Olen vuosien ajan ymmärtänyt sanan nimby (not in my backyard) tarkoittavan paikallisten asukkaiden vastustusta silloin kun alueelle halutaan rakentaa jokin sosiaalinen laitos. Nimbyt eivät halua naapuriinsa Pelastusarmeijan yömajaa, kehitysvammaisten asuntolaa tai vankilaa. Suhtautumiseni nimbyihin ei ole ollut ymmärtävä ja hyväksyvä. Olen pitänyt heitä itsekkäinä paskiaisina.
Niinpä tuntui vähän loukkaavalta kuulla, että minäkin ole nimby. Me kaikki, jotka vastustamme Jätkäsaaren tornihotellia, olemme nimbyjä. Tämän sain tänään kuulla ja lukea usealtakin taholta. Taitaa olla ensimmäisiä kertoja kun nimby liitetään ylellisen pilvenpiirtäjähotellin vastustukseen. Edellinen kerta taisi olla, kun samainen suursijoittaja halusi rakentaa Katajanokalle ylellisen hotellin. Silloin nimbyjen vastustus voitti, toivottavasti niin käy tälläkin kertaa. Jos/Kun niin käy, olen ylpeä ja onnellinen nimby.
Maanantaiseen keskustelutilaisuuteen Jätkäsaaren tornihotellista osallistui enemmän ihmisiä kuin mitä tilaisuuden järjestäjä oli odottanut. Tuoleja ei riittänyt kaikille eikä Laiturilla ollut isompaa tilaa. Ehkä tiivis pakkautuminen vaikutti tunnelmaan. Hesarin mukaan ”Virkamiesten lopetettua esitelmänsä kaupunkilaisten riveistä kuuluu pelkkää tuhahtelua.” Puheenvuoroja pyydettiin runsaasti, jokainen halukas sai sanoa sanottavansa ja kaiken sanottavansa asiasta. Kukaan ei kannattanut tornihotellin rakentamista.
Arvostelun kohteena olivat mm.
- hankkeen valmistelu, jossa suursijoittaja vetää kaupunkisuunnitteluvirastoa kuin pässiä narusta
- Helsingin korkean rakentamisen periaatteet. Linkki kaupunkisuunnitteluviraston päätösasiakirjaan, jossa on mukana Korkea rakentaminen Helsingissä – raportti ja Korkean rakentamisen vyöhykekartta. Korkean rakentamisen periaatteita arvosteltiin, koska niistä ei ole ollut julkista keskustelua ja koska niitä pidettiin mielivaltaisina
- rakentaminen tontti tontilta eli kokonaiskuvan puuttuminen
- tornihotellin tarpeellisuus
- tornihotellin sijainti
- tornihotellin vaikutukset alueen muutenkin tukkoiseen liikenteeseen
- tornihotellin korkeus – näkyy kaikkialle ja rikkoo kaupungin siluetin. Jo 16 kerrosta on liikaa, saati sitten 33 kerrosta
- tornihotellin varjot ja tuulet
- välinpitämättömyys nykyisin alueella asuvia ja alueen tulevia asukkaita kohtaan
- rakennuttajan röyhkeys ja ylimielisyys: tontti varattu 16-kerroksiselle hotellille, mutta siitä ei ole havainnekuvia. Sen sijaan julkisuuteen rakennuttaja toi kuvat 33-kerroksisesta hotellista.
Puheenvuorot olivat harkittuja, spontaaneja, valmiiksi kirjoitettuja ja kuvitettuja. Omaa puheenvuoroani sain odottaa pitkään ja ehdin sinä aikana harkita vielä kerran sanottavani ja muotoilla sitä uudestaan. Tilaisuuden päätyttyä sain yhden kiitoksen puheenvuorostani. Sellainen tuntuu hyvältä.
Toivottavasti jo tämä keskustelutilaisuus antoi riittävästi osviittaa päättäjille. Asemakaavan muutos viedään tänä keväänä kaupunginvaltuustoon, mutta päätös asiasta tehdään vasta loppuvuodesta. Silloin päättäjänä on uusi, kunnallisvaalien jälkeinen valtuusto.
