Lisäydinvoimaa

Toivoin mahdottomia, kuvittelin liikoja, luotin ymmärrykseen. En halunnut uskoa, että hallituksen, teollisuuden ja Hesarin esittämät perustelut lisäydinvoiman tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta ovat niin vakuuttavia. Koska minua ne eivät vakuuttaneet.

• Eduskunta antoi Teollisuuden Voima Oyj:lle luvan rakentaa ydinvoimalaitos äänin 120-72.
• Fennovoima sai lupansa äänin 121-71.
• Posiva Oy saa rakentaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen äänin 159-35. 

Tässä vielä kokoava linkki äänestyksiin.

Voi tätä surun päivää. Itku tuli, kun seurasin äänestyksiä verkossa.

Ydinvoimakeskustelu eduskunnassa

Ydinvoimakeskustelua käydään parhaillaan eduskunnassa ja sitä jatketaan keskiviikkona 30.6. klo 12 alkavassa täysistunnossa.
Äänestykset torstaina 1.7. klo 10 pidättävässä täysistunnossa.

Istuntoja voi seurata verkossa.

Ota selvää, mistä on kyse:
M 2/2010 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Kiireellisiä asioita

Toivon, että huomenna ei sada. Aion osallistua Ydinvoima historiaan –päivään. Jos sataa, mukavuudenhaluni voi viedä voiton ja jään kotiin.

Olen allekirjoittanut lupauksen, että seuraavissa eduskuntavaaleissa en äänestä ydinvoimaa kannattavaa ehdokasta. En ole ennenkään äänestänyt ydinvoiman kannattajaa, joten miksi tekisin sen keväällä 2011? Ihmettelen kuitenkin, mitä hyötyä tästä lupauksesta on. Lupa kolmelle uudelle ydinvoimalalle on eduskuntakäsittelyssä nyt. Lähetekeskustelu on tiistaina ja tarkoituksena lienee viedä asia läpi juhannukseen mennessä.

Tärkeä asia käsitellään kovin kiireellä. Joku sanoi, että mitä tärkeämpi asia on, sitä nopeammin se eduskunnassa käsitellään. Nopeusennätys näyttää menevän Kreikan tukipaketille, joka kulkee eduskunnassa nimellä Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2010 toiseksi lisätalousarvioksi (Toinen lisäbudjetti 2010).

Olin tänään kuuntelemassa keskeisessä asemassa olevien talousasiantuntijoiden paneelikeskustelua Kreikan tukipaketista. Päällimmäiseksi jäi mieleen avuttomuus ja tietämättömyys. Mitä tahansa voi tapahtua, sai Kreikka lainansa tai ei. Ymmärsin, että asiassa voisi toimia järkevämmin, mutta Euroopan unionia ja euroaluetta säätelevät lait estävät sen. Eikä niitä ehdi muuttaa tilanteeseen sopiviksi. Kreikkaa on kuitenkin pakko auttaa, muuten kaikki syöksymme kurimukseen.

En ymmärrä makrotaloutta. En ymmärrä Kreikan tilannetta. Tarvitsen lisää ymmärrystä ja tietämystä ollakseni asiasta jotain mieltä. Nyt olen vain ihmeissäni.

---------
Tämä, kuten niin moni muu blogijuttuni, on kirjoitettu yöllä. Vaikka vuorokausi on vaihtunut lauantaiksi, minulle lauantai alkaa sitten vasta kun aamulla herään ja nousen ylös.

Äänestämään

Eduskunnan puhemiesäänestyksen jälkeisissä keskusteluissa (mm. HS.fi:n) moni on ilmoittanut menettäneensä luottamuksen kansanedustajiin ja eduskuntaan.

Minusta tällainen kannanotto tarkoittaa sitä, että on menettänyt luottamuksen itseensä äänestäjänä. Jokainen kansanedustaja on vaaleilla valittu eduskuntaan ja keväällä 2011 pääsemme taas äänestämään eduskuntavaaleissa. Jos on saanut ns. oman ehdokkaan eduskuntaan eikä hänen toimintansa siellä tyydytä, voi seuraavissa vaaleissa äänestää eri ehdokasta. Kansanedustajien toimia eduskunnassa voi seurata eduskunnan sivujen kautta. Ei tarvitse äänestää sikaa säkissä.

Olen lukuisissa eduskuntavaaleissa äänestänyt ehdokasta, joka ei ole saanut riittävästi ääniä tullakseen valituksi. Itse asiassa taitaa olla niin, että nyt minulla on ensimmäistä kertaa ns. oma edustaja eduskunnassa. Oikein hyvä edustaja, mutta aion silti vaihtaa ääneni toiselle. Haluan eduskuntaan uusia ihmisiä, uutta ajattelua ja toimintaa.

Itselle sopivan ehdokkaan etsimisen voi aloittaa määrittelemällä, mitä asioita haluaa tai ei halua muutettavan, tuotavan uusina tai edistettävän eduskunnassa. Minä aloitin määrittelyn toissapäivänä tekemällä äänestyssitoumuksen. Sitoumuksessa lupasin ensi eduskuntavaaleissa 2011 äänestää kansanedustajaa, joka eduskunnassa äänestää uusien ydinreaktorien rakentamista vastaan, tai uutta kansanedustajaehdokasta, joka vastustaa ydinvoimaa.

Äänestämättä jättäminen ei ole keino muuttaa asioita haluamaansa suuntaan tai osoittaa tyytymättömyyttään. Nukkuvien ääniä ei huomioida nykyisessä poliittisessa järjestelmässä.

Paha eduskunta

”Enää en äänestä. Näkeehän sen, minkälaisia roistoja ne poliitikot ovat. En halua antaa tukeani niin korruptoituneelle systeemille, joka vain ylläpitää roistoja”.

Olen kuullut tuollaisia kommentteja useitakin viime aikoina. Ihmettelen logiikkaa, jonka mukaan äänestämättä jättäminen korjaa tilanteen paremmaksi. Ihmettelen myös sitä lyhytmuistisuutta. Kukahan ne konnamaiset poliitikot on sinne eduskuntaan äänestänyt? Sinä ja minä, kaikki me, jotka kävimme äänestämässä. Mutta myös kaikki ne, jotka eivät äänestäneet. Jättämällä äänestämisen muille he hiljaisesti hyväksyvät sen, että eduskuntaan valitaan kansanedustajia, jotka eivät heidän asioitaan todennäköisesti aja. Olisi mielenkiintoista tietää, millainen eduskunta meillä olisi, jos äänestysprosentti olisi korkeampi.

”Onneksi eduskunnassa on yksi hyvä tyyppi, joka pitää meidän, kansan, puolta eduskuntaa vastaan”. ”On se hyvä, että Niinistö laittaa eduskunnan kuriin”. Näinkin olen kuullut sanottavan.

Miten näin epädemokraattiset ajatukset syntyvät? Ei ole puhemiehen tehtävä puolustaa kansaa eduskuntaa vastaan. Eduskunta edustaa kansaa, elämme edustuksellisessa demokratiassa. Jos eduskunnan koostumus ei miellytä, siihen voi vaikuttaa seuraavissa vaaleissa. Ei ole mikään pakko äänestää aina niitä samoja poliitikkoja eduskuntaan.

Ajatus pahasta eduskunnasta ilmentää demokratian alennustilaa. Onko demokratialle olemassa vaihtoehtoja? Haluaisivatko ihmiset luopua äänioikeudestaan? Muutetaanko järjestelmä niin, että kansanedustajat valittaisiin arvalla? Jokainen kansanedustaja olisi vain yhden kauden edustajana? Toimisiko tällainen järjestelmä? Lisäisikö se demokratiaa? Olisiko meillä silloin hyvä eduskunta?

Laillista kopelointia

Olen monesti ajatellut, että Suomessa nuorilla ei ihmisarvoa kaikissa tilanteissa ole. Vai mitä mieltä olette esimerkiksi nuorisokarkotteista, joita joissakin kaupungeissa käytetään nuorison kokoontumisen johonkin paikkaan vähentämiseksi. Karkotteena käytetään muun muassa klassista musiikkia.

Nuoria voi kohdella perusoikeuksien vastaisesti ihan laillisesti eduskunnan hyväksyttyä maanantaina hallituksen esityksen (84/2008) alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta. Sen mukaan
"Jos alle kahdeksantoistavuotiasta epäillään todennäköisin syin 50 §:n 4 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta rikkomuksesta, poliisi voi laittomasti hallussa pidetyn alkoholijuoman etsimiseksi tarkastaa tällaisen henkilön mukana olevat tavarat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos se voi tapahtua puuttumatta loukkaavalla tavalla epäillyn henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tarkastuksen kirjaamiseen sovelletaan, mitä poliisilain 23 §:n 3 momentissa säädetään. Tarkastuksessa noudatetaan muutoin, mitä pakkokeinolain 5 luvussa säädetään henkilöntarkastuksen toimittamisesta." (Lakivaliokunnan mietintö 11/2009)

Hallituksen esityksessä ei vaatteiden tarkistamista päällisin puolin ollut. Sen kohdan lisäsi lakivaliokunta, jolla oli kuultavanaan useita asiantuntijoita, mutta ei nuorisojärjestöjen, esim. lukiolaisliiton edustajia. Eihän nuoria tarvitse kuulla. Mietinnössään lakivaliokunta toteaa:
”Päällisin puolin tapahtuvalla tarkastamisella tarkoitetaan henkilön yllä olevien vaatteiden ulkopuolista käsin koettelemista. Tarkastusoikeus ei ulotu alle kahdeksantoistavuotiaan vaatteiden ja ihon väliin kätkettyjen esineiden etsimiseen, joka on henkilöntarkastusta” ja jatkaa ” Edellytys henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamattomuudesta tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että alle kahdeksantoistavuotiaan vaatteiden päällisin puolin tapahtuva tarkastaminen olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä tekemään sivullisten läsnä olematta”.

Tällä lailla poliisit saavat oikeuden kopeloida nuoria ja vielä niin, ettei kukaan ole näkemässä sitä. Ei todistajia. Poliisin sana nuoren sanaa vastaan. Nuoria tyttöjä, nuoria poikia. Lakitekstissä hurskaasti toivotaan, että tarkastus ei loukkaisi henkilökohtaista koskemattomuutta. Mutta sitä se juuri tekee.

Lakiesityksestä käydyn keskustelun yhteydessä vain Paavo Arhinmäki (vas.) sanoi vastustavansa tätä ”kopelointipykälää”. Muiden keskustelijoiden mukaan se on hyvä keino puuttua nuorten alkoholinkäyttöön.