Tämä läpinäkyvä sydän

Katja Kallio: Tämä läpinäkyvä sydän

267 s., Otava 2021

kansi: Piia Aho

Olen nyt kesälomalla ollessani pyrkinyt lopultakin lukenaan myös pitkään lainassa olleita kirjoja, ja Tämä läpinäkyvä sydän on yksi niistä. En voi olla jälleen kerran ihmettelemättä, että miksi olen tätäkin niin pitkään odotuttanut.

Beata on hankolaisperheen tytär, jo äiti itsekin aviottomalle tyttärelleen. Eletään vuotta 1942, jolloin perhe pääsee palaamaan Hankoon miehitysajan jälkeen. Kotitalo on maalattu toisen väriseksi, mutta talosta on huolehdittu. Venäläisiä sotavankeja on Hanko täynnä, mutta niin on pian myös saksalaisia sotilaita. Kun Beata kohtaa peurapolulla venäläisvangin, ei hän voi unohtaa miehen sacher-kakun värisiä silmiä. Vankien kanssa vehkeilystä voi saada tuomion maanpetoksesta, mutta sydän ei anna unohtaa miestä.

En tiedä miten kuvailisin tätä teosta. Mieleen tulee sanat tuokionomainen, välähdysmäinen, herkkä, kuulas. Uppouduin perheen arkeen miehitysajan jälkeisessä Hangossa, kun sota vielä jatkuu ja kaikesta on pulaa. Beata on oman tiensä kulkija, jotenkin peloton. Sydämen äänen seuraaminen on aiemmin johtanut tilanteeseen, joka jätti hänet kokoamaan sirpaleita, mutta silti hän merkillisellä varmuudella uskaltaa, vaikka pelissä on tällä kertaa muutakin kuin sydän. Pelissä on koko elämä, sillä maanpetos on vakava rikos.

Pidin tästä teoksesta, vaikka se ei minussa suuria tunteita herättänytkään. Joskus sitä vain tiedostamattaankin kaipaa juuri tällaista romaania, jota ei oikein pysty edes kuvailemaan.

Margaretan synti

Jenna Kostet: Margaretan synti

287 s., Aula & Co 2021

kansi: Laura Noponen

Jenna Kostetin romaani Margaretan synti kertoo 1600-luvulla eläneestä turkulaisesta porvarisnaisesta Margareta Kittistä, joka tuomittiin kuolemaan hänen tehtyään aviorikoksen ja myrkytettyään miehensä kuoliaaksi. Henkilö tämän romaanihahmon taustalla on todellinen ja teoksen tarina nojaa Margaretan elämään.

Margaretan tarina piirtyy esiin hänen puhuessaan kaupunginpalvelija Jakobille telkien takaa. Teoksessa vuorottelee Margaretan kertomus ja Jakobin ja tämän vaimon perhearki 1600-luvun Turussa. Margaretan kautta päästään näkemään porvariskodin yltäkylläisyyttä ja kaupunginpalvelijan talouden vaatimattomia puitteita. Oman yhteiskunnallisen kehyksensä kaikelle antaa Margaretan synti ja täytäntöönpanoa odottava kuolemanrangaistus, jotka kertovat sen ajan maailmankuvasta ja yhteiskuntajärjestyksestä karua kieltään.

Luin tätä kirjaa pitkään ja hitaasti, vaikka tarina onkin kiinnostava ja teksti sujuvalukuista. Ankeassa ja kylmänkostessa vankisellissä lojuvan Margaretan olosuhteet tuntuivat hiipivän sivuilta hieman liiankin konkreettisesti lukijalle, sillä viltin sisällä hytistessä tuli vain vieläkin viluisempi olo. Vaikuttavaa kuvailua siis, eikä ole tietenkään missään nimessä teoksen vika, että mukavuudenhaluinen lukija ei talven koleudessa pystynyt sitä kestämään. Jokin vetovoimatekijä tästä ehkä lopulta minun makuuni puuttuu, vaikka historialliset romaanit ovat lähtökohtaisesti minulle mieluisia.