Alan Garner: Huuhkajalaakso, alkuteos The Owl Service 1967, suomentanut Kersti Juva, WSOY, sivumäärä 175.
Alan Garnerin palkittu nuortenkirja Huuhkajalaakso perustuu kirjan alkusanojen mukaan walesilaiseen tarinaan 1300-luvulta, joka on julkaistu Mabinogion kokoelmassa. Myytit ovat usein kuitenkin paljon varhaisempaa perua.
Nykyaikana Huuhkajalaaksossa tapaavat kolme nuorta Alison, Roger ja Gwyn, tyttö ja kaksi poikaa kohtaavat Huuhkajalaaksossa. Alisonin Margaret äiti on mennyt naimisiin (hiljattain?) Rogerin isän Cliven kanssa, tämä on heidän yhteinen lomansa. Gwyn on walesilainen, hänen äitinsä Nancy on pestautunut tilan keittäjäksi.
Teoksen alussa Alison sairastuu, oireiden yltyessä ullakolta kuuluu rapinaa, siellä on ollut huuhkajan pesä. Ullakolta löytyneisiin lautasiin ilmestyy painokuvioita. Alisonin leikkaamista papereista muodostuu huuhkajan kuva.
Tilalla on Gwynin äidin Nancyn karttama Huw Siansilava, eli kymriksi Huw Hannerhob. Gwynin äiti raivostuu, kun Gwyn puhuu kymriä Huwin kanssa. "minä en siedä sitä että sinä puhut kymriä. Minä en taistellut Aberissa kaikkia näitä vuosia sitä varten että sinä puhuisit kuin työläinen. Minä olisin voinut jäädä laaksoon, jos olisin halunnut sitä". s.20. Gwynin äiti on ollut lapsena laaksossa, ja tuntee Huwin, Nancy yrittää myös pitää Gwyniä Alisonista erossa, ja takavarikoi lautasen, jossa ei olekaan enää huuhkajakuviota.
Rogerin isä Clive Bradley on uusperheen pää, mutta talo on Alisonin (saanut sen isältään perinnöksi, talo ollut isän serkun Bertramin, joka on kuollut moottoripyöräonnettomuudessa), Gwyn kyselee Rogerilta tämän äidistä, mutta Roger suuttuu.
Oudot tapahtuvat jatkuvat, Roger huomaa, että seinien rappaus on muuttunut! Rappauksen alta paljastuu hieno maalaus, jossa nainen on tehty kukista. Kukat ovat läheltä katsottuna kynsiä. Roger puhuu isänsä kanssa kivestä, jossa on reikä.
Huuhkajalaakso -tarinan tajuamiseksi on ymmärrettävä walesilaisia taruja. Kivi, jossa on reikä, on Llech Ronw (myös nimellä the Slate of Gronw), se on oikeasti olemassa oleva kivi. Legendan mukaan tai Mabinogin tarinan Math ap Mathonwyn mukaan Lleu Llaw Gyffes menetti vaimonsa Blodeuweddin luottamuksen, joka karkasi Gronwin kanssa. Blodeuwedd ja Gronw päättivät tappaa Lleun, mutta pahasti haavoittunut Lleu pakenee kotkana. Myöhemmin jälleen ihmisenä Lleu tappaa Gronwin heittämällä kiven läpi keihään. Tarina on pitkä ja monipolvinen, mutta alkujaan Lleu Llaw Gyffes oli kirouksen alla, hän ei voisi saada inhimillistä vaimoa, siksi Gwydion teki Blodeuwebbin vaimoksi Lleulle ja nimeenomaan kukkasista (tammen, väriherneen ja mesiangervon), kirjassa alleviivataan mesiangervot: "Roger kahlasi matalasta vedestä rantaan. Aivan lähellä pisti maasta kivipaasi ja hän heittäytyi selälleen mesiangervomereen, joka kasvoi kiven juurella". s.14.
Gwydion oli tarustossa Lleun setä ja mahtava taikuri koko nimeltään Gwydion fab Dôn. Lleusta tulee lopulta kuningas Gwynedd. Sen sijaan Blodeuweddistä, joka on alkujaan tehty kukkasista, muuttuu kaikkien muiden lintujen vihaamaksi huuhkajaksi (owl).
Alisonin ympärillä tapahtuu outoja asioista, tavarat lentävät, yöllä Alison menee lyhdyn kanssa suolle, Gwyn seuraa häntä. Huw sanoo Gwynille, että kyse on Lleun, Gronwin ja Blodeuweddin tarinasta, joka toistuu laaksossa yhä uudestaan ja uudestaan. Alison on Blodeuwedd, jonka Gwynin käytös muuttaa kukkasista huuhkajaksi. Gwyn on omaksunut marttyyrin asenteen, ja toitottaa olevansa palvelija, kun Alison ja Roger ovat herrasväkeä. Todellisuudessa Alison ei sorra Gwyniä, mutta sekä Alisonin äiti että Gwynin äiti ovat kieltäneet olemasta toistensa kanssa tekemisissä. Gwyn ja Alison viihtyvät yhdessä, mutta nuorilla on omat kiistansa. Rogeria kiusataan hänen kotoa häipyneen äitinsä vuoksi, äitiä on sanottu Birminghamin ruusuksi. Gwyn saa raivokohtauksia, ja oleilee vuorilla, minne Huw tulee tapaamaan uppiniskaista poikaansa. Huw, Nancy ja Bertram ovat olleet aikanaan tapahtumien pyörteissä, ja kaikki on päättynyt huonosti. Huw näyttää kätköä jossa on pari moottoripyörän jarrupaloja. Huw kannustaa Gwyniä rakastamaan ja ymmärtämään, mutta Nancy vie lapsensa taksiin, ja he lähtevät. Tulvan vuoksi aie epäonnistuu, ja yhä uudestaan tapahtuva näytelmä toistuukin. Huwin kätilöimänä, sekä Rogerin ja Gwynin suopeuden vuoksi Blodeuwedd ei muutu huuhkajaksi, vaan kukkasiksi. Roger siis pelastuu ja niin ikään myös Gwyn, ja Alison on sopuisa.
Pohdin sitä, miten muuttuu Nancy, joka on tarinassa hapan huuhkaja, sekä Huw, jonka suvun miehissä Gwyneddin rooli on vahva, Huwin setä on tehnyt lautaset ja isoisä maalannut taulun väistääkseen näytelmän, siinä täysin onnistumatta ja se on padonnut taikuutta, joka nyt Alisonin ja Gwynin kautta purkautuu hyvin vahvasti, mutta onneksi rauhanomaisesti.
Luin lapsena kirjan, ja blogiajan alussa, en ymmärtänyt kirjasta kummallakaan kerralla juuri mitään, en edes ylös kirjaamaani juonta. Vasta nyt olin luku-urakassani sillä tasolla, että tajusin selata näitä pohjana olevia taruja. Minusta tarussa Math fab Mathonwy muuttaa Gwydionin jossain vaiheessa siaksi, oletan, että tällä on linkki Huw Siansilavaan, vaikka aiemmassa vaiheessa hän kuten Gwyn joutuu Gwyneddin rooliin. Huwia pidetään erityisen tyhmänä ja hän toimii palvelijana, vaikka on kuitenkin 'laakson valtias'.
Lasten tai nuorten kirjaksi minusta tämä on erittäin haastava, mutta lopulta palkitseva. Katselin nettiä, niin tästä on tehty Granada TV:n 8-osainen tv-sarja, joka on näytetty Briteissä 1969-1970.
Teoksen teemoja ovat ainakin mustasukkaisuus, myytit sekä myös luokkaerot. Roger, Clive ja Margaret ovat englantilaisia, ja rikkaita verrattuna laakson asukkaisiin Gwyniin ja Nancyyn. Alison, Gwyn ja Roger käyvät kaikki koulua. Roger, joka harrastaa valokuvausta on määrä jatkaa isänsä yritystä. Rogerin isä Clive harjoittelee muuten snookeria. Snooker-pöytä on jopa kesäpaikassa, myös Roger pelaa. Alisonin jatkosuunnitelmat eivät ole selvillä, mutta hän laulaa kuorossa ja ratsastaa. Alisonin isän kuolemasta annetaan vain yksi hämärä vihje, Gwyn on erityisen kiinnostunut kymrin kielestä, ja tähtää professoriksi. Hänen äitinsä vastustaa kymrin lukemista ja siis Alisonin seuraa. Se, saako Gwyn Alisonin, jää auki, eikä sitä minusta legendakaan selvitä.
*****
Alan Garner (s. 1934) on britti, joka on tunnettu lastenkirjoista ja kansantarinoiden modernisoinneista.
(Vaikka itse ymmärsin kirjan tarinan, en ehkä yllä ole sitä onnistunut välittämään kovin hyvin).
