Jack
Kerouac Matkalla
Suomentaja
Markku Lahtela
Esipuheet
ja lisätyt kohdat suomentanut Markus Jääskeläinen
Tammi, 6. täydennetty painos 2007. Kotikirjasto.
Lukematon klassikko
Tarkoitukseni on lukea elokuun aikana muutama klassikko. Olen valinnut tämän kirjan painottaen klassikoiden keskeisimpiä peruspiirteitä. Klassikolta
edellytetään, että teosta luetaan sukupolvesta toiseen, käännetään, esitetään
ja tunnetaan. Ja olen valinnut sitten
kiinnostavimman mieleeni tulevan klassikon. Jack Kerouacin teos Matkalla on
ollut minulle nimenä tuttu, mutta en vain ole lukenut sitä. Kirjasta kertominen on puuduttavaa, sillä se
on niin analysoitu, että kyseessä on lähinnä oman elämänpinnan noukkiminen. Oma
kirjani on Tammen julkaisema alkuperäisversio.
Olen nähnyt tämän elokuvana. Itse asiassa hämmästyin, että katsomani
elokuva oli vuodelta 2012 eli olin odottanut vanhempaa. Kristen
Stewart säväytti minua Deanin nuoren vaimon (Maryloun) roolissa. Teoksen
klassikkoasemaa puoltaa sekin, että viisikymppisestä kirjasta on tehty
äskettäin elokuva.
Esipuheet
Matkalla-teoksen
alussa on neljä pitkää esipuhetta: Howard Cunnell Vauhdilla tällä kertaa,
Penny Vlagopoulos Amerikkaa uudelleen kirjoittamassa, George Mouratidis Asioiden
ytimeen, Joshua Kupetz Suora viiva johtaa vain kuolemaan. Itse teos
alkaa vasta sivulta 111 ja jakautuu viiteen osaan. Nimensä mukaisesti se on
matkagenren edustaja eli siinä liikutaan koko ajan.
Beat-sukupolvi
Matkalla-teosta kuvataan beat-sukupolven kirjana. Entä mitä tarkoittaa beat-sukupolven teos?
Wikipedian määritelmän mukaan beat-sukupolvi oli 1950- ja 60-luvuilla vaikuttanut beatnik-kirjailijoiden, -runoilijoiden ja muiden taiteilijoiden liike. Termiä beat käytti ensimmäisen kerran Jack Kerouac vuonna 1948. Tämän suhteellisen pienen kirjailijoista, taiteilijoista, kadun asukkaista ja huumeaddikteista koostuvan joukon kutsuminen "sukupolveksi" pyrki luomaan kuvaa jostakin ajanhengelle tärkeästä ja edustavasta - aivan kuten Gertrude Stein, joka puhui kadonneesta sukupolvestaan. Beat-sukupolveen lukeutuvat ihmiset olivat uusia boheemeja, spontaanin luovuuden puolestapuhujia.
Wikipedian määritelmän mukaan beat-sukupolvi oli 1950- ja 60-luvuilla vaikuttanut beatnik-kirjailijoiden, -runoilijoiden ja muiden taiteilijoiden liike. Termiä beat käytti ensimmäisen kerran Jack Kerouac vuonna 1948. Tämän suhteellisen pienen kirjailijoista, taiteilijoista, kadun asukkaista ja huumeaddikteista koostuvan joukon kutsuminen "sukupolveksi" pyrki luomaan kuvaa jostakin ajanhengelle tärkeästä ja edustavasta - aivan kuten Gertrude Stein, joka puhui kadonneesta sukupolvestaan. Beat-sukupolveen lukeutuvat ihmiset olivat uusia boheemeja, spontaanin luovuuden puolestapuhujia.
Jack Kerouac ja myytti
Jack Kerouac naputtamassa kirjoituskonettaan on muodostunut
myyttiseksi ikoniksi jo ennen kuin olemme lukeneet kirjan. On miltei mahdoton löytää kirjalistaa
kirjoista, jotka jokaisen olisi luettava ilman, että siinä ei olisi
tätä kirjaa.
Näin alkaa teoksen ensimmäinen
kirja virheineen.
Nealin näin näin ensimmäisen kerran vähän sen jälkeen kun isäni kuoli. Olin juuri toipunut vaikeasta sairaudesta, josta ei kannata puhua sen enempää kuin että se jotenkin liittyi isäni kuolemaan ja siihen kammottavaan tunteeseen, joka minulla sitten oli, nimittäin että kaikki oli kuollutta.
Tie vie
Matkalla kuvaa
toisen maailmansodan jälkeisen sukupolven villiä elämänjanoa, hurjia
liftausmatkoja ja vanhan arvomaailman hylkäämistä. On
the Road ilmestyi vuonna 1957
ja suomeksi noin 50 vuotta sitten. Oma kirjani on Tammen julkaisema 6. täydennetty painos vuodelta 2007. Käytän henkilöhahmojen oikeita nimiä, mutta
laitan variaatiot sulkuihin. Teoksen
keskiössä ovat Dean Moriarty (Neal Cassady),
Allen Ginsberg (Carlo Marx) sekä
tietenkin minäkertoja Jack Kerouac (Sal Paradise). Matkalla sisältää omakerrallista materiaalia, joten se on avainromaani ja aikalaiskuvaus.
Kerouac on elämänjanoinen nuori mies, joka odottaa kiihkeästi kaikkea sitä, mitä tie vain tarjoaa osakseen. Miten voi kuvata kirjan teemoja? Kirjassa naidaan, ryypätään viinaa, imetään huumeita, liftataan ja keskustellaan. Mitä sitten odotin? Odotin elämänjanoa, jazzin sykettä, kulkemista ja ennen kaikkea sitä, että tie vie pitkin mannerta Meksikoa myöten. Moriarty hakee juoppoa isäänsä. Juonta ei ole, sillä tajunnanvirta vie. Hämmästelin väkivallan vähyyttä. Tarina ei rypenyt edes niin pohjamudissa kuin oletin, elämä oli arvoituksellinen ja antoisa kaikesta huolimatta. Matkalla on tarina elämännälästä, ystävyydestä, rakastamisesta ja oman itsensä etsimisestä.
Kerouac on elämänjanoinen nuori mies, joka odottaa kiihkeästi kaikkea sitä, mitä tie vain tarjoaa osakseen. Miten voi kuvata kirjan teemoja? Kirjassa naidaan, ryypätään viinaa, imetään huumeita, liftataan ja keskustellaan. Mitä sitten odotin? Odotin elämänjanoa, jazzin sykettä, kulkemista ja ennen kaikkea sitä, että tie vie pitkin mannerta Meksikoa myöten. Moriarty hakee juoppoa isäänsä. Juonta ei ole, sillä tajunnanvirta vie. Hämmästelin väkivallan vähyyttä. Tarina ei rypenyt edes niin pohjamudissa kuin oletin, elämä oli arvoituksellinen ja antoisa kaikesta huolimatta. Matkalla on tarina elämännälästä, ystävyydestä, rakastamisesta ja oman itsensä etsimisestä.
Niinpä kun aurinko laskee Amerikassa ja minä istun vanhalla rikkinäisellä jokilaiturilla katsoen New Jerseyn suurta, suurta taivasta ja aistin koko tuon raa’an maan, joka yhtenä uskottoman suurena pullistumana vierii kohti länsirannikkoa, tien, koko tuon pitkän tien, ja kaikki ihmiset jotka uneksivat sen valtavuudesta, ja kun tiedän että Iowassa iltatähti laskeutuu ja valaa kipinöivää himmeää valoaan preerialle, jonne ihan kohta tulee täydellinen yö joka siunaa maan, pimentää kaikki joet, peittää huiput lännessä ja sulkee laskoksiinsa viimeisen lopullisen rannan eikä kukaan, ei kukaan tiedä mitä kenellekin tapahtuu lukuun ottamatta tuota kurjaa epätoivoista repaleista vanhenemista, minä ajattelen Neal Cassadya, ajattelen vieläpä vanhaa Neal Cassadya, isää jota emme koskaan löytäneet, minä ajattelen Neal Cassadya minä ajattelen Neal Cassadya.
Kirjan luettuani tunsin jälleen kerran, että haluan yrittää Marcel Proustin Swannin tien lukemista.
Elokuvan etu- ja takansi
Elokuvan etu- ja takansi
Osallistun tällä kirjalla Ompun David Bowien suosikkikirjat -haasteeseen.
Liitän tämän tekstin osaksi omaa lukuhaastettani.