Tarinan alkuasetelmahan on jo monesta paikasta tuttu. Oravanpyörästä pudonnut uratykki palaa maalle, kotiseudulle miettimään mitä elämälleen nyt tekisi. Ja sitten tutustutaankin pienen kylän persoonallisiin ja symppiksiin asukkeihin ja yhteisöllisyys alkaa purra city-ihmiseen. Mahdollisesti lämmitellään vähän romanssiakin jonkin komean naapurin/puusepän/sheriffin kanssa ja puolustetaan omaa kylää joltakin uhalta. Hyvän naapurin suuret linjat kieltämättä osuvatkin aika hyvin kohdilleen tämän Hollywoodinkin suosiman juonen aihion osalta. En kuitenkaan halua valittaa (tällä kertaa!) juonen ennalta-arvattavuudesta, sillä kirja osoittautui oikeasti ihan mukavaksi ja rennoksi kesälukemiseksi.
Kirjan päähenkilö on siis toimittaja-Vappu, jonka ura suuressa maailmassa saavat lopun ja ennen niin saamaton exäkin kirjoittaa menestysdekkarin, jossa ikävästi murhataan Vapun näköinen nainen... Kun vanhemmat samaan aikaan tarvitsevat apua onnettomuuden jälkeen, ottaa Vappu tilaisuudesta vaarin ja palaa takaisin kotiseuduille yksinkertaiseen elämään nuolemaan haavoijaan ja miettimään mitä elämällään tekisi. Vappu olikin ehdottomasti kirjan paras osa ja mukava piristys, joka kävi läpi kriisejään melko rehdisti ja hauskastikin läpi. Huikeaa syvyyttä kirjasta ei toki löydy, mutta lukukokemuksena Hyvä naapuri ylitti minun melko matalat odotukseni ja oli oikea kirja oikeassa hetkessä.
"Mitä ihmettä hän elämällään tekisi?Otava, 2007
Hänen huonekalunsa olivat entisen työkaverin autotallissa Kirkkonummella, työpaikka televisiossa ollutta ja mennyttä. Hän oli keski-ikää lähenevä nainen, jolla oli kiristävä vanne pään ympärillä ja muutama kuivahko työtodistus, joista selvästi näki, että välit pomoihin olisivat voineet olla parempaankin sorttia.
Selvä, looginen ja välttämätön.
Ja kissanpaskat, sanoisi Hottinen.
Järvelän oma tyttö Vappu Helander taisi olla jumissa sammuvien valojen kylässä."
Sivuja: 219