Keskustelu alkaa

Tähän minä aion osallistua.

Kaikille avoin keskustelutilaisuus Jätkäsaaren tornihotellialueen asemakaavasta järjestetään 9.1. klo 18-20 Laiturilla (Narinkka 2). Tilaisuudessa on paikalla kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Matti Kaijansinkko.

Kyse on minun asuinalueestani ja –ympäristöstäni. En halua 33-kerroksista tornihotellia. Tontti on kaavoitettu 16-kerroksiselle hotellille, sen ehkä voisin kestää. 33 kerrosta on liikaa.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ilmoitti Hesarissa 2.1., että Jätkäsaaren tornihotelliin liittyvä asemakaava on valmisteilla.

”Tyynenmerenkadun alkupäähän suunnitellaan 33-kerroksista kongressihotellia. Hotelliin kaavaillaan 380 hotellihuonetta, kongressikeskusta, kuntokeskusta sekä kahvila- ja ravintolatiloja. Tornin huipulla oleva näköalatasanne sijaitsee 120 metrin korkeudessa.”

Lisäksi ilmoituksessa kerrotaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen olevan esillä 2.1.-20.1. mm. info- ja näyttelykeskus Laiturissa ja kaupunkisuunnitteluviraston sivulla kohdassa Nähtävänä nyt.

Näistä dokumenteista suosittelen erityisesti dramaattisuudessaan huikeaa kuvaa Näkymä Hietalahdenrannasta (pdf), joka havainnollistaa tehokkaasti mahdollisen tornihotellin sijainnin, alueeseen sopimattomuuden ja suoranaisen rumuuden. Toinen yhtä tärkeä dokumentti on Muutosalue (pdf), sillä siinä kartan avulla kerrotaan tulevan tornihotellin sijainti. Joka siis on asemakaavallisesti Jätkäsaaressa, mutta maisemallisesti Hietalahdessa ja Ruoholahdessa.

Tornitalojen suunnitteluun liittyvät olennaisesti varjokuvat, joiden avulla havainnollistetaan, kuinka suuri alue jää tornin varjoon eli pimentoon. Jätkäsaaren tornihotellista on dokumenteissa yksi varjokuva (Havainnekuva, pdf). En oikein ymmärrä, kuinka yksi varjokuva voi kuvata koko varjoalueen, sillä vuodenajat ja vuorokaudenajat vaikuttavat suuresti varjoihin ja niiden kokoon.

Toivottavasti huomisessa keskustelutilaisuudessa on runsaasti ihmisiä keskustelemassa ja ottamassa kantaa. 

Talo-forumilla alkoi epävirallisempi keskustelu Kämp Towerista jo 26.11.11.

Keskustelun aloittamisen vaikeus

Luin kesällä Leonie Swannin kirjan Murha laitumella. Teos on viisas, hauska ja osuva kuvaus ihmisistä lampaiden silmin nähtynä.

Yksi kirjan useista hyvän mielen ideoista liittyi keskustelun aloittamisen vaikeuteen. Kun tervehtimiseen, tilanteeseen ja säähän liittyviin aloituksiin reagoidaan vaikenemalla, voi Zora-lampaan tapaan ehdottaa: ”Puhutaanko siitä, miten taivaaseen pääsee”.

Valitettavasti sekään ei kirjassa auttanut, keskustelua ei syntynyt. Kun seuraavan kerran olen vastaavassa tilanteessa, toivon silti muistavani Zoran ehdotuksen. Vaikka keskustelua ei syntyisikään, olen ainakin jäänyt keskustelukumppanini mieleen.

Ydinvoimakeskustelu eduskunnassa

Ydinvoimakeskustelua käydään parhaillaan eduskunnassa ja sitä jatketaan keskiviikkona 30.6. klo 12 alkavassa täysistunnossa.
Äänestykset torstaina 1.7. klo 10 pidättävässä täysistunnossa.

Istuntoja voi seurata verkossa.

Ota selvää, mistä on kyse:
M 2/2010 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Aki Kaurismäki ydinvoimasta

Hesarin tapa uutisoida Ydinvoima historiaan –päivää ja mielenosoitusta oli vähintään mielenkiintoinen. Vain valokuva ja teksti: ”Ydinvoiman vastainen mielenosoitus keräsi tuhansia ihmisiä Helsingin keskustaan lauantai-iltapäivällä”. Jutun varsinainen aihe oli Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Niinistön puoluevaltuuskunnassa käyttämä puheenvuoro ydinvoimalupien eduskuntakäsittelystä.

Uskomatonta vähättelyä. Noin 3000 ihmistä osallistui mielenosoitukseen, mutta se ei ole Hesarissa edes jutun arvoinen asia.

Sunnuntaisivuilla Hesari ilmaisi kantansa vastaavan päätoimittajan sanoin: ” Useimmat lehdet pyrkivät tukemaan ratkaisuja, jotka edistävät suomalaisen yhteiskunnan taloudellista hyvinvointia ja kilpailukykyä”. Vastaus oli kysymykseen: Mistä johtuu suomalaisen median ydinvoimamyönteisyys?

Pentikäisen vastauksessa rakennetaan mielikuvaa ydinvoimasta vain taloudellisena asiana. Siitä voi myös päätellä, että ne, jotka eivät kannata ydinvoimaa, vastustavat suomalaisen yhteiskunnan taloudellista hyvinvointia ja kilpailukykyä. Ydinvoiman kannattajat ovat siis vastuuttomia eivätkä tavoittele yhteistä hyvää.

Tämä on ollut Hesarin linja koko ydinvoimakeskustelun ajan. Asiaa on tarkasteltu ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta, paria poikkeusta lukuun ottamatta.

Hesarin mielipideosastolla on näkynyt toisenlaista suhtautumista ydinvoimaan ja toisia näkökulmia. Tänään oli riemastuttavaa lukea Aki Kaurismäen mielipidekirjoitus otsikolla ”Itsekkään harkinnan jääkylmässä vedessä”. Teksti löytyy paperiversioista ja HS digilehdestä.

Kaurismäki menee heti suoraan asiaan:

"Täysivaltaisena Suomen kansalaisena tunnen syvää huolta siitä kiireestä, jolla isänmaastani pyritään tekemään sekä eurooppalaisen ydinvoimateollisuuden koekenttä että sen kaatopaikka."

Myöhemmin hän jatkaa:

"Mitä edellä yritän sanoa on lyhykäisyydessään se, että uuden helvetinkoneen rakentamisen sijaan voisimme sammuttaa kauppakeskusten valot sunnuntaisin, ja näin riittävän säästö olisi saavutettu."

Hän lopettaa mielipiteensä:

"Samalla kun ihmiskunta loputtoman ahneutemme seurauksena taistelee olemassaolostaan, ajatus jatkuvasta kasvusta on mahdoton. Sen sijaan kuvitelma elämästä myös ylihuomenna muutakin luomakuntaa kunnioittaen olisi harkitsemisen arvoinen."

Kansalaiset, keskustelkaa!

Helsingin kaupunki haluaa kuulla asukkaiden mielipiteet palveluverkkojen kehittämisestä ja kaupunkisuunnittelusta. Tätä varten kaupunki on avannut keskustelusivuston netissä. Keskustelua on tarkoitus käydä 15.2. – 5.3. Keskustelujen yhteenvedot on tarkoitus esitellä kaupunginhallitukselle ja lisäksi ne annetaan evästykseksi lautakunnille. Kävin katsomassa keskustelua eikä se kovin vilkasta ollut.

Miksi ei ole, vaikka useimmilla on asiasta mielipide? Tosin useat ovat mielipiteensä jo ilmaisseet. Mielenosoituksissa, sähköpostein, lehtikirjoituksin, blogeissa ja keskusteluissa. Pitääkö se vielä kerran sanoa? Eikö mitään välity päättäjien korviin muuta kuin tällaista virallista reittiä pitkin? Toteaako kaupunginhallitus, että asia ei kiinnosta helsinkiläisiä, jos keskustelu jää vähäiseksi?

Yksi syy voi olla siinä, että sivustosta ei ole tiedotettu riittävästi. Itse törmäsin tietoon sivustosta sattumalta, kun puolihuolimattomasti selasin Helsinki-infon tämän vuoden ensimmäistä numeroa.

Joskus aikoinaan 2000-luvun alussa olin hyvin innoissani tällaisista keskustelusivustoista. Pidin tärkeänä, jopa demokratian edistämisenä, sitä että kansalaisia kuullaan eri tavoin. Jo silloin Helsingin kaupungilla oli keskustelusivusto. Otakantaa –sivusto puolestaan halusi ja haluaa edelleen kansalaisten esittävän mielipiteensä erilaisiin lainsäädäntöhankkeisiin ja linjauksiin esim. tietoyhteiskunnasta.

Edelleen ajattelen, että hyvä että on edes jotain tällaista. Innoissani en ole, pikemminkin kyyninen. Keskustelu ei yleensä ole niin vilkasta, että siitä voisi jotain päätellä kansalaisten tahdosta. Tavoitteena olevaa kriittis-rationaalista keskustelua ei juuri näy. Nykyisin vallalla oleva keskustelukulttuuri lähtee pikemminkin liikkeelle tarinoista ja tunteista. Järjen aika on ollut ohi jo jonkin aikaa. Luottamus poliitikkoihin ja omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa on niin alhainen, että moni mieluummin on tekemättä mitään.

Ne, jotka uskovat omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa, toimivat parhaaksi katsomillaan ja itselleen parhaiten sopivilla tavoilla. Osallistuminen tällaiseen virallisesti järjestettyyn keskusteluun ei ehkä ole sellainen. Minäkin koin hyvin vieraaksi keskusteluun osallistumisen. En rekisteröitynyt keskustelijaksi.