Kirjakasa ja Liebster blog

Sain Suketukselta Eniten minua kiinnostaa tie -blogista kivan tunnuksen, kiitos! Tunnustuksen idea on se, että jaetaan eteenpäin, viidelle alle 200 lukijan blogille.

Maija on Kirjojen keskellä ja taitaa tällä hetkellä kärsiä lukublokista. Kirjojen keskeltä löytyy monenlaisia lukuvinkkejä lastenkirjoista lukuromaaneihin.

Kata elelee Luetuissa maailmoissa ja lukee hurjaa vauhtia. Blogissaan Kata kirjoittaa paljon erilaisista kirjasarjoista.

Kirsin kirjanurkasta löytyy innokas dekkaristi, jonka lukuvinkkejä ja pohdintoja seuraan mielenkiinnolla.

Booking it some more -blogin Booksyllä on sana hallussaan. Mielenkiintoisten lukuvinkkien lisäksi tämä blogi saa hymyilemään!

Jori Kaiken voi lukea -blogista bloggaa myös usein mielenkiintoisista kirjoista ja nostaa teksteistä esiin oivallisia pointteja.

Samalla saan myös esitellä viimeaikaisia kirjahankintojani, Amazon on osoittautunut pirullisen kieroksi yritykseksi joka lähettelee törkeän vietteleviä viestejä heikkotahtoisille lukutoukille, kuten nyt allekirjoittaneelle. Yksi paketti on haettu, toinen tulossa toukokuussa. Olen koukussa...

Viimeisin piti sisällään mm. kuvassa esiintyviä kirjoja, joista osa on ehtinyt jo blogissani näkyäkin. Toni Morrisonista innostuin muutama kuukausi takaperin ja päätin seuraavaksi kokeilla Morrisonia englanniksi. Margaret Powellin kirjojen on mainostettu toimineen innoituksena mm. suuresti rakastamani Downton Abbey -sarjan takana, siispä keittiöpiian muistelmat lähtivät ostoskoriini. Jodi Picoultin kirjat kuuluvat myös suosikkeihini, joten samalla tulin ihan vahingossa klikanneeni juuri ilmestyneen Lone Wolfin itselleni. Kirja vaikuttaa noudattelevan tuttua "What would you do" -teemaa, jossa Picoult haastaa lukijan pohtimaan pohtimaan kanssaan moraalisesti vaikeiden ratkaisujen tekemistä. Minun Kiinani -kirjasta ja Naisten etsivätoimistosta olenkin jo ehtinyt kertoa ja Äidinmaasta on tulossa juttua ihan lähiaikoina...

Kohta (toivottavasti!) ilmat lämpenevät niin että tämä lukutoukka pääsisi ihan ensimmäistä kertaa pihalleen mylläämään. Edellisten asukkaiden jäljiltä näyttää taimia nousevan maasta, nyt täällä jännätään mitä sieltä mahtaakaan löytyä!

Lennossa!

Torstaina pääsin työn puolesta Tukholmaan oppimaan uutta, kiva ja vähän erilainen päivä. Ja olihan mielessä tietysti kaikkia kirja-juttujakin... Minusta lentokentällä on ihanaa, kaikki ovat aina menossa johonkin ja tuntuu että ilmassa on vähän erilaista energiaa. Aamulla oli kiva istua teekupposensa kanssa katselemassa maailman menoa ja antaa mielikuvituksensa juosta, miettiä ihmisille omia tarinoita. Ohikiitäviä rakastumisia turvatarkastujonoissa, matkoja rakastetun luo tai kenties häntä etsimään, terroristejä Ilkka Remeksen tapaan, kasvutarinoita, joissa jätetään tuttu ja turvallinen ja aloitetaan seikkailu. Lentokenttä on oikeasti mainio paikka tämmöiselle!

Matkalle olin napannut mukaan John Boynen Tarkoin vartioidun talon, se osoittautuikin oikein hyväksi matkakaveriksi! Siitä lisää lähipäivinä...

Kerkesin juosta pari (kirja)kauppaakin läpi. Sofi Oksasen Puhdistus oli näkyvästi esillä, hyvä Sofi!

Camilla Läckbergiltä oli näemmä ilmestynyt uusi kirja. Googletus paljasti meidän olevan 2 kirjaa jäljessä ja samalla spoilasin itseni juonen suhteen. Aarrhhg, miksi mä en koskaan opi?!

Nicevillestä innostuin nanosekunniksi ennenkuin tajusin kyseessä olevan Piiat... Kansi on kaunis, mutta pidän enemmän The Help/Piiat -nimestä.

Kirjakaupoista löytyi myös kaikkea muuta kirja-aiheista hauskaa - lukupäiväkirja, Jack Kerouac-osoitelappunen matkalaukkuun, Penguin Classics -mukeja, After Shakespeare mints -karkkeja...

Kaupasta löytyi myös pieni matkamuisto, ei tosin millään tavalla Tukholmaan liittyvä. Ylähyllyllä, melkein näkymättömissä, oli Joyce Carol Oatesin A Fair Maiden -pokkari. Siellä se odotteli, ihan selvästi, vain minua. Pienen maistelun perusteella A Fair Maiden vaikuttaa oikein ihanalta, kuvailisin sitä ehkä jännitysballadiksi. Tuo Oatesin teksti vetää nyt sillä vimmalla puoleensa, että luulen joutuvani järjestelemään lukukasaani uudestaan, tämä hyppää nyt kärkeen!

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Pitkä matka menestykseen / Lang Lang

Ihan ensin tunnustus, en ennen tämän kirjan lukemista ollut kuullutkaan Lang Langista, mikä ei tosin sinänsä ole ihme, tunnen muutenkin klassisen musiikin esittäjiä huonosti nimeltä. Niille, jotka minun tapaani ovat tietämättömiä, kerrottakoon että Lang Lang on nuori, vuonna 1982, syntynyt kiinalainen tähtipianisti. Hänen tarinansa kohdalla minä olin kiinnostuneempi siitä, miten huippu-osaajat syntyvät sekä tietysti kiinalaisista kasvatusmetodeista, joista on ollut viime aikoina paljon juttua Tiikeriäiti-keskustelun tiimoilta.

Lukiessani tein havainnon - Lang Langin tarina muistuttaa jollakin tapaa Andre Agassin elämäkertaa, kielellisesti se toki on Andren mainiota kirjaa heikompi mutta se sisältää samantyyppisiä elementtejä. Niinkuin voimakkaan ja määräävän isän, joka toteuttaa omia nuoruuden unelmiaan lapsensa kautta. Pienen pianovirtuoosin elämä tuntuu hyvin rankalta, 6-vuotias Lang Lang harjoittelee 6 tuntia soittamista päivässä, koulutyön ohella.

Kiinalaiseen kulttuuriin tuntuu kuuluvan vahvasti se, että vanhemmat uhrautuvat lapsensa tulevaisuuden takia, toki lapsenkin oletetaan uhrautuvan. Lang Langin elämä muuttuu kun isä päättää että 9-vuotias on saatava opiskelemaan Pekingin huippukonservatorioon. Isä luopuu poliisin työstään ryhtyessään huolehtimaan pojan koulutuksesta heidän muuttaessa Pekingiin, mutta lempeä äiti jää takaisin kotikaupunkiin työskentelemään - jonkunhan on elätettävä perhettä! Välimatka on pitkä - 12 tuntia junalla -  ja ero on raskas äidille ja pojalle. Lang Lang itse kirjoittaakin myöhemmin ymmärtäneensa juuri äitinsä uhrautuneen eniten poikansa onnen eteen. 

Ymmärrän jollain tasolla vanhempia. Kiina on suuri maa ja 1,3 miljardin ihmisen massassa harva on yksilö. Lahjakkaita pianisteja on monia, mutta koulutus on kallista ja stipendit vähissä, Lang Langin hakemaan konservatorioon hakijoita oli 2500 mutta paikkoja vain 15... Jotta lapsi saisi hyvän elämän, on häntä työnnettävä eteenpäin ja tehtävä uhrauksia. Pohjimmiltaan halu taata lapselle hyvät lähtökohdat elämään ei eroa niin paljon länsimaisesta ajattelusta, meille vain hyvä tarkoittaa hiukan toisenlaisia asioita, kuten onnellisuutta ja vapautta olla lapsi. Mutta kenties mekin painottaisimme hiukan erilaisia asioita, jos emme eläisi näin vauraassa maassa. Ymmärrän siis vanhempia, mutta olen hyvin kiitollinen siitä, että olen itse saanut elää suomalaisen lapsuuden.

Toinen havaintoni koskee sitä suunnaton rakkautta - ja tietämystä - omaa lajia kohtaan, joka on aistittavissa niin Lang Langin kuin Andre Agassinkin teoksista. Suunnaton palo saada soittaa, pelata ja voittaa. En ole aiemmin tajunnut musiikin laji, jossa kilpaillaan ja vieläpä näin kovasti.

(Lang Langin vanhemmat keskustelevat yhdeksän vuotiaan pojan lähettämisestä Pekingiin opiskelemaan.)- Hän ei ole ikinä ollut minusta erossa, äiti sanoi surullisena.
- Kyllä hän tottuu. Hänellä ei ole vaihtoehtoja. Täällä Shenyangissa Lang Lang on pikkutähti, ja hyvä niin. En kuitenkaan halua että hän on kuin iso kala, joka joutuu pulikoimaan liian pienessä lammessa. Jos jäämme tänne, hän jämähtää nykytasolleen.
- Kuinka voin elää erossa hänestä?
- Tulet käymään.
- Pekingiin on kahdentoista tunnin junamatka.
- Käyt vaikka muutaman kerran vuodessa.
- Se ei riitä.
- Katsotaan nyt. Kyllä tämä tästä ratkeaa, eikö niin?
-Ymmärrän kyllä, että meidän täytyy tehdä uhrauksia poikamme eteen, mutta en ikinä voinut kuvitella, että joutuisin elämään hänestä erossa.
- Tulevaisuuden takia sinun on pakko.
Seurasi pitkä hiljaisuus, jonka päätteeksi äiti sanoi: - Hyvä on."

Sivuja: 252
Lisää aiheesta: Lang Langin kotisivut

Kierrätyskeskuksen aarteet

Teimme lauantaina retken Kierrätyskeskukseen, mainio paikka tehdä löytöjä pikkurahalla! Nappasin mukaani Colleen McCulloughin Okalinnut, Fay Weldonin Maalle unelmien taloon ja Maeve Binchyn Tulikärpästen kesän. Hinnat eivät tosiaan huimanneet päätä; Binchy maksoi euron, Weldonin pokkari irtosi 50 sentillä ja Okalinnuista pyydettiin huikeat 10 senttiä.  Koko kasa alle kahden euron! Suosittelen!