Lise Finckenhagen Letut ja pannukakut

Lise Finckenhagen Letut ja pannukakut

Alkuperäisteos Pannekaker 2015

Suomentaja Jenna Pahlman

WSOY 2016. Kustantajalta kiitoksin.

Ihastuin tähän kirjaan jo kustantajan esittelyssä. Tiesin, että tämän minä haluan lukea ja omaksua. Olen kokeillut innoissani jo monia kirjan ohjeita. Vietämme  usein viikolla lettuillan.

Lettujen kirjo on todella moninainen. Letut, räiskäleet, plätyt ja pannukakut - rakkaalla herkulla on monta nimeä. Teoksen sisäkansissa on perusohjeet. Ohjeet jakautuvat makeisiin ja suolaisiin  lettuihin ja pannukakkuihin.

Kirjan idea on monipuolisuus. Ruokaisiin lettuihin käytetään punajuurta, kurpitsaa, spelttiä, kvinoaa ja chiliä ja makeita lettuja saadaan käyttäen omenia, kauden marjoja ja hedelmiä. Me itse suosimme mustikoita ja villivadelmia tällä hetkellä. Viljelemme itse karhunvadelmaa ja saskatooneja. Ja suolaisiin lettuihin sopivat kantarellit, isohapero ja herkkutatit.

Terveelliset kaura-banaanipannukakut tuovat energiaa arkeen ja kirjan unohtumattomat kastikkeet ja täytteet kruunaavat herkkuhetket. Kirjassa on  ohjeita myös gluteenittomiin, maidottomiin ja munattomiin pannukakkuihin. Tekijä kehottaa muokkaamaan ohjeita oman mukaisiksi eli vähentämään sokeria, lisäämään pähkinöitä ja korvaamaan maidon. Sokerit ja jauhot voi vaihtaa myös mieluisiin, tummaan sokeriin ja parempiin jauhoihin. Nyt sadonkorjuun keskellä tämä on ihana kirja.

Ihastuin heti joihinkin ohjeisiin, joita oli heti pakko testailla. Raejuusto-mustikka pannukakut ovat ihania.  Myös lettuja paistettujen omenien, rusinoiden ja pistaasipähkinöiden kera on täydellinen ohje.

Viikonloppuna nautimme mascarponetäytteisistä pistaasipähkinäkääröistä. Kaura-banaanipannukakkuja kokeilen tänään.  Joitakin itäisiä ohjeita jäin kaipaamaan, mutta norjalainen alkuteos soveltuu meidän oloihin erinomaisesti.

Kokeilin seuraavia ohjeita onnistuneesti. Seuraavat kuvat ovat omiani ja toivon niiden välittävän lettujen herkullisuutta.

                                                     Mascarponetäytteisiä pistaasipähkinäkääröjä.

Mascarponetäytteisiä pistaasipähkinäkääröjä.

 Lettuja paistettujen omenien, rusinoiden ja pistaasipähkinöiden kera

Raija Kivimetsä Villiinny villivihanneksiin ja Ulla Lehtonen Syö itsesi terveeksi

Villivihanneksista

Villivihannesten aika on jo alkanut, sillä voikukkaa ja vuohenputkea saa jo omasta pihasta. Katsotaan kahta aihepiirin kirjaa. Raija Kivimetsän Villiinny villivihanneksiin Elinvoimaa ja energiaa luonnosta on uudistettu laitos. Toisena esittelen Ulla Lehtosen kirjan Syö itsesi terveeksi. Olen lukenut Lehtosen kirjoja alusta lähtien. Hänen kirjoissaan minua viehättää pitkään omakohtaiseen kokemukseen perustuvan tiedon määrä. Lehtosesta minulle tulee mieleen usein hassu muisto, muistan itseni ostamassa siemeniä piskuisesta taimitarhasta, joka sijaitsi Puotilan metroaseman alla suojaisessa poukamassa. Hah.

Lehtosen kirjan ohella olen lukenut monia muita. Viime vuonna ilmestyi muun muassa Katariina Vuoren ihastuttava teos Nokkonen sekä Rune Kalf-Hansenin, Lisen Sundgrenin ja Charlotte Gawellin teos Villi keittiö, joka on vanha oma suosikkini, ja joka saatiin viimeinkin suomeksi. Olen käyttänyt pitkään villivihanneksia. Kerään ne puhtailta paikoilta. En lähtisi keräämään niitä asutuskeskusten lähiympäristöistä. Viime kesänä jouduin syömään voikukkamuffinsin, joka ui jäätelössä. Yritin heitellä siitä puskiin, kun istuimme ulkona. Voikukan määrässä ei ollut mitään järkeä, joten sain siitä kauhun. Puolisoni teki perinteisiä sitruunamuffinseja viikonloppuna, jotta inhoni katoaisi. Hän osaa. Pidän myös kovasti Marja-Liisa Pitkäsen kirjasta Räpsäys ja tattirötti.  Syömistä luonnonkasveista ja sienistä ympäri vuoden.

Suhtaudun yleensä hyvin nihkeästi uusiin painoksiin, mutta näistä ilahduin. Kasvikirjoissa on hyvin yleistä, että vaihdetaan kirjan nimi ja kansi, jolloin saadaan uusi kirja. Puutarhakirjoissa tähän törmää jatkuvasti. Lajitekstit saattavat toistua aivan samanlaisina kirjasta toiseen. Lukijaa voisi arvostaa edes hieman.  Nämä kaksi kirjaa ovat hyviä esimerkkejä uudistumisesta. Mihin villivihannekset muuttuisivat? Kivimetsän ruokaohjeet ovat trendikkäitä ja niissä käytetään terveellisiä raaka-aineita.


Raija Kivimetsä Villiinny villivihanneksiin Elinvoimaa ja energiaa luonnosta
Kirjapaja 2016. kustantajalta. Kiitoksin

Aito kokemus on aito kokemus. Voikukka on ihan jotain muuta aidossa ympäristössään, jossa sitä voi hypistellä, haistella ja maistella, kuin vain kuvana tai videopätkänä tabletilla.

Viillinny villivihanneksiin on täysin uudistettu laitos  vuonna 2005 ilmestyneestä  teoksesta Villiinny villivihanneksiin - luontoliikuntaa ja herkkuja koko perheelle. Raija Kivimetsän teos tutustuttaa kotoiseen luontoomme, joka on tulvillaan monenlaista maukasta syötävää. Kirjan alkaa hortaliikunnasta ja luontosuhteesta. Luonnossa liikkuminen tekee tutkitusti hyvää niin keholle kuin mielelle. Kivimäki tuo esiin lähiluonnosta saatavan ruoan merkityksen. Ennen lajiesittelyjä on erinomainen katsaus villivihannesten keräämiseen ja käsittelyyn.

Joko sinä keräät aamiaismoothien ainekset tai aamiaisleivänpäälliset omalta kotipihalta tai lähiluonnosta?

Villiinny villivihanneksiin esittelee ahomansikan, maitohorsman, nokkonen, piharatamon, poimulehden, puna-apilan, pihlajan, kuusen, koivun, siankärsämön, voikukan, vuohenputken, litulaukan, käenkaalin ja peltokanankaalin. Lajiluettelo on suppea. Suppeus ei kuitenkaan merkitse vähäisyyttä, vaan se luo turvallisuutta ja luotettavuutta. Olisin itse ehkä sisällyttänyt mukaan vadelman, väinönputken, saksankirvelin, keto-orvokin ja maahumalan. Erityisen ilahtunut olen litulaukan listaamisesta mukaan.


Kirjan loppuosassa on paljon ruokaohjeita. Teos tutustuttaa yleisiin villivihanneksiimme ja innostaa niiden hyödyntämiseen. Kivimäki vakuuttaa ohjeillaan, että ne ovat kokeiltuja. Löysin ohjeista monta ihanaa uutta ohjetta testaukseen. Sieni-hortapiiraasen laittaisin kuitenkin mieluummin muita sieniä kuin haaparouskuja. Ohjeet ovat moderneja ja houkuttelevia. Vuohenputkipesto ja nokkossämpylät ovat jo ennestään olleet omia suosikkejani. Nokkos-feta-bataattipiirasta aion kokeilla ensi viikonloppuna. Ruokaohjeisiin olisin liittänyt värikuvat annoksista, koska villivihannekset ovat kuvauksellisia ja kuvat informatiivisia.


Kivimetsä korostaa hyvin villivihannesten ekologisia ja terveydellisiä etuja. Tieteelliset nimet tuottavat usein hankaluuksia kirjoissa. Itse näen heti niissä virheet ilman, että minun pitäisi tarkistaa. Biologille lattarit ovat niin olennainen osa kasvia. Maitohorsman tieteellinen nimi on vanha eli niissä pitäisi noudattaa Retkeilykasvion 4. painosta tai Kassua. Villivihannekset ovat hyvän olon ruokaa koko perheelle - terveellistä, maukasta ravintoa. ja jo niiden kerääminen tuottaa iloa.


Mitä sinä aiot hyödyntää luonnonantimista?

Minun odotuksia ovat nämä. Ja saanko esitellä VAAKAKUVIA ja ehkä minun on syytä huomauttaa, että nämä ovat viime vuodelta. Toisin kuin valkovuokkoni Siniunikossa.

Alliaria petiolata litulaukka

Poimulehtä ja valkopeippiä

Nokkosen satoa

Nokkosen kuivausta

Saksankirveli

Ahomansikka

Voikukkaa

Voikukkamuffinseja osaavin käsin tehtynä

Achille millefolium siankärsämö on vaikea kuvattava, niin että kukinto sekä lehdet erottuvat.

Aegopodium podagraria Vuohenputki

 Tässä kuvassa vuohenputken habitus on hyvin esillä.

Vuohenjuuripesto pikkupizzat

Pakkohan minun laittaa sienetkin tähän, aivan pakko ja ylpeästi VAAKAKUVINA.

 

Ulla Lehtonen Syö itsesi terveeksi – 100 kotimaista puutarhakasvia ruokana ja rohtona

Into 2016. Kustantajalta. Kiitoksin.

Teos on uudistettu painos Loki-kirjojen alkuperäisteoksesta.

Ulla Lehtosen kirja johdattaa sadan kasviksen tai marjan käyttöön sekä niiden terveysvaikutuksiin että ravintotietouteen. Mukaan mahtuu reseptejä, vinkkejä viljelystä, kulttuurihistoriaa ja vanhan kansan tietoa kasvisten parantavasta vaikutuksesta. Arastelen yleensä näitä parantavia kirjoja, mutta Ulla Lehtosen sanoihin luotan. Uskon hänen pitkään kokemukseen. Parantavat vaikutukset ovat uskottavia ja käytettävät kasvit turvallisia.  Liian usein esitetään kasvien parantavan vaikka leukemian ilman, että vedotaan mihinkään lähteeseen. Ihmiset etsivät kuitenkin opasta hyvinvointiin.

Ulla Lehtonen kirjoittaa johdannossaan 2007, että hän on 40 vuotta luomuviljellyt esittelemiään kasveja, ja aina kaikki kasvikset eivät ole perheelle maistuneet.

Yhden hyväksi kokemani neuvon haluan jo nyt antaa: kun tarjoat perheellesi ensimmäistä kertaa uutta kasvista, tee ruuasta mahdollisimman maistuvaa, toisin sanoen älä säästele rasvoja ja muita herkkuja. Kun perhe maistelee ja hyväksyy kasvin, voi sitten myöhemmin tehdä ruuasta ”terveellisempää” käyttämällä rasvoja ja sokereita niukemmin.

Niukan johdannon jälkeen mennään suoraan asiaan. Kymmenessä pääluvussa käsitellään:

Juuri- ja mukulakasvit osuudessa käsitellään perinteiset juurikasvit porkkanasta perunaan, jossa viimeksi mainittua käsitellään sivukaupalla ja reseptejäkin on varmaan eniten. Peruna esitellään laajasti. Osuuden reseptit ovat  perinteisiä ja  kasvisten käyttöön tottuneille tuttuja. Osuuteen käytetään 112 sivua.

Kaalit osuudessa käsitellään perinteiset kaali ja mukana on jo nykyiset ”hitit” parsakaali ja lehtikaali. Reseptejä on aika niukasti, parsakaalista ei yhtään ja lehtikaalista sentään kaksi.

Ruusukaalista saa mikrossa nopeasti maukasta syömistä. Minä peitän mikrovuoan paksulti purjorenkailla. Lisään päälle ohuita ruusukaaliviipaleita ja peitän nämä tomaattiviipaleilla. Lisään paistoksen pinnalle seesaminsiemeniä ja nesteeksi kasiliemi-kermaseosta. Kypsennän kunnes kaali on pehmeää.

Sipulit osuus käsittelee hyvin pitkästi valkosipulia. Sipulireseptitikin ovat melko tavanomaisia.  Lehtonen antaa vinkiksi, että minttu on sipulia sisältävien salaattien mainio mauste.

Palkokasvit ovat proteiinin lähteenä ihmiskunnalle tärkeä ja tulevat tulevaisuudessa entisestään korostumaan, sillä eläinproteiinia ei riitä kaikille. Palkokasveista tarjotut reseptit ovat perinteisiä.

Salaatit käsittelee salaattikasveja lehtisalaatista mizunaan ja mahtuupa mukaan tuttu voikukkakin.

Lehtonen kirjoittaa: Olen viljellyt voikukkaa italialaisista siemenistä, ja viljely on ollut helppoa. Suomalainen luonnonvarainen voikukka on kuitenkin niin hyvänmakuinen, satoisa ja kaunis, että viljely on ajanhaaskausta. Voikukan käyttö ravintona on sen sijaan järkevää.

Voikukka on päivittäisen smoothieni perusraakaaine.

Pinaattikasveihin luetaan eri kasvisukuihin kuuluvia kasveja, joiden lehtiä ja versoja käytetään ruoaksi. Tähän ryhmään kuuluu perinteisen pinaatin rinnalla myös nokkonen, joka on voikukan ohella tärkein villiyrtti. Tähän ryhmään luetaan myös mangoldi ja Lehtonen tuntee jo yhden suosikkini: mangoldinlehtisienikääryleet (meillä tietenkin herkkutatista).

Runsaasti lämpöä vaativat vihannekset käsittelee kasvihuonevihanneksia, kurpitsaa ja maissia.  Osuus tarjoaa runsaasti salsareseptejä, mutta tämän hetken muotivihannes chiliä ei hehkuteta.

Monivuotiset vihanneskasvit. Tässä käsitellään vain parsa ja raparperi.

Yrtit käsittelee mausteyrttejä eikä käsittele niitä lajikohtaisesti. Osuudessa keskitytään yrtteihin suolan korvaajana ruoanlaitossa ja reseptitkin ovat  ’yrteillä maustettuja ruokia keittiössä’.

Marjat osuudessa käsitellään perinteiset marjat mustikasta marja-aroniaan lyhyesti ja tarjotaan lähinnä hillo- ja kiisselireseptejä, vain kaksi leivonnaista. Olisin kaivannut mukaan jotain nykyään niin suosittua puuroreseptiä esim. mustikasta.

Kasvikset ja terveys käsittelee nimensä mukaisesti kasvien terveysvaikutuksia. Kappaleen tietoihin on toki tullut paljon uutta tietoa, mutta kirjan tietoja ei ole päivitetty. Myös monia uskomuksia on mukava lukea.  Englannissa uskottiin 1600-luvulla, että se, joka söi perunaa päivittäin, ei elänyt seitsemää vuotta pitempään.

Lehtonen: Kotipuutarhassa: josta satoa ei toimiteta luomuna myyntiin, luomusäännöksiä voi noudattaa oman järjen, omien mahdollisuuksien ja mieltymysten ja voimien mukaan.

Makeat piirakat ja smoothiet

Annamari Jukkola Herkkuhetkiä – Jälkiruokia sesongin antimista

Pen & Paper 2015. Kustantajalta. Kiitoksin.

Kokeilunhaluisen kotileipurin Annamari Jukkolan makeita reseptejä on ihasteltu Yummu Baker –blogin kautta jo vuodesta 2011. Herkkuhetkiä-kirjasta löytyy  innostavia ja monipuolisia jälkiruokareseptejä jokaiselle vuodenajalle ja jokaiseen herkutteluhetkeen. Kirja tarjoaa myös silmänruokaa ja vinkkejä leivontaan.

Kirja alkaa keväästä, jolloin leivotaan muun muassa sitruunaisia tuulihattuja, pannukakkuvuokaa vaahterasiirapilla, raparperijuustokakkua, valkosuklaakuppikakkuja, raparperikompottia, raparperimurupaistosta ja passionhedelmä-mascarponepiirasta.

Passionhedelmä-mascarponepiiras

Pohja

4 kpl lehtitaikinalevyjä

Passionheldelmähilloke

2 passionhedelmää

1/5 dl vettä

¼ dl sokeria

Täyte

125 g mascarponejuustoa

1 rkl sitruunamehua

0,5 dl sokeria

2 keltuaista

Sulata 4 lehtitaikinalevyä. Aseta kaksi taikinalevyä uunipellille vierekkäin leivinpaperin päälle ja painele ne

yhteen ja lisää vielä kolmas levy poikittain päätyyn. Leikkaa neljäs levy pitkittäin viideksi suikaleeksi. Kastele saumat vedellä ja asettele suikaleet pohjan päälle reunoiksi.

Laita hillokkeen ainekset kattilaan ja keitä välillä sekoittaen niin kauan, että hilloke sakenee.

Sekoita mascarpone-täytteen ainekset ja levitä se piiraspohjan päälle. Lisää passionhedelmähilloke ja voitele piiraan reunat jääneellä kananmunan valkuaisella. Paista 200 asteessa noin 12 minuuttia, kunnes piiraan reunat ovat kauniin ruskeat.

Kirjassa esitellään marjojen käyttöä vuodenaikojen mukaan:

Kesällä syödään tiramisupannaria, kerrosvohveleita, grillattua pullavanukasta, kurkkumehujäätä, mustikkaisia kuppikakkuja, punaherukkamuffinseja, marjaisia minijuustokakkuja, paistetaan tikkupullia nuotiolla ja tietenkin mustikkapiirakkaa.

Syksyllä nautitaan viikunakakkua, omenakirsikkapiiraita, punajuurijuustokakkua, ruisbrownieita, omenastruudelia, päärynäpullia, omenaista nyhtöpullaa, suklaa-kirsikkapiiraita ja luumukakkua.

Talveen kuuluu mausteiset riisipuurovanukkaat, tahmeat puolukkapullat, hurmaava kaakao, suklaamarengit, porkkanakakku, nutellatortut, sokeroidut karpalot, mausteinen karpalohillo, joulusuklaa ja joulun suklaakerroskakku.

Vuodenkierron juhlia on huomioitu valikoiden. Vuodenaikojen vaihtuvuutta erottaa kutakin ajankohtaa kuvaava luontokuva. Kuvat ovat tekijän myös näiltä osin, jonka lasken ansioksi. En voi sietää kuvapankkien kuvia.  Luontokuvat ovat valittu huolella. Ulkoasu on kaunis.

Kirja hehkuu iloa. Raparperi-murupaistos, marjaiset tartaletit ja mausteiset riisipuurovanukkaat  ovat pakollisia kokeiltavia.

Tämä on oman kokeiluni tulos
Passionhedelmä-mascarponepiiras

 

Emma Iivanainen Emman makeat piirakat

Docendo 2016.

Emma Iivanaisen innostus leipomiseen heräsi hänen asuttuaan puoli vuotta Malesiassa, jossa hän näki näyteikkunoissa toinen toistaan upeammin yksityiskohdin viimeisteltyjä kakkuja. Suomeen palattuaan hän hankki kondiittorikirjan ja niin diplomi-insinööristä tuli kakkutaiteilija.

Nykyisin Iivanaisen leivonnaiset koristavat lukuisia maailmanlaajuisesti leviäviä leivontalehtiä. Hän kirjoittaa ja kuvaa myös suomalaisiin aikakauslehtiin ja suosittuun blogiinsa Painted by Cakes. Häneltä on aiemmin julkaistu kirjat Kakkutaidetta kotikeittiössä ja Emman kakut, leivokset & jäätelöt.

Kirja alkaa tekniikoilla, jossa käydään ensin läpi välineet nuolijasta monitoimikoneeseen. Seuraavaksi käsitellään raaka-aineet, jossa todetaan muun muassa, että oikean voin makua ja suutuntumaa ei mikään voita. Kirjan ohjeissa käytetään tavallista kidesokeria, jonka tietenkin voi korvata vaikka intiaanisokerilla. Maitotuotteista todetaan, että jonkin verran rasvaa sisältävät tuotteet sopivat parhaiten leivontaan, koska kevyttuotteet saattavat juoksettua. Seuraavaksi käsitellään piirakkavuoat, paistopainot ja leivinpaperi.

Sitten siirrytään itse piirakoihin ja ensiksi käsitellään piirakkapohjan valmistamisen vaiheet. Sitten käsitellään keksipohjan valmistamisen vaiheet. Seuraavaksi valmistetaan koristeita: taikinaristikko, tyllia ja taikinaruusuja.

Resepteissä on 40 herkullista piirakkareseptiä, joista mainittakoon vaniljainen mansikkatorttu, puolukka-toffeepiirakka, helpot manteli-luumipiirakat, porkkanapiirakka, jauhoton suklaapiirakka, avokado-suklaapiirakka ilman uunia, maailman paras limepiirakka, passion-vadelmapiirakat, luumugalette ja paistettu sitruunapiirakka.

Kirja sopii herkuttelijalle. Suuri osa piiraista on helppotekoisia. Monissa on käytetty normaalikokoista piirakkavuokaa (25-27 cm), mutta monet ovat pikkupiiraita, jotka voi paistaa pienillä piirakka- tai muffinsipelleillä. Alun tekniikka- ja materiaaliosien jälkeen mennään suoraan resepteihin ja lopussa on vain kiitokset. Sisällysluettelo olisi helppokäyttöisempi, jos se olisi aakkosjärjestyksessä.

Itse käytän terveellisempiä ainesosia myös leivonnassa, joten muokkailen reseptejä terveellisimmiksi. Vältän valkoisia jauhoja, voita ja valkoista sokeria. Hyvät ohjeet on helppo soveltaa oman maun mukaisiksi. Kirjan kansi on hieman pliisu kauniiseen sisältöön nähden. Ehdin kokeilla pieniä viikunapiirakoita, jotka näyttävät herkullisilta, mutta olisin kaivannut niihin hieman enemmän makua.

 

Julie Morris Superfood Smoothiet – 100 herkullista, energisoivaa ja ravinteikasta reseptiä

Julie Morris Superfood Smoothiet – 100 herkullista, energisoivaa ja ravinteikasta reseptiä
Alkuteos Superfood Smoothies: 100 delicious, energizing & Nutrient-Dense Recipes

Suomentanut Mika Oksanen

Pen & Paper 2015. Kustantajalta. Kiitoksin.

Julie Morris on Los Angelesissa asuva keittiömestari. Hän on innokas aitojen kasvisperäisten ruokien ja superruokien puolestapuhuja. Lisäämällä vitamiineja, hivenaineita ja antioksidantteja smoothieihin saa herkullisia, energiaa antavia ja ravinteikkaita juomia. Kirjaan on valittu 15 superruokaa ja hedelmäisissä ja kevyissä sekoituksissa hyödynnetään luonnon makeimpia antimia. Salaravinteikkaissa smoothieissa tutut maut pidetään etualalla ja ravinteikkaat kasvikset ovat huomaamattomasti mukana.

Kirja jakautuu kolmeen osaan.

I Hehkuvammaksi joka lasillisella sisältää kappaleet:

- smoothiet: täydellinen muoto merkitykselle

- perusasioita smoothiesta

- perustietoa superfood-smoothiesta

- smoothieiden ravinnolliset hyödyt

II Smoothiet

- kuinka paljon smoothieta kannattaa juoda

- reseptit

- mitä smoothielleni tapahtui?

III Liitteet

- taulukoita, ohjeita ja lisätietoja

Morrisin valitsemiin ”super 15” –joukkoon kuuluu, yllätys yllätys, paljon marjoja, kuten acai, camu, goji, maqui, mulperi, pohjoiset marjat (mansikka, mustikka, vatukat, karpalo ja vadelma) ja tyrni.

Koska olen kotoisin Kaliforniasta, voit kuvitella millaisen yllätyksen koin (ja miten kateelliseksi tulin) käydessäni itärannikolla pitämässä puheita superruoista kohdatessani ihmisiä, jotka sanoivat ”meillä kasvaa mulpereita takapihalla”
PS. ei tämä mitään, omassa puutarhassani ne kasvavat etupihalla.

…

Pidän tuoreista marjoista siinä kuin kuka hyvänsä, mutta käytän niitä harvoin koska ne ovat kalliita, ne menevät nopeasti huonoksi ja tulen yleensä syöneeksi kaikki tuoreet marjat suoraan astiasta.

Tähän tietenkin voidaan todeta, että meille nuo ilmaiset aineet ovat jokapäiväinen smoothien ainesosa ja monet Morrisin käyttämät aineet ovat täällä hyvin kalliita, mutta siitäkin huolimatta saatavilla olevia. Morris käyttää resepteissä muun muassa seuraavia tuoteita kuten maca, goji, mulperin marjat, granaattiomena, tyrni, camu ja acai. Mulperin marjat ovat hyvin tuttuja, sillä minulla kasvaa kaksi marjovaa valkomulperia. Kiertelin yhtenä päivänä Helsingin ydinkeskustassa ja löysin kirjassa käytetyt tuotteet vaivatta. Esimerkiksi Ruohonjuuressa  ja Lifessä on hyvä valikoima. En edes mennyt etnisiin kauppoihin.

Siemenistä Morris on valinnut joukkoon chian ja pellavan sekä hampun, jotka toki ovat meilläkin olleet smoothien ainesosia jo pitkään.

Kirjan ainesten ei tiedetä aiheuttavat liikakäytettyinä mitään vaaroja, mutta yli-innokkaasta käytöstä voi seurata pienempiä terveysongelmia kuten ruoansulatushäiriöitä. On kuitenkin tärkeää kunnioittaa  tiiviissä muodossa olevia raintoarvoja. Puoli teelusikallista camu-marjajauhetta sisältää 600 % suositellusta päiväannoksesta C-vitamiinia. Jos camua laitetaan mukaan ruokalusikallinen, niin lukema onkin 3500 %, niin annos on liiallinen.  Morriksen kirja on ihanan erilainen.

Vadelma-persikka (5 dl)

2 tuoretta pesikkaa

2 dl pakastevadelmia

2 medjaal-taatelia

1,5 dl mantelimaitoa

1 rkl chia-siemeniä

ripaus vaniljajauhetta

jäitä

(makeutusainetta maun mukaan)

Inkivääri-päärynä (3,5 dl)

1 kypsä päärynä

0,5 dl kuivattuja mulperinmarjoja

1 tl vastaraastettua inkivääriä

2 dl baby-pinaattia

2,5 dl mantelimaitoa

(makeutusainetta maun mukaan)

Hedelmäcocktail (4 dl)

1,5 dl pakastemansikoita

0,5 banaania

1 rkl hampunsiemeniä

0,5 rkl pellanvansiemeniä

0,5 rkl acai-marjajauhetta

0,5 tl vehnänorasjauhetta

2 dl appelsiinimehua

0,5 dl kookosmaitoa

(makeutusainetta maun mukaan)

Acai (5 dl)

¾ dl pakastemustikoita

¾ dl kuivattuja mulperinmarjoja

1 rkl hampunsiemeniä

1 rkl acai-marjajauhettav

0,5 tl vehnänorasjauhetta

1 pieni avokado

2,5 dl kookosmaitoa

jäätä

(makeutusainetta maun mukaan)

Sekoita kaikki ainekset jäätä lukuun ottamatta tehosekoittimessa sileäksi juomaksi. Lisää jää ja sekoita, kunnes smoothie on jäistä. Maista ja säätele makeutta maun mukaan.

Makeutusaineina voit käyttää agavenektaria, taateleita, vaahterasiirappia, steviaglykosidia tai koivusokeria.

Omaan päivittäiseen smoothieeni kuuluu aina saksanpähkinöitä, mulperinmarjoja, macadamia pähkinöitä ja tuoreita tai kuivattuja voikukanlehtiä (ovat yllättävän hyviä ja varmasti superfoodia), joihin sitten yhdistelen muuta tilanteen mukaan.

Smoothiekuvia, ovat minun omia kuvia.

Acai (5 dl)

 Hedelmäcocktail smoothie 

Inkivääri-päärynä (3,5 dl)

 Vadelma-persikka (5 dl)