Sinun kosketuksesi

Irene Cao: Sinun kosketuksesi - Aistien trilogia 3

226 s., Gummerus 2015

alkup. Io ti voglio, 2013

suom. Leena Taavitsainen-Petäjä 

 

Jonkin tovin näytti jo siltä, että Irene Caon Aistien trilogian päätösosa Sinun kosketuksesi tulee jäämään minulla ikuisuuskesken. Aloitin lukemaan tätä kirjaa jo kauan sitten pääsemättä puusta pitkään, mutta nyt kaipasin jotain helppoa luettavaa ja päätin kokeilla tätä uudestaan. Sinun kosketuksesi on sujuvaa luettavaa, mutta kieltämättä trilogian tässä vaiheessa Elenan hahmo alkoi jo hieman ärsyttää.

 

Sinun kosketuksesi alkaa tilanteesta, jossa Leonardosta eronnut Elena yrittää turruttaa mielensä säntäämällä sängystä toiseen ja juhlimalla päättömästi. Elenasta on kehkeytynyt itsekeskeinen akka, jolle mikään ei tunnu enää merkitsevän mitään, ei edes parhaan ystävän Gaian häät. Ennen niin tunnollisen Elenan syöksykierre meinaa jo päättyä huonosti ja onnettomuuden seurauksena hän joutuu sairaalaan. Sairaalavuoteen ääreen ilmestyy myös Leonardo, joka haluaa viedä Elenan toipumaan kotisaarelleen. Elena tarttuu tilaisuuteen, sillä muutama viikko hössöttävien vanhempien seurassa tuntuu tukalalta vaihtoehdolta. Saarella Elenan ja Leonardon välillä alkaa kipinöidä uudelleen, mutta onko vanhaan enää paluuta?

 

Aistien trilogian päätösosa on sujuvalukuinen ja kevyt kirja, jonka kyllä Elenaa kohtaan tuntemastaan alkuärsytyksestä huolimatta lukee nopeasti. Onneksi Elenan hahmokin muuttuu hieman mukavammaksi, sillä muuten olisin saattanut jättää tämän uudelleen kesken. Juoneltaan tämä kirja on melkoisen ennalta-arvattava ja etenkin loppuratkaisu tuntuu jopa naurettavan kliseiseltä, mutta kyllä tämän kirjan nyt luki. Toisinaan eroottisia kohtauksia lukiessa kuitenkin tunsin jonkinsorttista myötähäpeää, sillä niissä tunnuttiin yrittäneen tavoitella ronskiutta ja rivoutta, joka ei mielestäni lainkaan sopinut muuhun tekstiin ja joka siitä syystä alkoi tuntua jopa hieman koomiselta.

 

Aistien trilogian ensimmäinen osa oli mielestäni sävytetty hyvin aistivoimaisesti mauilla, väreillä ja tuoksuilla. Trilogian edetessä taso kuitenkin selvästi laski eikä tämä viimeinen osa yltänyt kiinnostavuudessaan läheskään avausosan tasolle. Oli kuitenkin toisaalta kiva lukea trilogia loppuun, sillä haluan aina mieluusti lukea kaikki sarjat loppuun ja etenkin jos vain yksi osa on enää lukematta.

 

♠♠½

Sinun tuoksusi

Irene Cao: Sinun tuoksusi - Aistien trilogia 2

233 s., Gummerus 2015

alkup. Io ti sento, 2013

suom. Leena Taavitsainen-Petäjä

 

Luettuani elokuussa Irene Caon Aistien trilogian avausosan Sinun katseesi, päätin jossain vaiheessa tutustua myös trilogian seuraaviin osiin. Sinun katseesi oli mielestäni sujuvasti etenevä ja monipuolinen teos, jota on sävytetty monilla aistivoimaisilla asioilla, kuten maut, värit ja tuoksut. Odotin samaa "rehevyyttä" myös tältä trilogian toiselta osalta Sinun tuoksusi, mutta tämä osoittautui mielestäni avausosaa paljon latteammaksi teokseksi.

 

Leonardon jälkeen Elena on muuttunut nainen. Hän on löytänyt paitsi naisellisuutensa myös kykynsä nauttia elämästä kaikkia aistejaan käyttäen, ei pelkästään restauroijan työtä tehden ja näkökykyään äärimmilleen virittäen. Kiihkeän suhteen kariuduttua Elena päätti aloittaa alusta, ja niin hän muutti Roomaan, jossa elämä tuntuu lopultakin loksahtavan taas uomiinsa: hänellä on töitä ja ennen kaikkea hänellä on toimiva parisuhde. Kaikki mullistuu, kun Leonardo palaa kuvioihin eikä hän aio jättää Elenaa rauhaan.

 

Sinun tuoksusi on yhtä kamppailua, kun Elena yrittää tasapainoilla kahden erilaisen rakkauden välillä. Hän rakastaa miesystäväänsä, jota hän kunnioittaa, jonka rinnalla hän tuntee olonsa tasaveroiseksi ja jonka kanssa kaikki on vain niin mutkatonta ja helppoa.  Samalla hän tuntee edelleen vahvasti myös Leonardoa kohtaan, eikä kyse ole pelkästä intohimosta ja lihallisuudesta - Leonardo vetää häntä puoleensa kuin magneetti. Elenan ajatukset kiertävät kehää ja loppujen lopuksi hän ei enää pysty vastustamaan Leonardoa, eikä hän välttämättä haluaisikaan pystyä. Loppujen lopuksi Elena tajuaa olevansa paljon pahemmin eksyksissä kuin ennen muuttoaan Roomaan.

 

Siinä missä trilogian avaus oli tulvillaan aistivoimaisia asioita ja niitä maalailtiin huolella, keskittyy tämä kirja enemmän ihmissuhteisiin ja Elenan tunteisiin. Taide tuntuu jäävän toissijaiseksi, samoin kulinaristiset elämykset. Eroottista latausta tästä kirjasta kuitenkin löytyy, onhan kyseessä eroottinen trilogia, mutta mielestäni sitäkin on verrattain vähän edelliseen osaan nähden. Elenan ajatuksenjuoksun seuraaminen on välillä miltei ahdistavaa, etenkin kun hänen tekonsa johtavat pitkälti kohti ikävyyksiä. Siitä huolimatta Elena ei osaa kieltäytyä, vaan leijuu kuin sumussa muutamien huuman hetkien vuoksi. Teos oli kuitenkin sujuvalukuinen ja tarina kantoi koko ajan, joten kyllä tämän nyt luki ilman sen suurempia ongelmia, vaikka odotinkin tästä enemmän avausosan kaltaista tarinaa.

 

♠♠♠

Sinun katseesi

Irene Cao: Sinun katseesi - Aistien trilogia 1

291 s., Gummerus 2015, 2.p.

alkup. Io ti guardo, 2013

suom. Leena Taavitsainen-Petäjä

 

Nyt kesällä kirjastossa kyseltiin muun muassa Irene Caon teoksia, joten päätin itsekin klikkautua varausjonon jatkoksi ja ottaa selvää, mistä hänen ilmeisesti jokseenkin suosituksi tulleessa trilogiassaan on kyse. Sinun katseesi avaa Aistien trilogia -nimisen eroottisen sarjan, jonka jatko-osatkin löytyvät jo suomennettuina.

 

Trilogian pääosassa on 29-vuotias Elena, joka suhtautuu työhönsä antaumuksella eikä hän voi sietää häiriötekijöitä työssään. Nyt hänellä on työn alla erään venetsialaisen palatsin vanha fresko, jota hän restauroi. Palatsin omistaja ilmoittaa hänelle yllättäen, että hänen uuden ravintolansa keittiömestari muuttaa palatsiin asumaan. Ajatus on Elenalle sietämätön, mutta eipä hän oikein voi vastaankaan sanoa - eihän talo hänen ole. Kun Leonardo muuttaa palatsiin, Elena huomaa, että hän onkin hyvin kiehtova tyyppi, joka ykskaks valloittaa Elenan ajatukset kokonaan.

 

Leonardo ja Elenan tuttavuudesta saa alkunsa matka, jonka varrella Elena löytää naisellisen puolensa, kulinaristiset nautinnot sekä oppii käyttämään muitakin aistejaan kuin äärimmilleen virittynyttä ja restauroijan työssä tuiki tärkeää näköaistiaan. Elena muuttuu tai ehkä löytää oman sisimmän olemuksensa, mutta kaikki läheiset eivät ole asiasta kovin innoissaan.

 

Itse pidin tästä kirjasta ja sen lukeminen sujui oikein sutjakkaasti, vaikka teksti olikin oikeasti todella pientä. Joten italialainen miljöö on kuvattu tässä teoksessa todella hyvin ja se sopii teoksen aistikkaaseen tunnelmaan. Tätä lukiessa mietin, että miksiköhän ihmeessä minä muka pidin Fifty Shadesista niinkin paljon kuin mitä pidin, sillä tämän avausosan perusteella Aistien trilogia on paljon mielenkiintoisempi ja monipuolisempi. Esimerkiksi mielikuvitusta tässä on moninverroin enemmän ja tässä teoksessa on paljon muutakin kuin vain eroottista latausta ja eroottisia kohtauksia, joissa niissäkään ei näy jatkuvaa samojen asioiden toistoa. Tämä ensimmäinen osa päättyy aika jännällä tavalla enkä minä ainakaan oikein osaa aavistaa, että miten seuraava osa voisi alkaa. Taidanpa jossain vaiheessa ottaa siitä selvää ja lukea trilogian loputkin osat!

 

♠♠♠♠