Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaulanen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaulanen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. toukokuuta 2023

Tunturien yöpuolta - Vanhoja tarinoita

Samuli Paulaharju: Tunturien yöpuolta - Vanhoja tarinoita
170 s., Salakirjat 2018
tarinat sarjakuviksi piirtäneet: Lauri Pitkänen, Jouko Alapartanen, Petri Hiltunen, Lea Kaulanen & Elsa-Maria Kaulanen

Kurikkalaissyntyinen Samuli Paulaharju (1875-1944) oli kuuromykkäkoulun opettaja ja merkittävä kansanperinteen kerääjä ja tallettaja. Hän teki laajoja keräysmatkoja mm. Lapin ja Finnmarkin alueilla ja kirjoitti keräämiensä materiaalien pohjalta pääsääntöisesti tietokirjallisuutta. Tunturien yöpuolta on Paulaharjun ainoa kaunokirjallinen teos. Se pitää sisällään kokoelman synkkäsävyisiä ja aavemaisia kansantarinoita Lapin mailta.

Alunperin Tunturien yöpuolta ilmestyi vuonna 1934, ja vuonna 2018 siitä julkaistiin sarjakuvasovitus, joka tuo tarinat aivan uudella tavalla eloon. Lähes kaikki alkuperäisen teoksen tarinat ovat mukana tässäkin teoksessa alkutekstejä kunnioittaen ja kuviksi tulkiten. Sarjakuva-albumiksi tätä teosta on ehkä helpoin luonnehtia, mutta osa tarinoista on toteutettu mielestäni pikemminkin kuva- tai satukirjamaiseen tyyliin. Kumpikin toimii, ja kun kuvataiteesta on kyse, niin toisista tyyleistä luonnollisesti pidin enemmän kuin toisista.

Tunturien yöpuolta marssittaa esiin mielenkiintoisen joukkion erilaisia myyttisiä ja yliluonnollisia olentoja, valtaosa jollain tavalla aiemmin tuttuja. Monessa tarinassa liikutaan tämän- ja tuonpuoleisten maailmojen välillä ja erilaiset paholaishahmot ovat suosittuja. Lapin miljöö antaa aivan omanlaistaan taikaa tarinoille. Kiinnostavaa on myös se, että nämä tarinat ovat todellista suomalaista kansantarustoa, jonka Paulaharju on kirjannut kaunokirjalliseen muotoon. Aika moni kauhukirjallisuuden lukija tuntuu unohtaneen tämän teoksen olemassaolon, mutta tässä olisi vanhoja kauhutarinoiksi sopivia kansantarinoita suoraan Suomesta.

Minulle Tunturien yöpuolta on ensikosketus Samuli Paulaharjun tuotantoon, mutta ei varmastikaan viimeinen. Vasta viime kuukausina työni kautta minulle on alkanut valjeta Paulaharjun merkitys kansanperinteelle, joten monipuolinen tuotanto kyllä kiinnostaa.