Donna Leon: Ylimpiä ystäviä

Donna Leon: Ylimpiä ystäviä, Friends in High Places 2000, suomentanut Kristiina Rikman, Seven Otava 2015, sivumäärä 271.

Donna Leonin Ylimpiä ystäviä -teoksen tapahtumat sijoittuvat Venetsiaan, kuten kaikki muutkin Guido Brunetti teokset. Olen yrittänyt lukea ja pitää näistä, mutta en pääse oikeaan tunnelmaan lukiessani.

Tarina alkaa, kun poliisikomisario Guido Brunetin luo saapuu rakennustarkastaja Franco Rossi Ufficio Catastista. Rossi on lähettänyt edeltä kirjeen ja penää asiakirjoja lähinnä rakennuslupaa. Rossin mukaan vaikuttaa, että Brunetin asunto on laiton. Brunetit ovat asuneet toistakymmentä vuotta talossa ja talon myynyt välittäjä on kuollut. Rossi uhkaa talon purkamisella. Episodi on minusta hyvinkin kummallinen, omituisinta on minusta se, että Rossi tulee tonkimaan asiaa lauantaina. Asialle ei tapahdu aikoihin, sitten Rossi soittaa Guidolle, ja epäilee virastossa vilunkia. Guido käskee soittaa puhelinkioskilta (ei kännykästä jota voidaan kuunnella!), mutta puhelinsoittoa ei kuulu. Rossi on pudonnut rakennustelineeltä. Tapahtumapäivä on taas lauantai. Sairaalaan tuotu Rossi on kuollut. Guido Brunetti pistää pyörät pyörimään ja saa tutkimukset käyntiin (kunnon "salapoliisina" hän tutkii asiaa 24/7 yksin ja itse).

Minusta Donna Leonin teokset ovat hyvin "näsäviisaita". Brunetin pomo Patta on kuvattu epäpäteväksi. Tässä hänen poikansa on pidätetty huumekaupasta. Patta pyytää Brunettia käyttämään kontaktejaan ja poika pitää saada vapaalle jalalle. Brunetin tutkimuksissa törmätään myös yksityisiin rahanlainaajiin, joilla on yhteyksiä mafiaan (muistaakseni kyseinen  lafka toimii myös Donna Leonin synnyinmaassa USA:ssa ja Sopranos tv-sarjan Tony Sopranos asuu New Jerseyssä, missä Donna Leon on varttunut, ilmeisesti oikeasti NJ:ssä on Sopraanojen referenssit). Rahanlainaajien palveluja markkinoidaan pankkitiskeillä. Lisäksi kirjassa vihjaillaan kaikkia puheluja ja fakseja tarkkailtavan.

Tarina pyörii mielenkiinnottomasti eteenpäin. Brunetti hankkii tietoja entiseltä heilaltaan Francalta. Kotona vaimo Paola ei ole mustasukkainen, mutta oireilee keskiluokkaisesti. Lisäksi kirjassa väitetään monen Brunetin ikäisen kokeilleen huumeita nuorena. Huumeet tupruavat muutenkin monessa kohtaa, eräs arkkitehtiylioppilas on kuollut yliannostukseen.

Tämän kirjan lukeminen oli minulle miltei ylivoimaista. Vaivaista dekkaria kahlasin parisen viikkoa. Leon voisi tutkia kriittisesti myös kotimaataan. Hän kirjoittaa sivulla 210 "Hymy paljasti  tyypilliset italiaishampaat: ne oli kuoritettu kokoa lian isoiksi". Eikö Amerikassakin kaikki ole isoa? Puhelujen kuuntelemiseen vielä, NSA kuunteli puheluja sangen paljon, muistaakseni lafka toimii Leonin kotimaassa.

Brunetin kotona ei tapahdu muuta kuin pullantuoksuiset lapset Chiara ja ja Raffi kasvavat ja Paolan isä on hoitanut suhteillaan asunto-ongelman ja Brunettia harmittaa tämä asia vain silmänlumeeksi. Hän itse ei pidä koronkiskonnnasta, korruptiosta eikä ahneudesta, mutta elelee leveästi.

Lopulta leivotaan ratkaisu, missä löytyy sattumalta hullu murhaaja ja kaikki voi jatkua ennallaan. Pattan poika vapautunee taas kokailemaan ja kähminnät jatkuvat.

Donna Leon - vaikka  englanniksi kirjoittaa eikä anna kääntää näitä italiaksi - viljelee italialaisia sanoja, tämän opuksen saldo näyttää tältä:

Permesso, obitorio, telefonino, Zucchini trifolat, dottore, carabinieri, Questura, Ospedale civile, acqua alta (pienellä), piano rialzato, un'ombra, signore, signora, risi e bisi, papa, signorina, telefonino, carabinieri, riva, calle, antipatico, papa, carta d' idendita, laguna, Colpo di Sonco, ciao, cin cin, avanti, condono edilizio tästä puuttuvat enää buon giorno ja arrivederci.

Sanon tällä bloggauksella arrivederci Donna Leonille, ei ole kivaa kirjoittaa tällaisista kirjoista ilkeitä pilipalibloggauksia. Into laskee kuin Italian liiran arvo aikoinaan.

Bloggaus on umpisurkea, ja takki on tyhjä ja bloggari tyhmä. Sitä en kylläkään ymmärrä, miksi useimmat bloggarit kehuvat kaikkia "lukemiaan" kirjoja. Kirjoja on minusta hyviä ja huonoja. Oma omatuntoni ei jousta kehumaan huonoja kirjoja. Jos kehuu huonoa kirjaa, eikö se ole väärin hyvää kirjaa kohtaan?  Arrivederci!

Donna Leonin Ylimpiä ystäviä on Donnan perusdekkari ja hyvä lajissaan sarjan ystäville, tälle joskus italiaa lukeneelle junttibloggarille se oli pelkkää pitkää piinaa.
******
Donna Leon (s. 1942) on amerikkalainen New Jerseyssä syntynyt kirjailija, joka asuu nykyisin Venetsiassa ja kirjoittaa näitä dekkareita englanniksi.

Donna Leon: Kohtalokkaat lääkkeet

Donna Leon: Kohtalokkaat lääkkeet, Fatal Remedies 1999,  suomentanut Kristiina Rikman, Seven Otava 2012, sivumäärä 270. Alkuteos Acqua Alta, 1996,.


Donna Leonin Kohtalokkaat lääkkeet -teoksen tapahtumat sijoittuvat Venetsiaan, kuten kaikki Guido Brunetti -teokset.

Kohtalokkaat lääkkeet -teoksen ensimmäisessä luvussa Guido Brunetin vaimo Paola pidätetään, hän on heittänyt tieten kiven matkatoimiston ikkunan läpi. Guido hakee siippansa putkasta. Heillä oli ollut kotona illalla riitaa seksiturismista tai miten se kitketään pois, ja Paola on päättänyt paiskomalla ikkunoita pirstaleiksi parantaa maailman. Paola käy toistamiseen rikkomassa ikkunat, mutta ei jää enää kiinni, Matkatoimiston omistaja liikemies Mitri haluaa korvauksia aineellisista vaurioista ja anteeksipyynnön. Poliisipäällikkö Giuseppe Patta pitää median poissa tapauksesta -  jonkin aikaa- sitten media alkaa piirittää Brunettien taloa. Guido Brunetti laitetaan hyllylle. Sitten Mitri murhataan.

Brunetti pääsee tutkimaan Mitrin murhaa, hän käy Mitrin bisneskytkökset läpi. Matkatomisto oli toisen hoidossa, ja Mitri oli kieltänyt moiset matkat. Vainajalta jäi petetty vaimo, tytär, ja joukko sekalaisia sukulaisia. Näitä Brunetti kuulee, ja seuloo ...

Brunetti sarja on muutakin kuin yksittäisen murhaajan kiinniottamista. Tässä luodataan huonoa esimiestä poliisipäällikkö Giuseppe Pattaa, Paolan työsuhdetta yliopistoon, Paolan kreivi-isää Orazo Falieria ...

Donna Leon - vaikka  englanniksi kirjoittaa- eikä anna kääntää näitä italiaksi viljelee italialaisia sanoja, tästä paikallisvärityksestä voi olla montaa mieltä:
Un momento, papa, campo,signore, signora, signorina, gesu bambino, ciao amore, nazionale, suicada, cosa desidera, magistatura. pasticceria, favo, avvocato, pizzaiolo, che pasticcio, buon di, buon giorno, telefonino, medico legale, carabinieri, cafe latte, si arrivederci, grazie ...

Teoksessa on kulkee rinnalla toinenkin rikos. Etelästä tullut mies lupaa tunnistaa pankkiryöstäjän, kunnes hänen vaimonsa putoaa portailta. Tässäkään ei kaikki ole niin kuin päältä näyttää. Mies on hakannut vaimoaan. Myös mafian tekemät murhat kiinnostavat. Teoksen nimi Kohtalokkaat lääkkeet, liittyy motiiviin. Tässä EEC-määräykset kieltävät vanhojen lääkkeiden myynnin (eikö tuolloin ollut jo EU???), mutta kehitysmaihin voi viedä, ja etiketit vaihdetaan.

Tämän toisen juonilangan varassa Kohtalokkaat lääkkeet alkaa kiinnostaa, ja on lukemistani Brunetti-teoksista paras. Joskin Graham Greenen Kolmas mies -teoksen pääkonna Harry Lime laimensi lääkkeitä jo vuonna 1949.

Donna Leonin Kohtalokkaat lääkkeet hajanaisesta rakenteestaan huolimatta oli minusta kiinnostava dekkari.

******
Donna Leon (s. 1942) on amerikkalainen New Jerseyssä syntynyt kirjailija, joka asuu nykyisin Venetsiassa. Hän on asunut muun muassa  Kiinassa. Donna Leonin Guido Brunetti -kirjat sijoittuvat Venetsiaan. Listasin kirjojen nimiä alle, monissa alkupään teosten nimissä on englanniksi sana Death, tässä tosin ei, mutta suomenkielisessä käännöksessä löytyy myös monissa  sana Kuolema tämä on kahdeksas kirja.

1. Death at La Fenice, 1992 (suomeksi Kuolema oopperassa, 1997)
2. Death in a Strange Country, 1993 (suomeksi Kuolema vieraalla maalla, 1998)
3. Dressed for Death, 1994 (suomeksi Kuolema väärissä vaatteissa, 1999)
4. Death and Judgment, 1995 (suomeksi Kuolema tekee tiliä, 2000)
5. Acqua Alta, 1996 (suomeksi Kuolema tulvan aikaan, 2001), blogattu TÄÄLLÄ.
6. The Death of Faith, 1997 (suomeksi Ajasta ikuisuuteen, 2001), blogattu TÄÄLLÄ
7. A Noble Radiance, 1998 (suomeksi Ylimyksen kuolema, 2002)
8. Fatal remedies, 1999, Kohtalokkaat lääkkeet, 2002.
9. Friends in High Places, 2000 Ylimpiä ystäviä, 2003.

Sarja on jatkunut ja teoksia lienee yli tiullinen.
Luin viimeksi Ylimpiä ystäviä, joka oli keitos, joka ei minulle maistunut, siitä lisää tuonnempana..

Donna Leon: Ajasta ikuisuuteen

Donna Leon: Ajasta ikuisuuteen, Quietly in Their Sleep 1997, suomentanut Kristiina Rikman, Seven Otava 2012, sivumäärä 293.


Donna Leonin (s.1942) Ajasta ikuisuuteen -dekkari on Guido Brunetti -sarjaa, jonka sarjan edeltävän teoksen Kuolema tulvan aikaan bloggasin ja  pidin kyllä siitä enemmän kuin tästä, olikohan uutuuden viehätystä.

Tämän turhan tarinan tapahtumapaikkana on Venetsia, Canal Grande, jota verhoavat sumu ja italiankieliset lausahdukset (alkuun englanniksi kirjoitetussa kirjassa): Ciao, mamma,  papa, pagella,  bacinoon, callea, pronto, casa di cura, ja ainakin kerran saksaa  Auf Wiedersehen. Brunetin perhe-elämää kuvataan myös väkisin vääntäen vaimon laulamista (on ilmeisesti tavisopettaja), hänellä on myös Dante-lainausta italiaksi, on Brunetin anoppia ja appea, myös tytär Chiaran uskonnon opetusta ruoditaan ja huonoksi havaitaan, lisäksi vihjaillaan papin kiinnostusta alaikäisiin tyttöihin. Tongitaan keksittyjen järjestöjen keksittyjä toimia, lopulta teot ovat vain mielisairaiden yksilöiden mielenvikaisuutta, ei järjestelmän ongelmaa.

Kirjailijatar asuu Venetsiassa, itse kirjoittaisin rikosfiktion dekkareiksi ja mielipiteet pamfleteiksi. Kummallista on se, että Donna Leon ei anna kääntää näitä italiaksi, kuitenkin hän arvostelee maan oikeusjärjestelmää (Kuolema tulvan aikaan) ja tässä uskonnon kiertymistä tavallisten ihmisten elämään.

Tarinan alussa rikoskomisario Guido Brunettin luo tulee tutun oloinen nuori neiti Maria Testa -nimeltään (järjestössä nimeltään Suor' Immacolata!). Hän on ollut nunnana vanhainkodissa, missä Brunetin äiti on ollut. Mutta nyt neiti on eronnut palveluksesta havaittuaan siellä kuolemien yhteydessä omituista, avautunut tästä ripissä ja myös abbedissalle. Abbedissa on määrännyt hänet mietiskelemään ja vedonnut kuuliaisuuslupaukseen. Maria Testa on lähtenyt palveluksesta ja on töissä tavallisessa pesulassa ja asuu Lidossa. Brunetti tutkii ja tonkii tapauksia, muttei löydä niistä mitään erikoista. Hän on jo jättämässä tapauksen, kun kuulee, että Maria Testan päälle on ajettu, ja neiti on koomassa sairaalassa. Lisäksi kuolemantapaukset -tosin hoitolan ulkopuolella- saavat jatkoa, ja tutkimukset jatkuvat, mutta lomalta palannut poliisipäällikkö kieltää Maria Testan vartionnin, mutta ...  lopulta Brunettikin saa viillon veitsestä ja joutuu sairaalahoitoon.

Minusta kirja oli Venetsia-osiltaan liian tuttua kuivaa kuvailua, Brunettien perhe-elämää viedään mielenkiinnottomasti eteenpäin. Juoni oli minusta pitkästyttävä pohjanoteeraus, jossa hosutaan ja osoitellaan kirkon suuntaan. On siis salaista  järjestöä ja on koskettelevaa kirkonmiestä. Lopulta ratkaisu revitään yllättäen esille ja haudataan pian. Eipä ole hääppöinen bloggauskaan, mutta en viitsi tästä ale-kirjasta enempää kirjoittaa. Kansikuva on sentään hieno.

*****
Donna Leon (s. 1942) on amerikkalainen New Jerseyssä syntynyt kirjailija, joka asuu nykyisin Venetsiassa. Hän on asunut muun muassa  Kiinassa. Donna Leonin Guido Brunetti -kirjat sijoittuvat Venetsiaan. Listasin kirjojen nimiä alle, monissa alkupään teosten nimissä on englanniksi sana Death, tässä tosin ei, mutta suomenkielisessä käännöksessä löytyy sana Kuolema. Tässä ajasta ikuisuuteen tarkoittaa juuri sitä.

1. Death at La Fenice, 1992 (suomeksi Kuolema oopperassa, 1997)
2. Death in a Strange Country, 1993 (suomeksi Kuolema vieraalla maalla, 1998)
3. Dressed for Death, 1994 (suomeksi Kuolema väärissä vaatteissa, 1999)
4. Death and Judgment, 1995 (suomeksi Kuolema tekee tiliä, 2000)
5. Acqua Alta, 1996 (suomeksi Kuolema tulvan aikaan, 2001)
6. The Death of Faith, 1997 (suomeksi Ajasta ikuisuuteen, 2001)
7. A Noble Radiance, 1998 (suomeksi Ylimyksen kuolema, 2002)

Poikkeus
8. Fatal Remedies, 1999,  (suomeksi Kohtalokkaat lääkkeet,  2002 ), bloggaan tästä 4.9.2016 ja tämä oli minusta parempi, vaikka kirjan alku oli kummallinen.

(Tämä oli vuoden 2016 sadas bloggaus ja kaikkien aikojen 800:s)

Donna Leon: Kuolema tulvan aikaan

Donna Leon: Kuolema tulvan aikaan,  Seven Otava 2012, ensimmäinen painos 2001, sivumäärä 314. Alkuteos Acqua Alta, 1996, suomentanut Kristiina Rikman.

Kuolema tulvan aikaan -teoksen tapahtumat sijoittuvat Venetsiaan, jossa tulvan Acqua Altan aikaan taistellaan oikeudesta elää.

Teoksen alussa komisario Guido Brunetti saa tutkittavaa, kun taidehistorioitsija Brett Lynch hakataan siniseksi ja punaiseksi La Scalan diivan Flavia Petrellin asunnossa. Hakkaaminen liittyy kiinalaiseen antiikkiin, Brett Lynch on alan asiantuntija, ja järjestänyt näyttelyn, osa mittaamattoman arvokkaista antiikkikeramiikasta on palautunut Kiinaan kopioina. Näyttelyn on puolestaan järjestänyt dottor Semenzato. Semenzaton roolia pohditaan, onko hän pyyteetön taiteen ystävä vai aitoustodistuksia väärentävä huijari tai peräti jäljennöksiä teettävä roisto. Semenzatolta ei ehditä asiaa kyselemään, kun kaveri hakataan antiikkitiilillä kuoliaaksi.

Dekkari menee kuitenkin leppoisasti eteenpäin, Guido Brunetti kuulee monesti naisavoparia Brett Lynch ja Flavia Petrelli, ja kotona Brunetilla on itsellään sivistynyt vaimo Paola ja tytär Chiara sekä poika Raffi. Brunetin vaimo ei ole blondi, vaan hurahtanut Henry Jamesin kirjallisuuteen. Paola metsästää täydellistä sitaattia, kirjailija Henry James on Paolan toinen mies. Kommentoidessaan miehelleen sitaattia "Be kind and then kind and then be kind", mies kysyy liian nopeasti, pilkuilla vai ilman. Brunetin kotona on sitaattikeskustelujen lomassa välillä huolia pojan oletetuista ruiskuista ja tyttären kynsiongelmista, mutta huolten haihtuessa (ruiskuilla karkotettiin tupajumeja, ja kynteen tehtiin reikä) Brunetti ehtii heiluttamaan lakanoita vaimonsa kanssa. Lopun aikaan Brunetti on töissä ja lakanat ovat pesussa.

Brunetin ovelat ja vaivihkaiset tutkimukset nostavat esiin yhteyksiä ja lisää kysymyksiä, Brunetin tutkimukset ovat intensiivisiä, mutta hienovaraisia, ja johtavat pian ison konnan jäljille ja lopulta vastauksia saadaan, mutta konna etenee tahollaan, ja jännityksen taso nousee loppua kohti, yhdessä tulvan kanssa Canal Grandella.

Pääkonna keskiaikaisen keramiikan keräilijä on kadottanut kauan sitten tolkun ja järjen viimeisenkin valon....

***
Teos antaa monta kertaa varsin omituisen kuvan maan oikeusjärjestelmästä. Kuvan mukaan "lait on tehty kierrettäviksi". s 230. Eikä pääkonnaa lopulta edes vangita vaan hän saa huinia vapaana.

Varsin sujuvaa ja lopussa jännittävää kerrontaa, josta kiitoksen ansaistee kääntäjä Kristiina Rikman.
Teos pyörii hieman samoissa vesissä aitoustodistusten kanssa kuin mainio Tintti ja Aakkostaide. Acqua Altassa tosin on kyse Han dynastian aikaisista keramiikkatöistä, Aakkostaiteessa taas nykytaiteesta, lopputulos on sama esteet raivataan lopullisesti.

Mätä konna on mätä konna, vaikka taidetta keräisi.
***

Donna Leon (s. 1942) on amerikkalainen New Jerseyssä syntynyt kirjailija, joka asuu nykyisin Venetsiassa. Hän on asunut muun muassa  Kiinassa. Donna Leonin Guido Brunetti -kirjat sijoittuvat Venetsiaan. Listasin kirjojen nimiä alle, monissa alkupään teosten nimissä on englanniksi sana Death, tässä tosin ei, mutta suomenkielisessä käännöksessä löytyy sana Kuolema.

Listan mukaan, josta aitoustodistusta en ole nähnyt enkä tehnyt Brunetti-teoksia olisi 19.

1. Death at La Fenice, 1992 (suomeksi Kuolema oopperassa, 1997)
2. Death in a Strange Country, 1993 (suomeksi Kuolema vieraalla maalla, 1998)
3. Dressed for Death, 1994 (suomeksi Kuolema väärissä vaatteissa, 1999)
4. Death and Judgment, 1995 (suomeksi Kuolema tekee tiliä, 2000)
5. Acqua Alta, 1996 (suomeksi Kuolema tulvan aikaan, 2001)
6. The Death of Faith, 1997 (suomeksi Ajasta ikuisuuteen, 2001)
7. A Noble Radiance, 1998 (suomeksi Ylimyksen kuolema, 2002)
..
Poikkeus vahvistaa säännön
19. A Question of Belief, 2010 (suomeksi Uskon asia, 2012)

***
Tämä on BookCrossing -kirja, jonka vaiheista tein selvääkin BookCrossing-sivuilla ja vein kirjan takaisin kirjaston BookCrossing - hyllyyn.