmä

Petra Rautiainen: Meren muisti

Lizzie Pook: Helmenkalastajan tytär

Victoria Hislop: Eräänä elokuun iltana

@paitsygram (IG)

Elizabeth Adler: Huvipurrella Caprille

Iris Murdoch: Meri, meri

Joanne Harris: Suolaista hiekkaa

Sally Salminen: Katrina

Kyllikki Villa: Vanhan rouvan lokikirja

Timo Pusa: Taivas heiluu

Ulla-Lena Lundberg: Kökarin Anna

Ulla-Lena Lundberg: Kuninkaan Anna

Paula Nivukoski: Mainingin varjo

@poppismaija (IG)
Carole Matthews: Päivänpaistetta ja merituulia

Karin Erlandsson: Koti

Petra Rautiainen: Meren muisti

Sarah Beth Durst: Salatut saaret

@repullinenkirjoja (IG)

Muumit merellä

@sanamailla (IG)

Jukka-Pekka Palviainen: Suunnaltaan vaihtelevaa tuulta

Antti Halme: Mafiakesä

Tove Jansson: Näkymätön lapsi

@sanelmalukee (IG)

Nora Roberts: Menneisyyden uhka

J. K. Tamminen: Estonian salaisuudet

@santta74 (IG)
Iris Murdoch: Meri, meri

Petra Rautiainen: Meren muisti

@satujensiivilla (IG)

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

@sivuroolissa (IG)

Anita Shreve: Vyöryvät vedet

@teekirjahetki

Veera Ikonen: Pimeässä syttyy majakka

Laura Malmivaara: Vaiti

@voispa_vaan_lukea (IG)

Satu Rämö: Hildur

@woolsocksandbooks (IG)

Monika Fagerholm & Martin Johnson: Meri: neljä lyyristä esseetä

Sally Salminen: Katrina

@worlds_between_the_sheets (IG)

Nora Roberts: Veden äärellä

Petra Rautiainen: Meren muisti

Anni Blomqvist: Hyvästi Myrskyluoto

Karin Erlandsson: Koti

Omat haastekirjani

Pertti Saloheimo: Meren ja tulivuoren välissä

Claes Andersson: Aamu meren rannalla

Virginia Woolf: Menomatka

Satu Rämö: Hildur

Panu & Sanna-Mari Kunttu: Kaikki luodon linnut

Karin Erlandsson: Koti

Petra Rautiainen: Meren muisti

Hanna Meretoja: Elotulet (IG)

Loppuarvonta ja kunniamaininta

Haaste oli auki heinäkuun alusta lokakuun loppuun, ja haasteajan päätyttyä arvoin kaikkien osallistujien kesken pienen kirjakauppalahjakortin. Jokaisesta luetusta kirjasta sai yhden arvan. Onni suosi tällä kertaa Instagramissa osallistunutta @nurmilaukasvirpi – onneksi olkoon! Laitan sinulle viestiä vielä tänään.

Kunniamaininnan ahkerimmasta haasteosallistumisesta saa Kirjasähkökäyrä-blogin Mai Laakso huikealla 19 kirjalla!

Haasteen opit ja jatko

Tänä vuonna haasteeseen saattoi osallistua monessa kanavassa eikä ilmoittautuakaan tarvinnut. Teetti työtä pysyä ahkerien osallistujien haastesuorituksissa mukana, mutta onneksi aloin kerätä osallistumisia blogissa välilehdelle jo melko pian. Aiempina vuosina olen tehnyt listauksen vasta aivan lopuksi, nyt se olisi ollut kertatyönä hillitön urakka.

Aina jotakin oppii. Tällä kertaa oppini oli, että jos jatkohaasteita tulee, täytyy sääntöihin laittaa selvemmin pakolliseksi haastetunnisteen #kirjojaulapalta käyttö. Tietenkin halusin nytkin ottaa aivan joka ikisen suorituksen huomioon, mutta ehkä jokin on jossakin välissä päässyt haavini läpi, jos tunnistetta ei ole käytetty.

Ilahduttavan moninainen on haastekirjojen joukko – mutta: missä ovat runot? Muutamia runokokoelmia haasteeseen toki luettiin, mutta yksikään ei saanut kahta osumaa. Tässäpä tavoitetta mahdolliseen ensi vuoden haasteeseen – merirunot esiin!

Kiitos vielä kaikille osallistujille ja muuten haastetta seuranneille!

Lukuhaasteen puoliväli: Kirjoja ulapalta 2022

 

Tämän vuoden Kirjoja ulapalta -lukuhaaste on saavuttanut puolivälin. Kahdessa kuukaudessa haasteosumia on kertynyt osallistujilla ja minulla yhteensä 48! Huikea lukema! 

Osallistumisinnokkuus on ihan toista luokkaa kuin aiempina vuosina. Syitä on varmasti kaksi: poistin ilmoittautumispakon ja tänä vuonna osallistua voi missä vain somekanavassa ilman sen kummempaa tänne blogiin raportointia. 

Kun osumia haasteeseen alkoi tipahdella tiiviiseen tahtiin, ymmärsin, että on parempi yrittää kirjata osallistumisia ylös jo nyt haasteaikana, ettei urakka haasteen päätyttyä olisi liian suuri. Metsästän haasteosumia tunnisteella #kirjojaulapalta somekanavissa sekä blogikierroksilla.

Jos et vielä ole osallistunut ja halajat mukaan, niin vielä ehdit hyvin! Haasteaikaa on jäljellä toiset kaksi kuukautta. Osallistuminen on helppoa: lue meriaiheinen kirja ja postaa siitä blogiisi tai somekanavallesi tunnisteella #kirjojaulapalta 31.10. mennessä. Haasteajan päätyttyä arvon yllätyspalkinnon, ja jokaisesta luetusta kirjasta saa yhden arvan.

Alla tietooni tulleet osallistumiset. Kerrothan, jos huomaat virheitä tai puutteita! Jos olet unohtanut haasteaikana tehdystä merikirjapostauksesta tunnisteen, voit hyvin lisätä sen vielä haasteajan puitteissa.

Saammeko sadan luetun merikirjan haamurajan rikki? 

@elluetut
Han: Kesä, jolloin minusta tuli kaunis
Gilbert: Tämä kokonainen maailmani

@heitukka.lukee
Jansson: Kesäkirja

@hemulinkirjahylly
Kuntut: Kaikki luodon linnut
Valpy: Casablancan tarinankertoja
Magee: The Colony

@jonna_kirjakummitus
Meretoja: Elotulet
Ikonen: Pimeässä syttyy majakka

Kirjaluotsi-blogi
Erlandsson: Koti
Magee: The Colony

@kirjamuuri
Valpy: Casablancan tarinankertoja
Matthews: Päivänpaistetta ja merituulia

Kulttuuri kukoistaa -blogi
Melville: Moby Dick

@lottareadsbooks
Han: Kesä jolloin minusta tuli kaunis

@luetaanhomppa
Skybäck: Bokcirkeln vid världens ände

@lukemisto
Schalansky: Kaukaisten saarten atlas
Yousfi: Mystinen lipas
Jansson: Kesäkirja

@lukunurkasta
Jansson: Muumipappa ja meri

@mariakuutti
Mickwitz: Saariston prinsessa

@melissakahvilla
Mickwitz: Saariston prinsessa

@nurmilaukasvirpi
Rämö: Hildur
Koivisto: Mies ja merilehmä

@paitsygram
Adler: Huvipurrella Caprille
Murdoch: Meri, meri
Harris: Suolaista hiekkaa
Salminen: Katrina
Villa: Vanhan rouvan lokikirja
Pusa: Taivas heiluu

@poppismaija
Matthews: Päivänpaistetta ja merituulia
Erlandsson: Koti
Rautiainen: Meren muisti
Durst: Salatut saaret

@repullinenkirjoja
Muumit merellä

@sanelmalukee
Roberts: Menneisyyden uhka

@santta74
Murdoch: Meri, meri

@satujensiivilla
Jansson: Muumipappa ja meri

@sivuroolissa
Shreve: Vyöryvät vedet

@voispa_vaan_lukea
Rämö: Hildur

@woolsocksandbooks
Fagerholm & Johnson: Meri
Salminen: Katrina

@worlds_between_the_sheets
Roberts: Veden äärellä
Rautiainen: Meren muisti

Katse syksyyn – valikoima uutuuskirjoja

Kurottelen jo kohti kirjasyksyä, vaikka elokuinen helle pitää vielä kesässä kiinni.

Listailin kirjasyksyn uutuuksia, joiden lukemista odotan eniten. Paljon piti karsia ja pyöritellä, mutta lopulta sain rajattua listalle kymmenen uutuutta kotimaisilta tekijöiltä ja kymmenen käännöstä.

Jokaisen kirjan perässä on kustantajatieto, arvioitu ilmestymisaika ja lyhyt luonnehdinta kirjasta. Kirjojen esittelyt perustuvat kustantajien katalogitietoihin.

Kuvitukseksi laitoin tällä kertaa Instagram-kollaasit, koska Blogger ei suostunut yhteistyöhön yksittäisten kirjankansikuvien kanssa. 

Uutuuksia kotimaisilta kirjailijoilta

Kotimaisissa uutuuksissa minuun näyttävät vetoavan juuri nyt historia, naisten tarinat, kirjoittaminen ja salaisuudet. Muutama kirja taitaa sopia mainiosti Kirjoja ulapalta -lukuhaasteeseen.

Karin Erlandsson: Koti (S&S jo ilmestynyt)

Ahvenanmaan historia 800-luvulta tähän päivään naisten ja lasten näkökulmasta.

Riitta Jalonen: Omat kuvat (Tammi elokuu)
Kirjailija matkustaa Sveitsiin ja avaa sielunmaisemaansa, sitä miten tarinat syntyvät elämän käännekohdista.


Leena Parkkinen: Neiti Steinin keittäjätär (Otava elokuu)
Kirjailija Gertrude Stein palkkaa keittäjättärekseen suomalaisen Margitin, jolla on synkkä salaisuus ja joka lähentyy Steinin puolison kanssa.


Kjell & Mårten Westö: Vuodet (Otava elokuu)
Kirjailijaveljekset peilaavat muistoja nykyaikaan esseitä ja novelleja muistuttavissa teksteissään.


Petra Rautiainen: Meren muisti (Otava elokuu)
Kurkistus 1980-luvun Norjan Lappiin, öljynporauksen ja merten suojelun hankauskohtaan. Voiko merta kesyttää?


Anna Englund: Lautapalttoo (Siltala elokuu)
Esikoisromaani vie 1930-luvun Pohjanmaalle ja Helsinkiin, elämän ja kuoleman kysymysten sekä rakkauden äärelle.


Hanna Brotherus: Henkeni edestä (WSOY syyskuu)
Nainen käy läpi elämäänsä, perkaa muistojaan, pohtii luopumista, vapautta, kehollisuutta.


Tommi Kinnunen: Pimeät kuut (WSOY syyskuu)
Vuodenkiertoa seuraileva romaani kuusikymppisestä opettajasta, joka saa opettajan paikan läheltä Neuvostoliiton rajaa vuonna 1947.

Kati & Jari Tervo: Ukko (Otava syyskuu)

Kirjailijapariskunnan elämä muuttuu, kun kotiin muuttaa uusi nelijalkainen perheenjäsen.

Olli Jalonen: Stalker-vuodet (Otava syyskuu)

Nuori opiskelija värvätään raportoimaan entisten koulutoveriensa tekemisistä 1970-luvun Tampereella.

Käännösuutuuksia

Käännöskymmenikköni lupailee ainakin monenlaisia mysteerejä ja syväsukelluksia ihmismieleen ja historiaan.

Lydia Sandgren: Läpileikkaus (WSOY elokuu)

August-palkittu esikoisteos on Göteborgiin sijoittuva, monitasoinen kasvukertomus.

Merieke Lucas Rijneveld: Illan epämukavuus (S&S syyskuu)

Hollantilaiskirjailijan tummassa lapsuuskuvauksessa päähenkilö Jas ei suostu riisumaan punaista takkiaan tai käymään vessassa veljensä kuoleman jälkeen.


Ian McEwan: Opetukset (Otava syyskuu)

Suurromaani luotaa lähihistoriaa yhden miehen elämän kautta. On rakkautta sisäoppilaitoksessa, eroja ja ydinlaskeumaa.


Elin Cullhed: Euforia (Atena syyskuu)

Sylvia Plathin viimeinen vuosi.


Eugen Ruge: Hotelli Metropol (Atena syyskuu)

Saksalainen naiskommunisti odottaa oikeudenkäyntiään moskovalaisessa luksushotellissa 477 päivää.

Alex Schulman: Malman asema (Otava syyskuu)

Viiden junamatkustajan kohtalot kietoutuvat yhteen, kun kaikilla on salaisuuksia ja yhteinen määränpää, Malman asema.

Haruki Murakami: Ensimmäinen persoona (Tammi lokakuu)

Omakohtaiset novellit avaavat kirjailijan elämää oudosti, kummasti ja maagisesti.

Kerstin Ekman: Suden jälki (Tammi lokakuu)

Tumma mysteeri ihmisen ja suden kohtaamisesta.

Karin Smirnoff: Sitten menin kotiin (Tammi lokakuu)

Jana Kippo-trilogian päätös – pääseekö Jana kotiin?


Emma Donoghue: Ihme (Tammi marraskuu)

Viktoriaanisten anoreksiatapausten innoittama psykodraama 1800-luvun Irlannista.

* * *

Näin herkullinen kirjakattaus on siis syksyn mittaan luvassa – toivottavasti löydät listaltani lukuvinkkejä!

Kotimaisten uutuuksien ilmestyminen painottuu näköjään elo-syyskuulle, mutta käännöksiä ilmestyy vielä marraskuussakin. Nyt kannattaa olla ripeä, jos mielit hyville sijoille kirjastojen varausjonoissa!

Kohti kevättä – valikoima uutuuskirjoja

Hyvää loppiaista! Vuosi 2021 on jätetty taakse ja blogisynttärit juhlittu, joten on aika kurkistaa, minkälaisia kirjoja kevät tuo tullessaan. Ensimmäiset alla esitellyistä kirjoista ilmestyvätkin jo ensi viikolla.

Viime syksynä luin enimmäkseen kotimaista kaunoa, ja nyt huomaan kaipaavani jälleen myös maailmalle. Kotimaisista uutuuksista nostin tähän viisi kirjaa, käännöksiä tuplamäärän. Monissa kiinnostuin naisnäkökulmasta ja naisten tarinoista historiassa, mutta mahtuu mukaan muutakin.

Kirjojen esittelyt perustuvat kustantajien katalogitietoihin.

Kotimaista kaunoa

Joel Haahtela: Jaakobin portaat (Otava/tammikuu)

Uuden vuoden uutuuksien kärkijoukoissa Joel Haahtelalta ilmestyy pienoisromaani, jossa matkataan Jerusalemiin pohtimaan ihmisyyttä ja vanhaa myyttiä. Päähenkilö matkustaa pyhään kaupunkiin hakemaan veljeään, mutta löytää samalla reissulla isoisänsä muistikirjan ja sieltä merkinnän Jaakobin portaista. Vanha myytti yhdistettynä maallisiin ongelmiin tuo mieleen loistavan Adèlen kysymys -romaanin muutaman vuoden takaa.

Merja Mäki: Ennen lintuja (Gummerus/tammikuu)

Päähenkilö Alli joutuu jättämään kotinsa Sortavalassa ja lähtemään evakkona Seinäjoelle. Koti-ikävä vaivaa, uudella paikkakunnalla kaikki on vierasta. Aina välillä tuntuu, että sodasta on tullut luettua jo tarpeeksi, mutta jokin nuoren evakon tarinassa vetää puoleensa.

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä (Gummerus/helmikuu)

Viime vuonna vaikutuin Antellin esikoisen Puuvillatehtaan varjossa miljöökuvauksesta ja kiinnostuin papinleski Jennyn vaiheista siinä määrin, että tiesin jo tuolloin haluavani lukea tämän jatko-osan. Nyt pääsemme tutustumaan Jennyn ottotyttäreen Marttaan, joka menee töihin kansankirjastoon. Luvassa siis kurkistuksia kirjastohistoriaan!

Annastiina Heikkilä: Vapaus valita kohtalonsa (WSOY/helmikuu)
Toimittajana tunnetuksi tullut Heikkilä on kirjoittanut aiemmin Ranska-aiheisia tietokirja, nyt on luvassa fiktiota. Ranskalais-algerialainen Anissa epäilee poikaystävänsä kuolleen poliisiväkivallan seurauksena, ja suomalais-ranskalainen Lea yrittää päästä opiskelijapiireihin Pariisissa. Heikkilän esikoisromaani tutkii eurooppalaisuutta ja kuvaa kolonialismin kipeitä haavoja nykyajassa, eliitin vallankäyttöä ja unelmien radikalisoitumista.

Eeva Åkerblad: Huolenpitoja (Kustantamo S&S/helmikuu)

Nainen matkustaa vuoristossa sijaitsevaan kylpylään, jossa hänen on tarkoitus kohentaa omaa hyvinvointia ja rentoutua. Miljöö tuo mieleen Mannin Taikavuoren, mutta nykyihminen ei lähde sanatorioon vain oleilemaan, vaan tekee senkin tavoitteellisesti. Hyvinvoinnin ja hoivan yhdistäminen suorittamiseen herättää kysymyksiä. Entä minkälaisia palveluita kylpylän asiakkaille oikein on tarjolla? Odotan taidokasta ja kielellä leikittelevää esikoisteosta, sillä olen saanut maistiaisia Eevan kirjoittamisesta kirjoittamisen opinnoissa.

Käännöskirjoja

Karin Smirnoff: Viedään äiti pohjoiseen (Tammi/tammikuu)

Jana Kippo -trilogian toisessa osassa Janan ja Brorin äiti on kuollut, ja sisarukset lähtevät viemään ruumista Kukkojärven kylään hautaan. Siellä vastassa on lisää salaisuuksia menneisyydestä. Ehdottomasti minulle kevään odotetuin käännöskirja!

Chi Zijian: Puolikuu (Aula/tammikuu)

Kiinan vähemmistökansasta, evenkeistä, kertova romaani, jossa 90-vuotias paimentolaisnainen muistelee elämäänsä. Puolikuu on kertomus rakkaudesta ja menetyksestä, ilosta ja surusta, maagisista voimista ja taiteen parantavasta vaikutuksesta. Se on myös kuvaus ihmisen suhteesta luontoon, joka paitsi antaa, myös ottaa kylmästi.

Mart Sander: Ilolinnut (WSOY/helmikuu)

Historiallinen romaani sijoittuu sotavuosiin ja tallinnalaiseen bordelliin, jonka omistaa rouva Kukk. Bordellin asukkailla on jokaisella oma syynsä työskennellä Kukkille, ja sota ulottuu myös talon makuuhuoneisiin. Kuka on vihollinen, kuka ystävä? Ilolinnut aloittaa sarjan, joka valottaa historiaa naisnäkökulmasta.

Bernhard Schlink: Jäähyväisvärit (WSOY/helmikuu)

Schlinkin uutuusteos tarjoilee tuokiokuvia elämästä ja kuolemasta novellien muodossa, ja se myös muistuttaa minua siitä, että Schlinkin moderni klassikko Lukija on minulla edelleen lukematta. Novellit kertovat rakkaudesta, ystävyydestä, ikääntymisestä. 

Alba de Céspedes: Kielletty päiväkirja (Otava/helmikuu)

Alkujaan vuonna 1956 suomennettu italialainen kulttiromaani kertoo Valeriasta, perheenäidistä, joka alkaa kirjata havaintojaan mustaan vihkoon. Eletään sodanjälkeisessä Euroopassa aikana ennen seksuaalista vallankumousta. Millainen oli naisen rooli tuolloin, pystyykö Valeria murtautumaan roolistaan?

Maaza Mengiste: Varjokuningas (Atena/maaliskuu)

Booker-ehdokkaaksi noussut kirja tekijältä, jota on verrattu Toni Morrisoniin. Varjokuningas kertoo orpotyttö Hirutin tarinan 1930-luvun Etiopian sodassa, jossa myös naiset osallistuivat taisteluihin. Kun maan hallitsija Haile Selassie joutuu maanpakoon, Hirut naamioi maanviljelijän varjohallitsijaksi ja ryhtyy tämän henkivartijaksi.

Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen (WSOY/maaliskuu)

Booker-voittaja kohdistaa katseensa Britannian kolonialistisen historian seurauksiin. Päähenkilöinä on kaksitoista mustaa naista, joten luvassa on moniääninen katsaus identiteettiin, naiseuteen ja toiseuteen.

Elizabeth Strout: Voi William! (Tammi/huhtikuu)

Lucy Bartonin paluu! Kaksi aiempaa Barton-romaania Nimeni on Lucy Barton ja Kaikki on mahdollista loppuivat liian lyhyeen, joten tätä olen odottanut! Nyt keskiöön nousee Lucyn jo päättynyt avioliitto Williamin kanssa, kun entinen aviopari lähtee yhteiselle matkalle syystä, joka selviää vasta huhtikuussa, kun kirjaa pääsee lukemaan.

Douglas Stuart: Shuggie Bain (WSOY/huhtikuu)
Kevään uutuuksien joukossa on toinenkin Booker-voittaja. Shuggie Bain on yksinäinen pikkupoika 1980-luvun Glasgowssa. Äiti Agnes käyttää rahat alkoholiin, ja poika toivoo voivansa pelastaa äidin ehdottomalla rakkaudellaan. Kuvaus tuo jossakin määrin mieleen Frank McCourtin Seitsemännen portaan enkelin, ja voin kuvitella, ettei myöskään Stuart päästä lukijaa helpolla.

Aldulrazak Gurnah: Loppuelämät (Tammi/huhtikuu)
Tuoreimman nobelistin ensimmäinen suomennos kertoo ihmiskohtaloista 1900-luvun alun Saksan Itä-Afrikassa. Siirtomaajoukot tukahduttavat sorrettujen kapinat verisesti. Vaikka siirtomaat valtioina painuvat unholaan, ihmisten tarinat eivät. 

* * *

Mainio kirjakevät siis alkamassa – toivottavasti löysit lukuvinkkejä listauksestani!

Blogisynttärit – Kirjakimara täyttää 10 vuotta!

On pienen blogin suuri juhlapäivä! On kulunut 10 vuotta siitä, kun julkaisin Nannan kirjakimarassa ensimmäisen postauksen Uusi vuosi, uusi blogi. Kymmenen vuotta olen asiaa harkinnut ja nyt olin muutokselle valmis: tiputin blogin nimestä Nannan pois. Jatkossa blogini nimi on Kirjakimara, jota edelleen kirjoittaa Nanna. 

Syntymäpäivälahjaksi annoin blogilleni oman domainin, eli kirjajuttujani pääsee jatkossa lukemaan suoraan osoitteessa kirjakimara.fi. Blogi on edelleen Bloggerissa, ja vanha blogspot-osoite ohjaa tänne uuteen. Toivon todella, että kaikki linkit toimivat edelleen.

Juhlapäivän kunniaksi muistelen tässä jutussa hieman menneitä blogivuosia ja pohdin jatkoa.

Blogini ensimmäisenä vuonna valmistuin yliopistosta ja olen siitä lähtien ollut töissä kirjastossa lukuun ottamatta paria piipahdusta muualla kirja-alalla. Blogi tukee työtäni kirjastonhoitajana, sillä se on apumuistini ja arkisto, jonka avulla palautan mieleeni vuosia sitten luettuja kirjoja tarvittaessa. Ja ylipäätään muistan paremmin ne kirjat, joista olen kirjoittanut. Hyötyä on myös toiseen suuntaan, sillä työ kirjastossa tukee kirjabloggausta: arki kirjojen keskellä ruokkii lukuharrastusta, ja kollegoilta ja asiakkailta tipahtelee lukuvinkkejä.

Kirjaston pikalainoja syksyltä 2020.

Kotimaisen kirjallisuuden opinnot näkyivät erityisesti blogin alussa lukuvalinnoissani. Esimerkiksi ensimmäisen blogikuukauden eli tammikuun 2012 aikana kirjoitin jutut Jari Tervon, Laila Hirvisaaren, Rosa Liksomin, Juhani Ahon ja Teuvo Pakkalan kirjoista. Pikkuhiljaa aloin laajentaa lukemistani käännöskirjoihin.

Blogini alkuaikoina latasin kirjojen kansikuvat usein kustantajien sivuilta. Kuvilla ei ollut niin väliä, pääpaino oli selkeästi teksteissä. Vuosikymmenessä kuvien merkitys on kasvanut, enkä enää voi kuvitella julkaisevani kirjajuttua ilman suunniteltua kuvaa. 

Lukukaveri Elli ja yksi lempilukupaikoistani mökillä.

Kuvat ovat nousseet tärkeämmiksi paljolti Instagramin vuoksi. Kirjabloggaajien rinnalle on vuosien saatossa syntynyt aktiivinen ja eloisa kirjagrammaajien joukko, ja moni bloggaaja on siirtynyt kokonaan Instaan. Minullakin se on somekanavista tärkein seuraajien ja tykkäysten määrän perusteella, Twitter- ja Facebook-jutut saavat vähemmän huomiota. Myös kommentit ja keskustelut ovat siirtyneet blogista lähinnä Instan puolelle.

Kymmenen vuoden aikana olen julkaissut lähes 600 postausta – tämä on 583. julkaisu. Valtaosa bloggaajista on aktiivisempia julkaisijoita kuin minä, mutta tämä tahti on ollut minulle sopiva. Joskus tulee taukoja, välillä julkaisen tiheämmin. Vaihteluista en stressaa, sillä bloggaamisen on tarkoitus olla hauska harrastus. En myöskään ole poistanut vanhoja tekstejä, vaikka välillä mieli on tehnyt, koska ne ovat osa kirjoittajahistoriaani. 

Yhtä kauan kuin olen pitänyt blogia, olen kirjannut lukemiseni Goodreadsiin. Luettuja kirjoja on kymmenessä vuodessa kertynyt 801 kappaletta! Arvioita en ole Goodreadsiin kirjoittanut, vain tähdet yhdestä viiteen, mutta tähän linjaukseen olen harkinnut muutosta; ehkä voisin alkaa laittaa sinne samat lyhennelmät arvioista kuin Instagramiin.

Näin talvella ikävöin lukemista ulkona, meren äärellä.

Blogihistoriani luetuin juttu on Kishwar Desain Pimeyden lapset vuodelta 2014, jonka linkittäminen tuntuu hieman hassulta, koska jutun kuva on mennyt vuosien saatossa epäselväksi (näitä Bloggerin ihanuuksia). Muuten luetuimpien kärki koostuu Minna Canthin ja Maria Jotunin kirjojen kaltaisista klassikoista – näiden klikkausten takana ovat todennäköisesti esitelmiä työstävät koululaiset. 

Desain kirjalla tulin käyneeksi Intiassa kirjallisella maailmanmatkallani. Lukuhaaste Lukemalla maailman ympäri on edennyt minulla hitaasti. Aloitin sen vuonna 2014, ja nyt on kasassa 59/195 maata. Kierrän maita kirjailijan synnyinmaan mukaan enkä esimerkiksi tapahtumapaikan mukaan, mikä hidastaa reissuani. Mutta mihin tässä olisi kiire!

Toinen ikihaaste, joka etenee hitaasti jos ollenkaan, on Rory Gilmore -lukuhaaste. Roikotan sitä mukana vuodesta toiseen blogini sivuissa, koska Roryn listalla on niin paljon kirjoja, jotka joskus haluan lukea. Uutuudet vain ovat viime vuosina tahtoneet kiriä näiden vanhempia kirjoja sisältävien haasteiden edelle.

Kaikenlaisten lukuhaasteiden lisäksi blogivuosiin on mahtunut esimerkiksi lukumaratoneja, kirjallisuustapahtumia, toisiin bloggaajiin tutustumista. Blogin hautaaminen on käynyt mielessä aina välillä, mutta niin vain intoa jatkaa on aina jostakin löytynyt. En raaski heittää vuosien työtä hukkaan, vaan haluan kerryttää lukuvinkkien pankkiani jatkossakin. Täällä on helpompi navigoida ja etsiä kuin vaikkapa Instagramissa.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille, palailen lähipäivinä kevään uutuuskirjavinkkien kera!