Kevyt pääsiäinen?

Ymmärrän oikein hyvin, miksi pääsiäistä edeltää 40 päivää kestävä paaston aika. Minä en paastonnut, olisi ehkä pitänyt.

Ilman näitä pääsiäismenu ei olisi toteutunut:

7 dl kermaa

300 gr tummaa suklaata

6 dl sokeria

500 gr voita

6 kananmunaa

1 keltuainen

mantelirouhetta

kirsikoita sokeriliemessä (unohtuivat jääkaappiin)

appelsiinimarmeladia
250 gr maitorahkaa

omenahilloa

strösseliä

aivan liian iso lammaspaisti
minttuhyytelöä

valkosipulia runsaasti

kahvia

1,2 kg perunoita

Hyvää oli. Pashan ja norjalaisen suklaakakun otimme mukaan sokraattiseen dialogiin sunnuntaina. Aivan kaikki kerma, voi, suklaa ja sokeri ei siten kertynyt minun tai tyttäreni vyötärölle.

Minttuhyytelöä unohtamatta

Tänään oli rankka työpäivä kolmine kokouksineen. Jännitin ja stressasin niistä jokaista viime yön. Kun kännykkä herätti klo 06.15, minusta tuntui, etten ole nukkunut kuin pari tuntia. Tiesin sentään, mikä päivä oli ja mitä kello oli. Toisin kuin eräänä yönä vastatessani puhelimeen.

Kotiin palattuani töistä olen nukkunut. Puolinukuksissa katsoin Operaatio Valkyrien. Johtuiko väsymyksestä vai mistä, mutta kreivin von Stauffenbergistä katsomani dokumentti YLE1:ltä oli paljon jäntevämpi, koskettavampi ja kiinnostavampi. Tai sitten elokuvasta vei terän se, että tiesin tarkkaan, mitä siinä tulee tapahtumaan.

Huomenna ei ole kokouksia, mutta kiireinen päivä silti edessä. Voisiko sana kiirastorstai viitata myös kiireiseen tosrstaihin? Töiden jälkeen riennän vielä tekemään ostoksia, onhan pääsiäinen ruokajuhla. Pashaa, norjalaista suklaakakkua, lammasta kahvikastikkeella ja valkosipuliperunoilla, unohtamatta minttuhyytelöä. Nam.

Ruoanlaiton ja sen tuloksista nautiskelun lisäksi aion pääsiäisenä lukea loppuun Jani Saxellin romaanin Unenpäästäjä Florian. Vavahduttava teos tähän mennessä. Digiboksin aarteista, television tarjonnasta ja dvd-hyllyni antamista nautin myös – mitä nukkumiselta ehdin.

Sunnuntaina osallistun sokraattiseen dialogiin menestyksestä. Siitä lisää ehkä joskus.

Leppoisaa pääsiäistä!

Pääsiäisvieras

Minulla oli pääsiäisvieras. Tai ei se oikeastaan minun vieraani ollut, vaan kissani. Oskun veli Otto oli meillä keskiviikosta eilisiltaan.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kissaveljekset olivat yhdessä Villen kuoleman jälkeen. Osku oli isäntänä todellinen herrasmies. Tai sitten Otto on kuningas, missä sitten liikkuukin. Ruoan kissat saivat eri kupeissa yhtä aikaa. Joka kerta Osku oli aloittamassa syömistä ensimmäiseksi laitetusta kupista, mutta väisti aina Oton tullessa paikalle. Oskun kipon laitoin etäälle Otosta, koska en halunnut Oton syövän myös Oskun ruoan.

Oton vierailun aikana tajusin jälleen kerran kissojen konservatiivisuuden. Kissat haluavat, että asiat tehdään samalla tavalla, samassa järjestyksessä ja samaan aikaan. Aina, vuodesta toiseen. Poikkeamat järkyttävät kissan mieltä. Siksi Osku oli vierailun aikana kuin toinen kissa. Vasta viimeisenä päivänä Osku tuli päiväunille viereeni nukkumaan ja kehräsi.

Kaksi kertaa Otto teki jotain syvästi Oskua järkyttävää. Torstaina Osku oli heti ovella minua vastassa ja miukui hädissään: Tule heti katsomaan, mitä täällä on tapahtunut! Haju oli jo paljastanut minulle, mistä oli kyse. Keittiössä, kissojen ruokakupin alustalla oli kissankakka. Oskusta se oli käsittämätöntä käytöstä. Toista kertaa en lähtenyt kotoa hakematta kissojen hiekkalaatikkoa sisälle parvekkeelta.

Lauantaina Osku taas haki minut katsomaan ihmeellistä asiaa. Tyttären huoneessa oli vaatekomeron ovi auki ja komeron neljännellä hyllyllä nukkui Otto. Taitava kissa, tämä Otto! Otto on aina meillä kyläillessään nukkunut vaatekomerossa. Oskusta se on outoa, sillä sille ei tulisi mieleenkään nukkua vaatekomerossa.

Kissojen yhdessäolo oli rauhanomaista rinnakkaiseloa. Otto on jonkin verran isompi kissa. Se ehkä hillitsi Oskun halua puolustaa reviiriään. Lisäksi Otto sähisi ja murisi niin, ettei Osku kertaakaan uskaltanut hyökätä Oton kimppuun. Kevyttä takaa-ajoa kissat leikkivät jonkin verran. muuten niiden aika kului nukkuessa ja syödessä. Tai no, Osku vahti vierastaan koko ajan, joten sen nukkumiset jäivät aika vähälle.

Oton lähdettyä Osku on kehrännyt, ollut tiukasti vieressä ja nukkunut. Mikäs sen parempaa kissan elämää!

Jätän kevätsiivouksen väliin

Pääsiäisen aikana on hyvä tehdä kevätsiivous. Tai siivota ylipäätään, joskushan se on tehtävä. En pidä siivoamisesta, mutta pitkinä lomapäivinä kodin siivottomuus alkaa näyttää sietämättömältä.

Aloitin eilen lakaisemalla tavallisella lattiaharjalla lattiat. Perinteiseen menetelmään oli pakko turvautua, sillä mikä tahansa pölynimuri olisi mennyt tukkoon siitä villakoirien, kissankarvojen ja pitkien hiusten määrästä. Toisaalta, kaapissa ei ollut yhtään pölypussia.

Tänään oli tarkoitus jatkaa imuroimalla matot ja lattiat. Sen jälkeen olisin voinut vaikka pestä lattiat ja pyyhkiä pölyt. Kaikkea sitä voi haaveilla tekevänsä. En löytänyt mistään liikkeestä imuriini sopivia pölypusseja. Tarkoittaako tämä sitä, että minun täytyy ostaa uusi pölynimuri täysin toimivan tilalle sen takia, että siihen ei saa pölypusseja? Kuulostaa hölmöltä.

(Videonauhurien puhdistuskasetteja en ole nähnyt vuosiin.)

Kävin Voltan sivuilla ja siellä kerrottiin jostakin S-bagista, jonka pitäisi sopia useimpiin Voltan imurimalleihin. Maksanee maltaita, mutta kai minä sellaisen hankin mieluummin kuin uuden imurin. Tähän siivoamisrupeamaan se ei ehdi. Ehkä jätän kevätsiivouksen väliin ja siirryn suoraan kesäsiivoukseen.