Henning Mankell: Pyramidi, Pyramiden 1999, suomentanut Laura Jänisniemi, Loisto 2003, sivumäärä 490.
Rikoskomissaario
Kurt Wallander Ystadista on päähenkilö
Henning Mankellin rikosromaanisarjassa. Mankell kirjoitti Wallander-sarjan 1990-luvulla tapahtuvaksi, ensimmäinen alkaa 8.1.1990. Tarinan Kurt Wallanderista piti päättyä teokseen
Pyramidiin, jonka aikajanoja tässä tarkastelen, ja Kurt Wallanderin henkilöhistoriaa, sarja jatkui vielä Linda Wallander -kirjalla Ennen routaa, sekä sarjan päättöosalla Rauhaton mies (postauksen alla linkit näihin)
Henning Mankell (1948 - 2015) ei juurikaan kuvaa poliisihenkilöitä ulkonäöltä tai perhesuhteiltaan, vaan heidän toimintaansa ihan arkipäiväisen tarkasti, mitä syövät, mitä tuntevat. Miespoliiseista käytetään sukunimiä: Wallander, Svedberg, Rydberg, Björk, mutta Wallanderin tyttärestä ja tämän äidistä vain etunimiä: Linda ja Mona, ja neuvonnan nainen on Ebba, joka on todellinen työmyyrä ja auttaa monesti Wallanderia. Lindahan saa tyttären, joka ristitään Klaraksi.
Pyramidi koostuu viidestä pikkutarinoista ja ensimmäinen alkaa
3.6.1969. Kurt Wallander on 21-vuotias poliisi Malmössä, joka on siirtymässä rikospoliisiin. Ensimmäinen juttu on naapurissa tapahtuva rikos (en kirjoita siitä enempää). Kurt Wallander nuuskii sitä omavaltaisesti, kuten
Ennen Routaa teoksessa poliisiksi ryhtyvä
Linda Wallander 2000-luvulla, hänen tyttärensä, joka syntyi siis vuonna 1970. Malmön poliisissa oppi-isänä ja esimiehenä on
Hemberg. Tässä ensimmäisessä jutussa kerrotaan Wallanderin naissuhteista. Nykyinen heila
Mona on jo tällöin kuvattu vastentahtoiseksi ja epämiellyttäväksi. Mona jopa lyö Wallanderia, kun tämä on pyytänyt rahtikirjoja entiseltä heilaltaan Helenalta (joka oli vieläpä jättänyt Wallanderin). Kurt Wallander on tutustunut tulevaan vaimoonsa Monaan, kampaajaan vuonna 1968. Mona on minusta esitetty todella nuivaksi persoonaksi kaikissa näissä kirjoissa, esimerkiksi
Ennen routaa tarjotaan varsin elähtänyt kuvaus, Mona kokkaa ja dokaa ilman vaatteita ja asuu uuden miehen kanssa.
Pyramidia lukiessahan tiedetään, että Mona on tulevaisuuden ex-vaimo, ero koittaa vuonna
1989, pian Monalla on jo toinen (siis kolmas) mies.
Kurtin isä on jo 1969 leski ja muuttaa Malmöstä Löderudiin osoitteeseen Svindala 1224, Kurtin vastustuksesta huolimatta. Isä ei hyväksy poikansa poliisipamputuksia, vaan olisi toivonut hänelle parempaa ammattia. Kristina, joka on Kurtin sisar sentään seurustelee Jensin, dialyysi-insinöörin kanssa ja on muuttanut Tukholmaan. Kurt Wallanderin isä on oman tiensä kulkija, taiteilija, joka maalaa tauluja eli metsämaisemaa metsolla ja metsämaisemaa metsotta (jossain kirjoissa puhutaan teeristä). Asiakkaina ovat silkkiritarit, jotka ostavat taulut ja ajavat amerikanraudoilla pois. Isä on muuttumassa ja myöhemmin dementoitumassa. Myöhemmin on monta episodia matkasekoiluineen ja hän menee uudelleen naimisiin hoitajansa kanssa Gertrudin kanssa, joka tulee toimeen Wallanderinkin kanssa. Lopulta isä kuolee, Kurt Wallander vanhemmiten on itsekin dementoitumassa.
Vaikka Mona on väkivaltainen ja lyö jo vuonna 1969 Kurtia, mutta Kurtin puukotuksen jälkeen suukotellaan, mennään naimisiin vuonna 1969, ja Linda syntyy vuonna 1970, ja Linda pitää liittoa koossa vuonna jo 1975 ja 1987. Lindalla on teini-iässä vaikeata, hän yrittää itsemurhaakin kahdesti. Monalle hankitaan kampaamo Ystadista. Mona patistaa Kurtia turvallisuuspäälliköksi, mutta Wallander ei koskaan tartu tähän houkutukseen, mutta perhe muuttaa Malmöstä isän Löderupin asunnon ja Monan kampaamon vuoksi Ystadiin, jonne poliisiin Wallander sopeutuu hyvin.
Kurt Wallanderin ulkonäköä ei juurikaan avata. Mutta hän polttaa John Silveriä ja on minusta aivan rapakunnossa, joka johtaa keskivartalolihavuuteen ja sokeriarvojen kohoamiseen. Hänen rahankäyttönsä voisi olla järkevämpää, koska syö aina ravintoloissa ja myös ainaisia voileipiä, mikä ei ole järkevää. Ensimmäinen ja monet muut autot ovat Peugeot -merkkisiä useat vekselivetoisia. Hän saisi auton paremmin hommattua, jos jättäisi näitä herätesyömisiä syömättä ja ei maksaisi kaikkia maksuja itse, vaan perisi takaisin niitä niiden aiheuttajilta.
Wallander on naisten kanssa onneton, ainakin seurustelemaan. Kurt ei saa Monasta otetta, ja pelkää häntä. Mona on minusta väärä nainen ainakin Kurtille. Linda on taas kuvattu aidoksi ruotsalaisneidoksi, jolla tosin on hirveästi teiniongelmia, joka ilmenee kaikkien koulujen ja suunnitelmien keskeytymisellä ja poikakavereiden vaihtumisella. Linda lopettaa lukion vuonna 1987, vaateopinnot ja monet muut jäävät kesken, mutta poliisiopinnot eivät.
Ennen Routaa teoksessa Linda seestyy, ja poliisiin liittyy ja
Tanssiopettajan paluu sankariin tutustuu. Sitä ennen poikakaverikavalkadista saisi mukavan leikekirjan, ja on Lindalla mielenterveysongelmiakin. Kurt ei toivu koskaan Monan lähdöstä, tai voisi sanoa, että tulosta. Hän tarvitsisi jonkun järkevän naisen pitämään kodista ja Kurtista huolta.
Riian verikoirissa hän saa Baibaan kontaktia, joka jatkuu säännöllisesti, mutta etärakkautena, ja jossain vaiheessa Baiba sanoo "baibai". On Wallanderilla joitain yksittäisiä naisia, mutta niiden kuvaus antaa Kurtista ujon ja kömpelön kuvan.
Kollegoista kerrotaan vaan sukunimi: Hanson, Martinson, Svedberg, Björk ja Rydberg. Vuonna 1975 Wallander tapaa ensi kerran legendaarisen analyyttisen Rydbergin. Rydberg on selkäkipuinen Wallanderin mentori ja opettaja, joka ei ole naimisissa eikä hänellä ole läheisiä sukulaisia. Rydberg on kuitenkin kaikkein tärkein opettaja ja henkilö poliisissa Wallanderille, myös kuolemansa jälkeen. Kollega Svedbergistä annetaan asiallinen kuva, hänellä ei ole perhettä, jotenkin ymmärrän, että hän on "vähätukkainen". Kuten Rydbergkään hän ei ole lopuissa kirjoissa. Hansonista ei kerrota juuri mitään, paitsi, että hän veikkaa työajallaan ja on aika haluton tekemään mitään.
Pyramidissa ei halua edes katsoa ruumista, joka on outoa, koska hän on rikospoliisi. Kollega Martinson naimisissa ja hänellä on poliittisia kytkentöjä, haluaa kiivetä Wallanderin paikalle. Martinson on taitava poliisi ja hyvä ATK-asioissa.
Myöhempi kollega Ann-Britt Höglund omistaa reissaavan miehen, pieniä lapsia ja isot velat. Wallander on hieman kiinnostunut tästä kollegasta ja haluaa auttaa häntä. Ann-Britt Höglund on myös lojaali Wallanderille, mitä Martinssonista ei voi aina sanoa. Björkin mentyä pomoksi astuu Lisa Holgersson, jonka kanssa auktoriteettiongelmainen Wallander tulee vaihtelevasti toimeen. Loppuun aseman todellinen työmyyrä rikosteknikko Nyberg, vanha kärttyinen hankala mies, joka kuitenkin löydöksillään auttaa monen pulman ratkaisemisessa. Nyberg on hyvä työntekijä.
Syyttäjä Per Åkeson on hyvä kaveri ja hyvä työpari Wallanderille. Åkeson ottaa etäisyyttä työhön ja lähtee Afrikkaan. Moni tulee kirjoissa Afrikasta tai lähtee Afrikkaan. Etelä-Afrikka on myös eräs maa, jonne mennään tai sieltä tullaan. Alkuun myös itäiset keski-Euroopan maat ovat tapetilla.
1990-luvulla julkaistiin Wallander kirjat:
Wallander-sarja:
Kasvoton kuolema (1991)
Riian verikoirat (1992)
Valkoinen naarasleijona (1993)
Hymyilevä mies (1994)
Väärillä jäljillä (1995)
Viides nainen (1996)
Askeleen jäljessä (1997)
Palomuuri (1998)
Pyramidi (1999)
Ennen routaa (2002)
Haudattu (ilmestynyt Hollannissa jo 2003)
Rauhaton mies (2009)
Lisäksi sarjaan linkittyy löyhästi
Tanssiopettajan paluu dekkari
täällä.
Kurt Wallander on syntynyt joko vuonna 1948 tai 1947 (Mankell 3.2. 1948), koska hän on 21-vuotias poliisi vuonna 1969 Malmössä. Kurt Wallanderin kotikatu on Mariagatan Ystadissa, jonne hän muuttaa vasta 1975, synnyinkoti on Malmössä, jonka isä myy pois ja muuttaa Löderupiin.
Kurt Wallander on hyvä poliisi, ahkera ja tunnollinen ei laske työtuntejaan, ylitöitään eikä kilometrejään. Hän on köyhä ja auto koko ajan huonossa kunnossa. Poliiseilla on liikaa työtä, ja varsinkin paperilla, he tukehtuvat juttuihin, syyttäjä on jutuissa tärkeä. Wallanderin palkka alkuun oli 1896 kruunua, mikä vaikka ajankohdan ottaa huomioon on varsin vähän.
Kirjoissa ilmeisesti käsitellään mikä on "demokratian hinta ja oikeusvaltion kohtalo" poliisin näkökulmasta: iso jutturuuhkako, liian pienet resurssit, vai kasvava hätä kentällä tavallisten ihmisten keskellä. Rikoksen tekijöinä on ulkomaalaisia, mutta heillä monesti joku syy, ja ruotsalaisia on lapsia ja aikuisia, mielenvikaisia naisia ja mielenvikaisia miehiä, ja rikkaita miehiä ja köyhiä eli rikolliset ovat kaikista yhteiskuntakerroksista, joten mitään erottelua kirjoissa ei ole: rikollisina on myös hengellisiä ja "hengettömiä", nuoria ja vanhoja, eli koko kirjo on edustettuna.
Wallanderin on poliisina perinpohjainen, mutta hänellä on myös hyvä vaisto, ja hän on hyvä esimies, joka pitää hyvät välit syyttäjään ja pitää tutkimuskokouksia. Hän ei hallitse lehdistötilaisuuksia, eikä virallisia suhteita korkeisiin tahoihin. Hän on omavaltainen ja ei tottele aina käskyjä. Haavoittuu ja myös ampuu erään.
Wallander on oopperafani kuten hänen nuoruuden ystävänsä (ja ainoa ystävä) Stefan Widen, jolla on ratsastustalli, ja vaihtuvia (nuoria) tyttöystäviä, ja joka on "hieman" alkoholisoitunut ... Wallanderin ensimmäinen levy on Jussi Björlingin, ja myös Maria Callasta ... La Traviatasta on mainintoja ja Toscasta.
Wallander seurustelee isänsä kanssa pelaamalla korttia, ja kuuntelemalla isän piikkejä. Isä ei ymmärrä Kurtia eikä päinvastoin, ja myös sisaren kanssa ei enää synkkaa. Linda taas pitää isoisästään ja myös isästään ja on monessa suhteessa koossa pitävä liima-Linda. Wallander joutuu isän takia liemeen matkoillakin ja isä soittelee poliisiasemalle anonyymisti.
Maiseman kuvauksessa on meri, savipellot, myrskyt ainakin käsittelyssä, mutta myös esim. Ennen routaa järven rannat joutsenilla ja viheliäinen viidakko.
Rikollisen mieli ja mielenvikaisen ajatuksia on hyvin kuvattu esim. teoksissa Askeleen jäljessä, Viides nainen ja poliittisia kytköksiä Riian verikoirissa, joka minusta on erilainen kuin muut kirjat. Infrastruktuurin haavoittuvuutta kuvataan hyvin Palomuurissa, jokaisessa Wallander kirjassa on joku juttu, Hymyilevässä miehessä on masennus ja burnout kuvattu hyvin.
Kurt Wallander on pyramidipoliisi, terävä pää ja pohjalla vankat arvot ja tukeva keskivartalo :)
