Isaac Asimov: Robotit ja imperiumi

Isaac Asimov: Robotit ja imperiumi, alkuteos Robots and Empire 1985, suomentanut Pekka Markkula, WSOY 1989, sivumäärä 475.

Robotit ja imperiumi on vauhdikas ja jännittävä scifi-seikkailu joka on kirjoitettu yhdistämään Isaac Asimovin  Robotit- ja Säätiö-sarjat toisiinsa ja jatkaa romaania Aamunkoiton robotit.

Robotit ja imperiumi tapahtuu Linnunradalla. Maasta on aikoinaan asutettu maailmoja, joiden ihmiset ovat jalostaneet itsensä pitkäikäisiksi ja sivistyneiksi avaruuslaisiksi. Avaruuslaisten 50 planeettaa pitävät avaruutta ja avaruusmatkailua tiukasti hallussaan ja hallinnassaan. Avaruuslaiset ovat pakottaneet teknisellä ylivallallaan muun ihmiskunnan jäämään maahan, joka on ylikansoitettu ja asuu teräsluolissa maan alla. Avaruuslaiset ovat valjastaneet robotit palvelemaan itseään, avaruuslaiset eristäytyvät, heidän on vaikea kohdata ihmisiä, koska he pelkäävät tarttuvia tauteja, joihin heillä ei enää ole vastustuskykyä. Aiemmissa osissa tilanne on muuttunut, ja maan asukkaista osa on päässyt ulos teräsluolistaan, ja asuttavat uusia maailmoja. Siirtolaismaailmojen ja avaruuslaisten välillä on kasvavia ristiriitoja, joita teoksen päähenkilöt yrittävät liennyttää ja ratkoa. Asimov tempaa lukijansa mukaan huikeille matkoille Aurorasta hylättyyn Solariaan, siirtolaisten Baleyn maailmaan, ja lopulta Maahan. Asimovilla on kyky luoda uskomattomia seikkailuja, poliittisia vastakkainasettelua, härskejä juonitteluja. Näkökulmat vaihtuvat ja jännitys nousee. Tarina päättyy lopulta Maassa, jossa lukijalle selviää tarinan suurin sankari.

Robotit-sarjasta
Kaksi avausosaa tähän sarjaan kirjoitettiin 1950-luvulla. Sarjan avausosa oli Teräsluolat, siinä auroralainen Han Fastolfe pyytää maalta apua murhatutkimuksessa. Ihmisen kaltainen robotti R. Daneel Olivaw ja maan etsivä Elijah Baley ratkaisevat murhan Maassa. Teräsluolat on kirjoitettu 1950-luvulla kuten sen jatko-osa Alaston aurinko, missä Elijah Baley ratkaisee murhan Solariassa, avaruuslaisten planeetalla, missä eristäytyminen on pisimmällä. Matkalla mukana on Daneel. Baleyn tutkimukset vapauttavat syytteistä Gladia Delmarren, joka muuttaa Auroraan.

Asimov kirjoitti 1980-luvulla kaksi lisäosaa. Aamunkoiton robotit jossa maan ihmiset Han Fastolfen politiikan, Elijah Baleyn neuvokkuuden, ja robottien Daneelin ja Giskardin toiminnan seurauksena pystyivät aloittamaan siirtolaisuuden Linnunradalla.

Juoni ja henkilöitä (älä lue sisältää juonipaljastuksia)

Robotit ja imperiumi -teoksessa Gladia on asunut Aurorassa 200 vuotta. Han Fastolfe on kuollut ja testamentannut tilansa ja kaksi robottiaan Daneelin ja Giskard Reventlovin Gladialle. Daneel on ihmisenkaltainen pitkälle suunniteltu robotti, (lähes) täydellinen luomus. Giskard on ollut Fastolfen lapsen Vasilian robotti, Giskard on metallinhohtoinen, huomaamaton ja syrjässä.

Auroralaiset ovat pitkäikäisiä, mikä ei ole pelkästään siunaus. Koska heidän ei tarvitse tehdä mitään robottitaloudessa, he ovat alttiita keskinäiselle kinastelulle, ja masennukselle. Poliittiset riidat jatkuvat vuosisatoja. Han Fastolfen vastustaja Kelden Amadiro hautoo kostoa, ja hänen luokseen tulee Levular Mandamus, jolla on uhkarohkea suunnitelma Maan tuhoamiseksi. Levular Mandamus on Gladian jälkeläinen viidennessä polvessa, ja haluaa tietää Gladialta, oliko Gladian tyttären isä Elijah Baley. Gladian elämään tulee säpinää, sillä siirtolaiset haluavat Gladian matkalle Solariaan. Aluksen kapteeni on DG (eli Daneel Giskaard) Baley. DG on Elijah Baleyn jälkeläinen viidennessä polvessa myös. Solaria, joka vaikuttaa hylätyltä planeetalta, mutta Solariaan laskeutuvat avaruusalukset tuhotaan. Gladia viedään entisen tilansa alueelle, paikalla on vain robotteja sekä niiden valvoja vähäpukeinen "nainen", valvoja on kuitenkin ihmisen näköinen robotti, joka tottelee vain Solarian murretta puhuvaa Gladiaa. Retkikunta pääsee pinteestä, mutta samaan aikaan auroralaisten alus tuhotaan toisaalla planeettaa. Daneel ja Giskard tajuavat, että solarialaisia robotteja on uudelleen ohjelmoitu. sillä robotiikan päälait ovat:
1. Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä tai laiminlyönnin johdosta saattaa tätä vahingoittumaan.
2. Robotin on toteltava ihmisen sille antamia määräyksiä, paitsi milloin ne ovat ristiriidassa ensimmäisen pääsäännön kanssa.
3. Robotin on varjeltava omaa olemassaoloaan, niin kauan kuin tällainen varjeleminen ei ole ristiriidassa ensimmäisen ja toisen pääsäännön kanssa.
Aurorassa, joka on vanhin avaruuslaisten planeetta ja johtava mahti, ihmisten suhde robotteihin on 1:50, Solariassa, joka nuoresta iästään huolimatta haluaa valtaa, suhdeluku on 1:100000. Solariassa on robotiikan lait  kierretty vain niin, että ihminen on määritelty solarialaiseksi.

Gladia viedään Baleyn maailmaan, maailmaan, jonka Elijah Baleyn Bentley poika oli perustamassa kaksivuosisataa sitten, ja jossa Elijah kuoli. Planeetalla vihataan avaruuslaisia ja robotteja. Gladia lupaa kuitenkin esiintyä heille ja  saa yleisön valtaansa. Hän vetoaa tunteisiin korostamalla Elijah Baleyn ystävyydestä Daneelin kanssa, ja Elijah Baleyn kuolemasta, jota oli todistamansa Daneel. Hän vetoaa siirtolaisiin, että menneisyyden vääryyksiä ei tulevilla omilla vääryyksillä voida hyvittää. Kuitenkin poliittinen kuvio on epäselvä, ja siirtolaisplaneettoja on muitakin. Onnistuuko Maan tuhoaminen? Vasilia haluaa kiihkeästi takaisin Giskardin ... en lähde kertaamaan juonta enempää.

Robotit- ja Säätiösarja (sisältää juonipaljastuksen )
Kirja yhdistää Robotit sarjan Säätiö-trilogiaan, johon Asimov kirjoitti alkuun kaksi kirjaa ja loppuun kaksi kirjaa, ja sarjan päättää Säätiö ja Maa jossa selviää totuus Solariasta. Itse olisin ollut "onnellisempi", jos sarjoja ei olisi yhdistetty. Minusta on lapsellista, että -varo juonipaljastus- yksi auroralainen robotti pyörittää koko universumia. Tämän kirjan loppu petaa tulevan tilanteen. Daneelin robotti ystävä Giskard omaa kyvyn lukea ihmisen tunteita ja säädellä niitä. Tämän kirjan sankari on Giskard Reventlov. Teoksessa on hyvin paljon Daneelin ja Giskardin pohdinnoista ihmiskunnan kehityksestä, poliittisesta tilanteesta, ja robotiikan pääsäännöistä.  Vasilia Fastolfe on edellisessä osassa tahattomasti suunnitellut Giskardille kyvyn lukea ja säädellä ihmisen ajatuksia. Vasilia tulee vaatimaan Giskardia itselleen, koska tajuaa, että se on telepaattinen robotti.
Robotiikan pääsäännöt hillitsevät ajatusten säätelyä, ja se koituu lopulta Giskardin tuhoksi. Hän siirtää kykynsä Daneelille, ja samalla he ovat kehittäneet nollannen pääsäännön, jossa ihminen on korvattu ihmiskunnalla.

Asimov julkaisi ensin novellikokoelman Robotit 1982 sekä jatkoi 1983 Teräsluolia ja Alastonta aurinkoa  teoksella Aamunkoiton robotit 1983 ja tämä Robotit ja imperiumi päättää sarjan. Asimov kirjoitti teoksen Säätiö ja Maa 1986, ja teos päättää Säätiön tarinan, mutta viimeisenä Asimov kirjoitti teokset Säätiön alkusoitto ja Kohti Säätiötä näissä kaikissa "robotti-romaaneissa" on R. Daneel Olivaw.

Hän (Daneel)  oli yksin - ja hänen oli huolehdittava koko Linnunradasta.

****
Isaac Asimov (1920 - 1992) oli yksi nerokkaimmista ja tuotteliaimmista scifikirjailijoista
Olen blogannut Teräsluolista, Alastomasta auringosta, Säätiö-sarjasta ensin, ja vielä uudestaan. Säätiö ja maa -kirja päättää Säätiö-sarjan, ja viimeiseksi ennen kuolemaansa Asimov kirjoitti Säätiön etkot eli Säätiön alkusoitto ja Kohti Säätiötä. Aivan erilaista Asimovia edustaa teos Itse Jumalat

Asimov Isaac: Säätiö

Isaac Asimovin Säätiö -trilogia on yksi lempikirjasarjoistani. Siitä on enemmän "juonipaljastuksia" sisältävä (vielä) pidempi postaus TÄÄLLÄ. Tämä bloggaus on yleiskatsaus.

Isaac Asimov kirjoitti alkuperäisiä  Säätiötä 1940-luvulla jatko-osina lehtiin ja myöhemmin ne julkaistiin kirjoina 1950-luvulla. Myöhemmin Asimov on yhdistänyt kirjoittamansa Säätiö- ja Robotit -sarjat, ja Säätiö -trilogiaa on laajennettu sekä alku- että loppupäästä niin, että Säätiö-kirjoja on yhteensä seitsemän.

Säätiö -trilogian laaajennuksesta oli sekä hyviä että huonoja seurauksia. Hyvä seuraus oli se, että ne kytkettiin Robotti-sarjaan, ja saatiin tietoa sekä ajasta ennen Säätiötä että sen jälkeen. Huonoa on se, että laajennuskirjat eivät ole niin hyviä, ja lisäksi niiden seurauksena kaiken toiminnan alkusyy on liian yllättävä ja joka ei ole välttämättä kaikkien alkuperäisten fanien mieleen.

Alkuperäinen sarja koostuu kolmesta 1950-luvun alussa julkaistusta teoksesta:

Säätiö (Foundation), 1951
Linnunradan ensimmäinen Imperiumi oli ihmisten hallitsema linnunradalla toimiva hallintokokonaisuus, johon kuuluivat kaikki aurinkokunnat ja asuttavat planeetat. Valtavat etäisyydet oli ratkaistu aikahypyllä, siis avaruusaluksen hypyllä hyperavaruudessa.

Imperiumia hallitsi keisari ja jos Säätiön perustajaa Hari Seldonia pitää kapinallisena, oli hän erilainen kapinallinen kuin George Lucasin Luke Skywalker, hänellä ei ollut valomiekkaa, mutta terävä mieli hänellä oli, ja laajasti ottaen Säätiön eräs laajenemisen perusta oli ajatusten hallinta, mihin jeditkin pystyivät. Myös alkuosissa esitetty ns. Galaktisen Hengen luoma uskonto, siinä on jotain samaa kuin Star Warsissa, paitsi Star Warsin universumissa se oli olemassa. Lisäksi Säätiö laajeni kaupankäynnin avulla ja Säätiö on teknisesti kehittyvä. Tekee pieniä teknisiä ratkaisuja.

Linnunradan Imperiumissa oli vain yksi vika, se oli suuri ja rappeutunut ja Hari Seldon näki, että se on hajoamassa. Perusongelma oli siinä, että Seldon leimataan hankalaksi, ja Imperiumin tuhoon ei uskota toistuvista kriiseistä huolimatta. Tämä on helppo ymmärtää, koska historiassa isokin Imperiumi hajoaa nopeasti, kun tapahtumien vyöry on riittävän pitkällä.

Tulevaisuuden ennustamiseen Hari Seldon on kehittänyt psykohistoria -nimisen tieteen, eli se ennustaa linnunradan tulevaisuutta, ja siinä on tiettyjä perusolettamuksia esimerkiksi tarkasteltavia yksiköitä pitää olla paljon. Tämä tarkoittaa sitä, että psykohistorialla voidaan ennustaa yksittäisen kuningaskunnan tuho, mutta ei kuninkaan kohtaloa.

Linnunradan Imperiumin keskuspaikka toimii Trantorissa, josta Säätiö perustetaan. On tarkoitus perustaa myös toinen Säätiö, linnunradan toiselle puolelle.  Trantor on jättiläiskaupunki, joka kattaa koko planeetan ja on katettu.
Ensimmäinen Säätiö aloittaa työnsä kaukaisessa Terminus -planeetalla. Kun Trantor kukistuu, sinne ei enää saada yhteyttä Terminuksesta. Trantor nousee tarkastelun keskipisteeksi myöhemmissä kirjoissa. Terminuksessa aletaan tehdä aluksi tietokirjasarjaa, jonka lainauksia on ykkösosassa. Tämä on Asimovin kerronnalle tyypillistä, hän rakentaa isoja linjoja, mutta pitää ne lukijalta salassa naamioimalla toiminnan päähenkilöiden toiminnaksi. Samalla tavalla Hari Seldon huiputtaa Imperiumin johtoa, joskin hyvässä tarkoituksessa. Hari Seldon on laskenut, että Trantorin luhistuminen suistaa Linnunradan kaaokseen joka kestää kauan,  nimeen omaan Säätiön pitää muodostaa uuden Imperiumin siemenen, josta tulee uusi Galaktinen valta, vallan hyvässä mielessä.

Säätiö ja imperiumi  (Foundation and Empire), 1952 
Imperiumi yrittää iskeä Säätiöön, muttei onnistu. Sitten  ilmaantuu sattuman oikku Muuli, joka  pystyy säätelemään ihmisjoukkojen tunteita. Tähän Seldon ei osannut varautua. Muuli kaappaa vallan ja Ensimmäinen Säätiö tuhoutuu tai vallataan.

Toinen Säätiö (Second Foundation), 1953. Yläkuvan kirja on julkaistu suomeksi 1977, ja sen on suomentanut Tuulikki Lahti ja sivumäärä on 286.

Toisen säätiön juoni on yksinkertainen: Ensin Muuli etsii Toista Säätiötä. Tämän jälkeen ensimmäinen  etsii Toista Säätiötä. Juoneen kuuluu hämäystä, ja väärää aurinkokuntaa, ja jäljitintä. Juonessa on monia käänteitä ja teos on hyvä. Muuli, Magnificio, Bail Channis, Han Pritcer, Preem Palver, Toisen Säätiön johtaja ovat tarinan edetessä keskeisiä henkilöitä. Muulin kuvaus on aivan keskeinen. Lukijaa pidetään tässäkin pihdeissä  Muulistahan on kaikenlaisia huhuja liikkeellä hänen ulkonäöstään, jota on myös kirjassa paljon kuvataan, ja lukijaa vedetään nenästä. Kirjassa kerrotaan, kuinka Muuli saadaan toimintakyvyttömäksi ja  tärkeämpää on se, että Toinen säätiö pysyy piilossa. Toisella säätiöllä on kyky saada ihminen toimimaan tietyllä tavalla hivelemällä henkilön mielen kärhiä.

Säätiö veitsenterällä (Foundation's Edge), 1982 , 449 sivua, ja tekijän jälkisanat ja sisällys.
Seldon oli ennustanut Säätiön ja Imperiumin kehitystä, jota ei tapahdu ilman kriisejä, ja tiettyinä Seldonin kriiseinä Aikaholvi aukeaa ja Seldonin hologrammi ilmestyy ja valmisnauhoitus soitetaan. Vuonna 498 Säätiön aikaa pormestari Harla Branno on taistellut Terminuksen asemasta, se pysyy pääkaupunkina, se on myös Seldonin suunnitelman mukaan oikea ratkaisu. Ensimmäisen säätiön valtuutettu Golan Trevize tajuaa, että kehitys on mennyt liian hyvin, eli Toinen säätiö on olemassa. Vastaavasti Toisessa Säätiössä Stor Gendibal tajuaa, että joku voima kontrolloi suunnitelmaa. Syntyy kriisi Säätiöiden välillä, mutta on olemassa vielä kolmaskin voima eli Gaia-planeetta, joka perustuu kaikkien planeetan osasten symbioosiin. Branno ajaa Trevizen maanpakoon, mutta todellisuudessa hänen pitää etsiä Toinen Säätiö. Trevizen mukaan lähtee historioitsija, joka etsii puolestaan Maata, se on valetehetävä. Toisessa Säätiössä on lisäksi valtataistelu. Gendibal on kovin uudistushenkinen, hän solmii suhteet yksinkertaiseen Sura Noviin, joka on kuitenkin gaialaisten ujuttama pelinappula. Päähenkilöt haahuilevat ja lopulta kaikki tapaavat. Selviää, että pitää tehdä päätöksiä ja siihen Gaia ei tehokkaasti pysty. Asimovin robotiikan pääsääntöjen mukaan robotti ei pysty tekemään päätöksiä, jotka saattaisivat ihmisen vaaraan. Gaialla on sama ongelma. Kehittyy välien selvittely, jossa Linnunradan kohtalon ja kehityslinjan määrää yksi mies, jonka edesottamuksia tarkastellaan. Kumpi Säätiö on hallitseva, vai sulaudutaanko Gaiaan. Trevize hylkää Seldonin suunnitelman ja valitsee Gaian.

Säätiö ja Maa (Foundation and  Eatrh), 1986
Säätiö ja Maa, tämä häilyvä ihminen eli Trevize tarvitsee tuumaustaukoa ja lähdetään etsimään oikeasti ihmisen alkukotia eli Tellus planeettaa. Historian kirjoista Maan tiedot on pyyhitty pois, vaikka Pelorat kovin niitä kaivaa. Matkaan lähtevät Bliss, edellisestä osasta tuttu gaialainen Bliss, jolla on suhde Peloratin kanssa, Trevize. Matkalla käydään eri aurinkokunnissa niin Aurorassa kuin Solariksessa, jotka olivat avaruuslaisten teknisesti edistyneitä avaruuslaisten planeettoja. Planeetat ja niiden asujaimisto ovat tuhoutuneet, ja vaarallisia, missä on ongelmallista sammalta, missä villikoiria. Aiemmin avaruuslaiset olivat ihmisiä, jotka elivät satoja vuotta ja olivat hyvin älykkäitä. Planeetat perustuivat robottien käyttöön. Solariassa tulee todellinen koitinkivi, ja Solaria osan lukemiseksi olisi hyvä olla lukenut teos Alaston aurinko. Lopulta yhden lisämatkustajan eli Fallomin turvin päästään Maahan, joka on radioaktiivisesti saastunut, mutta se, mitä etsitään löytyy Kuun pimeältä puolelta. Linnunradan pyörittäjän mysteerio selviää ja hän on aurooralaisten rakentama täysin ihmistä muistuttava robotti R. Daneel Olivaw. Tässä yhdistyvät Säätiö- ja Robotit sarja, robotti on oppinut huoltamaan itseään ja saanut kyvyn säädellä ajatuksia hyperavaruuden läpi. Hän on kehittänyt nollannen pääsäännön eli toimii ihmiskunnan puolesta.

Seuraavaksi on kirjoitettu Säätiön rakentamista käsittelevät teokset:

Teoksessa Säätiön Alkusoitto nuori Hari Seldon kehittää psykohistoriaa Trantorissa R.Daneel Olivawin alter egon Chetter Humminin opastuksella ja pakenee Daneelin toista alter egoa eli keisari Cleon I esikuntapäällikkö Eto Demerzeliä. Hari Seldon tutustuu Trantorin eri sektoreihin kulttuuriantropologisia tutkimuksia tehdään. Trantorissa on hyvin erilaisia sektoreita. Seldon rakastuu historian tohtori Dors Venabiliin. Lisäksi hän ja Dors Venabili adoptoivat orvon Raych-pojan. Lisäksi nielutyöläinen Yoko Amaryl, matemaattisesti lahjakas tuleva psykohistorian kehittäjä, pääsee Hari Seldonin mukaan.

Kohti Säätiötä 1992  on kirjoitettu juuri ennen Asimovin kuolemaa. Tässä Hari ahertaa psykohistorian kimpussa, on pääministerinä, Dors Venabili kuolee, koska puolustaa Hari Seldonia ja psykohistoriaa. Paljon on Trantorissa salamurhia ja juonitteluja. Lopulta Harin ottopoikansa Raychin tytär Wanda  on mukana yhdessä aviomiehnsä Stettin Palverin kanssa kun Toinen Säätiö perustetaan Tähdenpäähän. He omaavat kykyjä lukea ajatuksia ja vaikuttaa niihin. Hari Seldon kuolee.

Robotti-sarja:

Teräsluolat.
Tämä kertoo luoliin kaivautuneesta ihmiskunnasta, siitä kun avaruuslaiset hallitsivat universumia, heillä oli tekninen etu ja he olivat saaneet taudit loppumaan ja elinikänsä on noussut satoihin vuosiin. Ihmiset parveilivat maan alle rakennetuissa teräsluolissa, ja ahdistuivat ulkoilmassa. Auroran ja varsinkin Solarian yhteiskunnat toimivat kunnon palvelu- tai orjayhteisönä, mutta robotit robotiikan pääsääntöjen mukaan olivat palvelemassa avaruuslaisia. Avaruuskaupungin murhan selvittelyyn tarvitaan maan agenttia. Murhan ratkaisee maan poliisi Elijah Baley apulaisenaan ihmisen kaltaisen robotti  R. Daneel Olivaw, jonka auroralainen Sarton oli tehnyt omaksi kuvakseen. Samalla maan ihminen herätetään horroksesta, ja hän ratkaisee mysteerion ja ihmiskunta saa uutta toivoa. Kirja tapahtuu maassa.

Alaston Aurinko on jatko-osa Teräsluolille, siinä sama agentti Elijah Baley yhdessä koko Asimovin päähenkilö R. Daneel Olivawin kanssa ratkaisee ongelman.
Elijah Baley lennätetään New Yorkista Washingtoniin, ja sieltä Solariaan, jossa on tapahtunut murha.
Tästä kirjasta jostain syystä pidän kaikkein eniten. Kaikki päähenkilöt ovat voimakkaita jossain, mutta hyvin haavoittuvia jossain. Solaria on sairas yhteiskunta siellä vain katsellaan ihmisiä eli tavataan mutta ei nähdä, asukasluku on pieni ja robotteja on paljon, auroralaiset ja solarialaiset pelkäävät ihmisiä sekä tartuntojen ja läheisyyden pelon vuoksi. Ihminen taas kestää läheisyyttä, mutta ei avointa tilaa ja varsinkaan ei auringonpaistetta. Murhatutkimuksissa selviää Solarian halu muuttaa ihmisyyden määritelmää. Daneel Olivawin heikkoutena on etuliite R. Tämän kirjan loppuratkaisuna Gladia Delmarre muuttaa Solariasta Auroraan ja jatko-osissa Gladia on isossa roolissa. Avaruuslaisten maailmoista vain Solaria jää "henkiin", mikä toisaalta on paradoksaalista. Asia selviää teoksessa "Säätiö ja Maa"

Jatko-osat Aamunkoiton robotit (1983) ja  Robotit ja imperiumi (1985) kertovat Elijah Baleyn, Daneelin, Giscardin ja muiden päähenkilöiden jatkotoiminnasta. Kirjojen aikana ihmiskunta repii kahleensa irti rikkoo suojakuoret, muuttaa maan päälle, tiettyjen tapahtuminen jälkeen avaruuslaiset menettävät yksinoikeuden avaruusmatkailuun ja alkaa linnunradan valloitus tällä kertaa ihmisten voimin, ja kuka pyörittäkään showta, tämä on se kohta, josta en pidä. Joka tapauksessa avaruuslaiset ja robotit yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tuhoutuvat. Jatko-osat ovat paksumpia ja paremmin kirjoitettuja, mutta pidän alkuperäisistä kirjoista silti paljon enemmän. Sisältö on vain niin paljon parempi. Näissä kirjoissa selviää, miksi ihmiset jättivät maan ja miksi radioaktiivisuus nousi.

Minua Säätiössä kiehtoi ensin matematiikka ja tilastotiede, mutta ne jäävät lopulta yhteisöasioiden alle. Alaston Aurinko teoksessa on jo 57 vuotta sitten kuvattu yhteiskuntaa, jossa pelätään toisten seuraa ja linnoittaudutaan omiin oloihin ja käytetään koneita. Kuvaus siitä kun Elijah Baley joutui ensimmäistä kertaa alastoman Auringon paahteen alle paistumaan, on legendaarinen ja kuinka hän kuitenkin sitkeydellään ja neuvokkuudellaan selvisi niinkuin ihmisen pitääkin.

*****

Asimovin Itse Jumalat postaus löytyy täältä.