Eino Leino: Martti Vainio Tuskien taival

 

Eino Leino: Martti Vainio Tuskien taival, raportti juoksijasta, syyttömistä ja syyllisistä, WSOY 1984, sivumäärä 187.

Toimittaja ja tietokirjailija Eino Leino (s. 1946) kirjoitti vuoden 1984 Suomen suurimmasta uutisesta eli Martti Vainion (s. 1950) doping-kärystä 1984.  Hänen piti kirjoittaa kirja Martti Vainiosta, mutta dopingkäry oli vuoden 1984 suurin uutisjytky. Käry tapahtui Los Angelesin 1984 kesäolympialaisten 10 000 metrin juoksun (juostiin 6.8.1984) jälkeen, siis 40 vuotta sitten. Martti Vainio menetti voittamansa olympiakisojen hopea-mitalin.  Käry tuli ilmi ennen vitosen finaalia (11.8.1984). Käryä seurasi iso tiedotustilaisuus ja suuri salamyhkäisyys sekä teoriat siitä, miten  hormoni Marttiin oli joutunut. Tätä käsitellään kirjan ykkösosassa.

Kirjan paras osa on kakkososa eli siinä kuvataan Martin elämää ja polkua suurjuoksijaksi eli se mistä kirjaprojekti oli saanut alkunsa.  Martti syntyi Vehkalahdella 1950 vuoden lopulla. Vuonna 1962 perhe muutti Turkuun isän töiden takia, naapurissa asui Matti ja Asko Autio. Hiihtäjä Asko Autio voitti Holmenkollenilla 50 km vuonna 1983, ja 1982 MM-kisojen viidelläkympillä hän oli viides. Matti Autio oli motocrossin MM-sarjassa neljäs 1979. Martti keskittyi juoksuun, kesällä 1974 hän sai ensimmäisen SM-mitalin, pronssin 5000 metrillä. Kestävyysjuoksu oli tuolloin voimissaan, kovia nimiä olivat: Lasse Viren, Juha Väätäinen, Seppo Tuominen, Lasse Orimus,  Lätsä-Pekka Päivärinta, Tapio Kantanen, Mikko Alaleppilampi, Jouko Kuha, Rune Holmen ja Kaarlo Maaninka. Martti kävi keskikoulun ja luki insinööriksi ja oli päivätöissä, myöhemmin muutti Turusta ja pyöritti lomakylää.

Martti sai valmentajakseen Aulis Potinkaran vuonna 1970 ja yhteistyö loppui ilmeisesti Martin aloitteesta 1981. Teoksessa kuvataan Martin juoksu-uraa, jonka kruunu tuli Prahassa 1978, missä hän voitti kympin EM-kultaa. Moskovan olympiakisoissa 1980 Martti pääsi loppukilpailuihin muttei pistesijoille. EM-kisoissa 1982 Martti saavutti pronssia kympillä. MM-kisoista hänellä oli vitosen pronssi Helsingistä 1983. Vainiolla on edelleen kympin Suomen ennätys 27.30,99, juostu Prahassa 1978. Jonkin verran puhutaan Martin vanhemmista, avioitumisesta, erosta ja Loma Kouheron yrittäjyydestä, jonka Martti hoiti kunnolla, Martti myi sen 1999 ja paikka on purettu. (Lähteet Ylen juttu ja Ylen toinen juttu).

Kirjan kolmas ja viimeinen osa käsittelee doping-sopan kiehumista ja hämmennystä medioissa. Doping tarkoittaa urheilusuoritusta parantavien, kilpailusäännöissä kiellettyjen aineiden tai menetelmien käyttöä. Ensimmäisiä sääntöjä oli jo 1920-luvulla, mutta testit puuttuivat. Kansainvälinen olympiakomitea KOK kielsi anaboliset steroidit 1974. Testosteroni kiellettiin 1984 (ja veridoping 1986).

Kirja kertoo siis Martti Vainion doping-kärystä Losin kympin jälkeen. Asia oli iso uutispommi, joka (ehkä) jätti menestyjät pienemmälle mediahuomiolle. Kultaa voittivat keihääsä Arto Härkönen, moukarissa Juha Tiainen, kreikkalais-roomalaisen painin 74 kg:n sarjassa Jouko Salomäki, ja Pertti Karppinen yksikkösoudussa ja oli hänen kolmas kulta, kolmansissa kisoissa. keihäässä hopeaa toi Tiina Lillak sekä  kreikkalais-roomalaisessa  painissa 68 kg Tapio Sipilä, sekä pronssia voittivat Arto Bryggare 110 metrin aidat, vapaapainissa 74 kg Jukka Rauhala, nyrkkely 67 kg:n sarjassa Joni Nyman, painonnosto 67,5 kg Jouni Grönman, Pekka Niemi painonnosto 100 kg sekä olympiapistooliammunta Rauno Bies. Neuvostoliitto ja sen "liittolaiset" boikotoivat kisoja. 

Martti Vainio pinnisteli Losin kympillä Italian Alberto Covan jälkeen hopealle. Hän pääsi vitosella loppukilpailuun ja sitten käry ilmoitettiin. Kirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti lehdistötilaisuutta joka on youtubessa (klik) Nyrönen kertoo (klik)  Karpo 27 vuotta myöhemmin(klik). Selityksenä oli lopulta erehdys ampullista, eli piti antaa B-vitamiinpistos, mutta kehoon päätyi Primobolania. Lopulta pistäjäksi ilmoittautui juoksija ja talonmies Alpo Nyrönen. Asiaan tuli lisävaloa kirjan julkaisun jälkeen, kun Antti Lanamäki kertoi, että Vainio oli kärynnyt jo 14.4.1984 Rotterdamin maratonilla SUL:n sisäisessä testissä. Tulos salattiin. 

Martti jatkoi juoksu-uraa kilpailukiellon jälkeen. Lanamäki joutui eroamaan (lähde täällä) 

Aiheesta lisää: Kalevassa Jouko Vuorjoen kirjoittama juttu (klik).

Dante: Jumalainen näytelmä:Helvetti

Dante: Jumalainen näytelmä: Helvetti, suomentanut Eino Leino, ilmestyi 1912, luettu Gutenbergistä.

Dante Alighieri (1265 – 1321) oli firenzeläinen kirjailija, joka on tunnettu etenkin pääteoksestaan Divina Commedia, Jumalainen näytelmä, joka koostuu kolmesta osasta: Taivas, Kiirastuli ja Helvetti.
Dante toimi virkamiehenä, mutta joutui lähtemään tiettävästi maanpakoon vuonna 1301. Jumalainen näytelmä -teos on kirjoitettu italiaksi ei siis latinaksi. Näytelmässä ainakin Helvetti-osuudessa on viittauksia firenzeläisiin, joten maanpakoasia on helppo ymmärtää. Dantea voidaan kuitenkin pitää italiankielen suunnannäyttäjänä ja hänen kuvansa on italialaisen kahden euron kolikon kruuna-puolella.

Helvetti sisältää joidenkin tietojen mukaan 33 laulua, minusta Leinon suomennoksessa niitä on 34, sillä viimeinen on neljäsneljättä laulu.

Dante päätyy Helvettiin, jossa joutuu ensin kohtamaan pantterin ja suden, mutta saa oppaikseen antiikin Vergiliuksen ja Danten nuoruuden rakastetun Beatricen.

Olen nähnyt kaavakuvan Danten Helvetistä ja kuilun ylimmällä tasolla ovat kastamattomat ja oikeamieliset pakanat, ennen Jeesuksen aikaa syntyneet antiikin tiedemiehet, kirjailijat ja filosofit

Laulu on  Gutenbergissä:

Tie meill' on pitkä, siksi joutukaamme!

» Näin haastoi hän ja minut johti piiriin[17]

 näin ensimmäiseen, joka kuilun kiertää...

Taas haastoi hyvä Mestari:

 »Et kysy, keit' ovat henget, jotka täällä näet? 

Siis tiedä, ennen kuin sa eespäin astut, nää ettei tehneet syntiä,  mut riitä ei hyvättyönsä, 

koska kaste heiltä, sun uskos pyhä tie ja portti, puuttuu.

[17] in viite. Ilman viitteitä teosta on hankala lukea, sillä usealla henkilöllä tai sanalla on selityksensä, joka ilman laajaa yleissivistystä ja tietoa Firenzen poliittisesta tilanteesta 1200- ja 1300-luvun vaihteessa ei aukene.
Viitteessä 17 lukee:  »Jumalanrauhan taivas» = Empyreum, jota lähinnä on Primum mobile.—»Seuraava taivas» = kiintotähtien taivas".

Teos on haastava, mutta palkitseva lukea. Kieli on vanhahtavaa, esimerkiksi sanaa inehmo (ihminen) käytetään 29 kertaa. kuten yhdennessätoista laulussa, jossa eräitä syntejä selvitetään.

"On väkivaltaa vastaan Jumalata ja itseään ja lähimmäistään: heitä ja heidän omaansa, kuin kuulet pian.
Inehmo murhata voi lähimmäisen tai haavoittaa, hält' omaisuuden riistää kiristämällä, murhapolttamalla.

Siks murhaajat ja ryövärit ja kaikki tekijät pahan eri laumoin kuilu ens pyörön kätkee eri tuskain alla.
Inehmo itseään voi vahingoittaa ja omaansa, siks pyörö toinen sulkee ne turhaan katuvaiset, jotka itse itsensä temmanneet on maailmasta, pelanneet tavaransa, tuhlannehet tai itkeneet, miss' oli syytä iloon.
Inehmo loukata voi Jumaluutta sen kieltäin, sitä herjaten ja rikkoin lakeja luonnon hyvän. Siksi pienin tuo pyörö polttomerkillänsä leimaa Sodoman ja Caorsan,[49] kaikki, jotka herjaavat Herraa sydämensä kielin.

Helvetti on lohduton paikka. Danten Helvetissä yhdeksänkerroksisen suppilon alemmilla tasoilla on aina pahempia syntisiä, poimintoja järjestyksessä: irstaat, ahmatit, murhaajat, itsemurhaajat, Jumalan pilkkaajat ja koronkiskurit. Koronkiskureiden jälkeen ovat viettelijät, parittajat ja liehettelijät, joiden jälkeen ovat virkojen myyjät sekä lahjusten ottajat, eli tulkintani on, että lahjusten ottaminen on pahempi synti kuin murha. Tämän olen opiskellut piirretystä kaavakuvasta, mutta tämä kaikki ilmenee tekstistä, joka on väkevää ja lohdutonta.

Alimmalla tasolla ovat lähimmäisensä pettäneet, isänmaan petturit, heistä kaikkein alimpana ovat hyväntekijänsä pettäneet kuten Juudas, Cassius ja Brutus. He roikkuvat pää nurinpäin.

Tätä ennen on Helvetin luonne lukijalle selvinnyt, ihmisiä on suossa mutaisina alasti ja viha kasvoillaan, on harhaoppisia ja lahkolaisia. On ateisti Fredrik Toinen, johon monesti viitataan ja on mainittuja firenzeläisiä. Historiahahmoja on Homeros, Attila, aiemmin mainitut Cassius ja Brutus. Suhteellisen pahana syntinä on myös koronkiskonta "koronkisko loukkaa hyvyyttä".

Danten Helvetissä Minos lähettää syntisempiä aina alempiin kuiluihin.

Helvetin viidakkoa kuvataan kolmannessatoista laulussa. Viidakossa lehdykät ovat tummanharmaat ja Dante taittaa Mestarin pyynnöstä oksan piikkipensaasta, mutta käsi peittyy ruskeaan vereen ja pensas vaikeroi: "Miksi leikkelet sa mua? Oletko kadottanut kaiken säälin? Inehmot oltiin, pensahiksi tultiin; kätesi olla sopis laupiaampi, vaikk' oltais sieluja me käärmehien. "

Väkevä teos ilman suurempia selityksiä.

Gutenbergissä on teos kokonaisuudessaan selityksineen ja upeine runoineen, joka ei ole loppusoinnullista. Suositan lukemaan.
*****
Yläkuvassa on Italian kahden euron kolikon kruunapuoli skannattuna, siinä on siis Danten kuva. Minusta on hyvin omituista, että Dante on juuri ikuistettu kolikkoon tai rahaan.

Tämä on Jokken kirjanurkan nykylaskennan mukaan 500:s bloggaus (vain nykyisin olevat bloggaukset lasketaan, lukuisia poistettuja en huomioi).