Ivo Andric: Neiti, Gospodjica 1945, suomentanut Aarno Peromies, 1961, Tammi Keltainen kirjasto 39, sivumäärä 242.
Ivo Andricin Neiti -kirja kertoo samalla kaksi tarinaa: kitsaan vanhanpiian kohtalon jota kehystää Balkanin niemimaan historia 1900-luvun alussa. Neidin tarinan yhteydessä Ivo Andric luotaa siis Serbian, Bosnian, Itävalta-Unkarin ja jopa ensimmäisen maailmansodan syntyhistoriaa.
Kirja alkaa, kun vanhapiika neiti Rajka Radakovits kuolee helmikuussa 1935 Belgradissa Stig-katu 16A:ssa sydänkohtaukseen. Vanha neiti on viimeisinä vuosinaan elänyt mottonaan: "Parsi ja kärsi" tai paremminkin, parsi ja kärsi valittamatta. Vanhoilla sijoituksillaan neiti tuli kuitenkin toimeen, mutta pihistely on toinen luonto. Teoksessa nousee jännite, mikä on neidin menneisyys. Kuollessaan hän on ainoastaan 45-vuotias.
Laskin, että Rajka Radakovits on syntynyt vuoden 1890 kiepeillä Sarajevossa ja asunut 15 vuotta Belgradissa. Neidin muistelut alkavat, kun hän 15-vuotias (noin vuonna 1905). Isä on Sarajevon serbialaisia nimeltään Obren Radakovits, joka on päätynyt hyviin naimisiin Radojkan kanssa. Isällä on turkisten tukkukauppa, vaimo ja Rajka pitävät isää Olympon jumalana, mutta kauppahuone menee nurin, mutta isä pitää velvoitteistaan kiinni ja maksaa kaikille, joille jää velkaa. Isä puhuu tyttärelleen, varo imartelijoita, panettelijat kertovat, että olet oikealla tiellä, pidä menot kurissa, kuoleta sekä sääli että anteliaisuus. Tästä kahden päivän kuluttua isä kuolee. Miksi? Päättelin, että samaan kuin neiti eli sydänsairauteen ja sydänkohtaukseen ja vielä yhtä vanhana eli 45-vuotiaana, kuolinsyy on minun tulkintani tai pikemminkin arvaukseni.
Vaikka Rajka on alaikäinen ja tyttö, hän ottaa perheen asiat hoitoonsa. Rajka raapii omaisuuden rippeet ja sijoittaa ne. Jäljelle jääneen puodin hän laittaa pyörimään, ja omat vakuutusrahat hän sijoittaa. Äiti on täysin saamaton. Rajka myy perheen hevosen ja lehmän, erottaa rengin, ja alentaa kotipiian palkkaa (joka lähtee pois ja seuraaja tulee alemmalla palkalla). Rajka kokee (kuten isäkin) että ihmiset ovat pettäneet heidät, ja sääli on sairautta. Sukulaismies Mihailo katsoo vierestä liiketoimia. Hänen oma lahjakas poikansa on muuttanut Belgradiin ja kuluttaa siellä aikaa. Rajka puhuu Mihailolle ja saa itsestään täysikäisen jo 18-vuotiaana. Menot laitetaan minimiin, eli keräjäisiä ei ruokita, mutta isän ottaman henkivakuutuksen rahat Rajka sijoittaa viisaasti. Neiti alkaa lainata rahaa ja keinotella. Kun sota uhkaa ja syttyy, keinottelu jatkuu tai yltyy. Neiti on armottomin kaikista. Sodan lopputulos muuttaa kaiken, ja nationalismi ajaa hänet Belgradiin. Neidille on vain yksi ystävä ja se on raha. Häntä sosialistit syyttävät Shylockiksi
Belgradissa Neiti hankkii Stig-kadun asuntonsa ja kokee isän kohtalon tosin omasta halustaan. Neitiä huijaa kiero kaksilahkeinen, huijattuna neiti käpertyy omaan tuskaansa ja kääntää maailmalle lopullisesti selkänsä. Tapahtumaketju on toki pidempi, mutta jätän sen jokaisen itse luettavaksi.
Historian siivet havisevat. Neiti näkee jonon autoja 28.6.1914. Myöhemmin kuulee, että arkkiherttua ja vaimo ovat kuolleet eli murhattu, kuten historiasta tiedämme Frans Ferdinandin ja hänen vaimonsa tappoi Gavrilo Princip mutta tätä ennen oli ilmeisesti samana päivänä ollut jo attentaatti.
Rajka varttui Sarajevossa, jota kuvataan kolmannen luvun alussa sivulla 53: "Sarajevo vuonna 1906! Kaupunki, jossa virtaukset risteytyvät, kulttuuritasot sekoittuvat ja erilaiset elämäntavat ja vastakkaiset käsitykset törmäävät toisiinsa. Kuvaus jatkuu, mitä eri vaikutteita yli sata vuotta oli Sarajevossa. Vastaavasti kuudennessa luvussa kuvataan ensimmäisen maailmansodan jälkeistä Belgradia. Luvun keskivaiheilla sivulla 168: "Belgradiin muutti ihmisiä, jotka halusivat päästä pinnalle tai kätkeytyä". Tämän on monen suurkaupungin ominaisuus.
Ivo Andricin Neiti on traaginen kuvaus siitä, kuinka liian nuorena otettu taloudellinen taakka sekoittaa nuoren neidin pään, ja rahasta ja korosta tulevat kaksi tärkeintä elämän peruspilaria. Raha on kuitenkin tehty vain kerättäväksi ja neidille käy kuin isälleen, hän tulee huijatuksi.
*****
Ivo Andric (1892 - 1975), serbian-kielinen (joidenkin lähteiden mukaan myös kroatian-kielinen, onko eri kieli, ilmeisesti nykyisin on) kirjailija sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon 1961, Ivo Andric on syntynyt nykyisen Bosnian alueella. Olen bloggauksessa pitäytynyt huomioissa kirjan tekstiin ja suomenkielisiin historian kirjoihin ja lähteisiin. Alue on kokenut kaksikymmentä vuotta sitten hyvin traumaattisen Jugoslavian hajoamisprosessin.
Ivo Andrić toimi diplomaattina vuosina 1924 - 1941, ja toisen maailmansodan alkaessa Berliinissä.
