Ensi alkuun kirja tuntuu putoavan chick-lit -kategoriaan. Naapureiden tarinat tuntuvat aika tyypillisiltä tuon lajityypin juonilta, muutama aviopari, komea poikamies, hänestä kiinnostuneita naisia, ujohko lukemisesta pitävä tyttö pitsiliinoineen... Asetelmia, joista voi jo melkein alussa arvata tulevat käänteet. Olin hiukan pettynyt, olinhan odottanut jotain... enemmän.
Monelta osin Noblen naapurusten tarinat jäävät vähän pintapuolisiksi, erilaisia inhimillisiä mutta tavallaan aika ennalta-arvattavia käänteitä toki riittää, mutta koin etten oikein päässyt suureen osaan kunnolla henkilöistä sisään. Ehkä osasyynä on se, että olen tällä viikolla lukenut kaksi oikein hyvää kirjaa, ollut onnellinen hyvistä lukulöydöistäni ja elänyt kiihkeästi päähenkilöiden mukana. Vertailussa näihin kahteen Naapurin tyttö häviää selvästi.
Mielenkiintoisimpia kirjan osia minusta olivat Noblen kuvaukset New Yorkin asukkaista ja heidän tavoistaan. Itse en ole koskaan New Yorkissa käynyt, mutta jonain päivänä haluaisin. Noblen kuvaama New York kuulostaa kovasti samanlaiselta kuin olen sen television ja muun median välityksellä kuvitellutkin. Kiireinen, värikäs, täynnä elämää ja mahdollisuuksia.
Eräs asia, pikkujuttu oikeastaan, jäi ärsyttämään. Miksi niin usein eri medioissa se hiljainen ja syrjäänvetäyvä hissukka on aina ns. lukutoukka? Tarinan Charlotte vetää tämän jopa lukutoukkaa pidemmällekin - hän on peräti kirjastonhoitaja! Olisipa hauskaa nähdä joskus kaunis ja meneväkin lukutoukka, joka ei arastele elää elämäänsä...
Sijoittaisin tämän kirjan chick-lit -kategoriaan ja siksipä se taitaa kelvata Totally British-haasteeseenkin mukaan, onhan Elizabeth Noble NYC:iin muuttanut brittikirjailijatar. Samalla saan British Chick-lit-osion vihdoinkin suljettua, kukapa olisi arvannut chick-litin lukemisen olevan niin raskasta!
Kirjasta lisää: Kirjavinkit
Haasteet: Totally British/ British Chick-lit
Monelta osin Noblen naapurusten tarinat jäävät vähän pintapuolisiksi, erilaisia inhimillisiä mutta tavallaan aika ennalta-arvattavia käänteitä toki riittää, mutta koin etten oikein päässyt suureen osaan kunnolla henkilöistä sisään. Ehkä osasyynä on se, että olen tällä viikolla lukenut kaksi oikein hyvää kirjaa, ollut onnellinen hyvistä lukulöydöistäni ja elänyt kiihkeästi päähenkilöiden mukana. Vertailussa näihin kahteen Naapurin tyttö häviää selvästi.
Mielenkiintoisimpia kirjan osia minusta olivat Noblen kuvaukset New Yorkin asukkaista ja heidän tavoistaan. Itse en ole koskaan New Yorkissa käynyt, mutta jonain päivänä haluaisin. Noblen kuvaama New York kuulostaa kovasti samanlaiselta kuin olen sen television ja muun median välityksellä kuvitellutkin. Kiireinen, värikäs, täynnä elämää ja mahdollisuuksia.
Eräs asia, pikkujuttu oikeastaan, jäi ärsyttämään. Miksi niin usein eri medioissa se hiljainen ja syrjäänvetäyvä hissukka on aina ns. lukutoukka? Tarinan Charlotte vetää tämän jopa lukutoukkaa pidemmällekin - hän on peräti kirjastonhoitaja! Olisipa hauskaa nähdä joskus kaunis ja meneväkin lukutoukka, joka ei arastele elää elämäänsä...
Sijoittaisin tämän kirjan chick-lit -kategoriaan ja siksipä se taitaa kelvata Totally British-haasteeseenkin mukaan, onhan Elizabeth Noble NYC:iin muuttanut brittikirjailijatar. Samalla saan British Chick-lit-osion vihdoinkin suljettua, kukapa olisi arvannut chick-litin lukemisen olevan niin raskasta!
"Katsoessaan tosi-TV:tä, jota hän katseli usein, jokseenkin joka ilta, Charlotte Murphy vakuutti itselleen, ettei ongelma oikeastaan johtunut hänestä vaan kaupungista, jossa hän asui. Muualla Amerikassa hän ei olisi arkipäiväisen näköinen, ylipainoinen, huonosti pukeutunut eikä tylsä. Hän olisi normaali. Hän oli sitä kaikkea vain täällä, tässä kaupungissa. Hänen pitäisi muuttaa Ohioon tai Kentuckyyn tai... tai minne tahansa muualle. New York ei ollut Amerikka. Se oli oma tasavaltansa. Täynnä kauniita, täydellisiä, epätodellisia ihmisiä, sellaisia kuin Madison Cavanagh. Kaikki olisi hyvin jos hän olisi jossain muualla."Sivuja: 351
Kirjasta lisää: Kirjavinkit
Haasteet: Totally British/ British Chick-lit
