Tänä kesänä

Kesälomani alkaa huomenna. Lomasuunnitelmiani kysyneille ole vastannut: ”Lauantaina matkustan Turkuun, siellä on Finncon”. Työkaverit ovat vastauksen kuultuaan katsoneet minua epäilevästi. Mikä se Finncon on ja onko tuo Päivi tosiaan niin lapsellinen, että lukee scifiä ja fantasiaa? Eräs työtoverini, toisessa asiayhteydessä, ilmaisi asian näin: ”kyllä minäkin nuorena luin scifiä, mutta en enää jaksa”. Onneksi kaikki eivät suhtaudu näin.

Eivät edes kaikki työkaverini. Eräs suositteli Rajaniemen Kvanttivarasta, joka oli paras scifi pitkiin aikoihin. Sisareni totesi, että totta kai sinä menet Finnconiin, onhan se sinun juttusi.

No on ja on. Oikeastaan minä en harrasta scifiä, minä fanitan scifiä. Etäältä, aikuisen naisen tavoin. Luen kirjan silloin tällöin ja yleensä pidän lukemastani todella paljon. Fantasian luen mieluummin reaaliseen upotettuna. Scifi on kirjallinen ensirakkauteni. Siksi Finncon on minun juttuni.

En silti ole varma, lähdenkö lauantaina Turkuun. En ole innoissani sellaisesta ajatuksesta, että vietän koko päivän yksin.

Vaikka tämä ei ole mikään perustelu, niin sanon silti. Tämä kesä on jo tähän mennessä antanut paljon. En ole ehtinyt kirjoittaa, en lukea enkä syödä.

Hienointa, upeinta ja ihaninta tähän mennessä on ollut se, että sisareni meni viime viikolla naimisiin. Tyttäreni oli toinen morsiusneidoista vihkitilaisuudessa ja hääjuhlassa, joka pidettiin sunnuntaina. Vihkimisen aikaan minä olin töissä ja se todella suretti jonkin aikaa. Onneksi hääjuhla oli ihana.

Kesälomalla olen nelisen viikkoa. Finnconin lisäksi minulla ei ole suunnitelmia sen vieton suhteen eikä tehtävien töiden listaa. Siis aivan ihana kesäloma edessä!

Synttäreitä ja kesäsuunnitelmia

Olen synttärisukua. Lapsille järjestämme sukusynttärit vielä heidän täyttäessä 18. Useimmat meistä juhlivat omia synttäreitään joka vuosi. Minä juhlisin synttäreitäni joka kuukausi tai mieluummin joka päivä, mutta jokapäiväinen juhliminen voisi käydä jo työstä … ja voisi olla vaikea saada ihmisiä juhlimaan samaa asiaa joka päivä.

Viikon aikana olen saanut osallistua kahden sisarentyttäreni synttäreille. Vuosien aikana lasten isänpuoleiset sukulaiset ovat tulleet tutuiksi ja heitä on kiva tavata vähintään kerran vuodessa. Juttelemme, nauramme ja syömme hyvin. Nykyään kevyesti salaattia lisukkeineen, mutta ehdottomasti pöydässä on synttärikakku.

Tänään teimme suunnitelmia ja sopimuksia kesää varten. Ehdotin vanhimmalle sisarentyttärelleni, että hän lähtisi kanssani Finnconiin heinäkuun puolessa välissä. Hän oli ensimmäistä kertaa Finnconissa viime vuonna ja piti siitä paljon. Iloissani julistin muille, että lähden Ainon kanssa Finnconiin Jyväskylään. Silloin toiseksi vanhin sisarentyttäreni sanoi voivansa tulla myös. Hän osallistui Jyväskylässä Finnconin yhteydessä pidettävään Animeconiin silloin kun se siellä viimeksi oli, kai vuonna 2007. Päätimme lähteä kaikki kolme.

Tyttäreni katseli vierestä, sillä en pyytänyt häntä mukaani. Häntä ei Finncon tai Animecon kiinnosta, vaikka juuri hän tutustutti minut animeen, mangaan, cosplayhin ja j-rockiin. Hänellä on samaan aikaan vieras Englannista, joten ajankohta ei edes sovi hänelle.

Scifiin minut tutustutti Alavuden kirjasto, jossa uteliaan ja tarinanälkäisenä kuljeskelin hyllyjen välissä löytääkseni hyvää luettavaa. Silmiini osui kummallisen niminen kirja ”Välijääkausi 4”, tekijänä joku Kobo Abe. Luettuani sen halusin lukea lisää tätä merkillistä kirjallisuutta, joka ihmettelee, millainen maailma voisi joskus olla.

Ihme ja ihmetys on ollut usein eniten kirjavalintoihin vaikuttanut seikka. Tätä ihmetystä ja ihmettä menen kesällä kokemaan Finnconiin. Nuoret sisarentyttäreni pitävät huolen siitä, että saan katsella asioita myös nuorten silmin, uusina!

Viime vuoden Finnconista kirjoitin neljä juttua.