Hallandin murha oli minusta monimutkainen pieni kirja. Se teki vahvan vaikutuksen, mutta kirjoittaessani tätä huomaan etten oikein tiedä mitä sanoisin tästä kirjasta. Alunperin erehdyin luulemaan Hallandin murhaa dekkariksi, mutta olinkin hakoteillä, tosin vain aika vähän. Hallandin murha nimittäin kuvaa sitä, millaista murhan uhrin perheellä on - järkytystä, surua, hautajaisia ja muita käytännön asioita.
Pääosassa on kirjailija Bess, jonka avopuoliso, Halland, löydetään eräänä aamuna ammuttuna. Hallandin murha laittaa Bessin surun ja uupumuksen sekä sekavien tunteiden syöksykierteeseen. Bessin tunnemyrsky tuntuu aidolta ja koskettavalta, siinäkin määrin että välillä kirjan lukeminen tuntuu raskaalta. Suru, epätietoisuus ja pelko riepottelevat Bessiä - ja lukijaakin - ankarasti, loppua kohden aina vain kiihtyvällä tahdilla. Bess unohtelee asioita ja toimii välillä irrationaalisen oloisesti, tekstissä on ajoittain pitkiä kappaleita, jotka melkein ryöppyävät Bessin erilaisia ajatuksia, niiden lukeminen oli työlästä mutta samalla se antoi aidon oloisen kurkistuksen tuskaisen ihmisen mieleen.
Kirja jää minusta vähän kesken, mutta se tuntuu ehkä tässä aidolta. Vaikka elokuvissa onnellinen loppu onkin murhaajan löytyminen, ei se varmaankaan aina oikeassa elämässä riitä asioiden korjaamiseen. Huomaan että tästä tulee tavallista lyhyempi teksti, tuntuu että toistan vain sanoja suru ja järkytys. Vaikea kirja, mutta jätti suuren vaikutuksen.
Kaunokirjallinen maailmanvalloitus: Tanska
Satun luettujen minihaasteet - pienkustantamot: Atena
Sivuja: 203
Kirja jää minusta vähän kesken, mutta se tuntuu ehkä tässä aidolta. Vaikka elokuvissa onnellinen loppu onkin murhaajan löytyminen, ei se varmaankaan aina oikeassa elämässä riitä asioiden korjaamiseen. Huomaan että tästä tulee tavallista lyhyempi teksti, tuntuu että toistan vain sanoja suru ja järkytys. Vaikea kirja, mutta jätti suuren vaikutuksen.
"Kun he olivat lähteneet, menin olohuoneen lattialle makaamaan. Missään muualla en voinut olla, kaikki huonekalut olivat vääriä. Makasin lattialla, odotin, olin tyhjä, en uskaltanut ajatella mutta ajatukset laukkasivat, sitten oli taas hiljaista, tyhjää, minua kuvotti ja väsytti, mutta tuijotin vain eteeni. Huomasin että katon rajassa oli hämähäkinverkkoja, ja kaikkein rakentavin ajatus syntyi päässäni eikä sekään ollut rakentava, sillä en noussut poistamaan hämähäkinverkkoja."Kirjasta lisää: Kirsin kirjanurkka, Leena Lumi, Erjan lukupäiväkirja, Järjellä ja tunteella
Kaunokirjallinen maailmanvalloitus: Tanska
Satun luettujen minihaasteet - pienkustantamot: Atena
Sivuja: 203
