Vuoden 2010 ensimmäine kirja jonka luin oli Dave Pelzerin "Pimeän poika" (1995). Kirja on tositarina Pelzerin omasta lapsuudesta, jolloin hänen äitinsä kohteli häntä tyrannimaisesti, ja isä oli välinpitämätön. Tarina on kamala ja joissakin kohdissa kirjaa minua yökötti niin, että jouduin keskeyttämään lukemisen. Kirjan ilmestyttyä etenkin daven sisarukset ovat kritisoineet tarinaa, heidän mielestään perheen tilanne ei ikinä ollut niin kamala kuin dave antaa kirjassaan ymmärtää.
Tulevaisuuden ammattini puolesta uskon kuitenkin, että minun oli hyvä lukea kirja ja hyllyssä odottaa kaksi muutakin Pelzerin kirjaa. Vähän taukoa on kuitenkin pidettävä. Lukemisen arvoinen kirja ihan jo sen takia, että huomaa että kaikkien lapsuus ei ole ollut helppo ja onnellinen, mutta traumaattisesta lapsuudestakin voi selvitä.
***
