Onnellisuus 8/100: Laukku

Hyvä laukku on arjen onnea.

Tarkoitukseensa sopiva, kestävä, oikean kokoinen, turvallinen. Puhelimet, rahapussit, bussiliput ym. löytyvät helposti. Tyylikäs, ainakin uutena :)

Valohalaus kaikille

Kuvittelin, että kasvava pimeys ei minua lannista. Muuten vain syön makeaa niin että napa paukkuu ja haaveilen talviunista. Sitten alkoi apatia. Ei huvita, ei innosta, ei kiinnosta.

Ja silti, jostain saan voimaa torjua voimattomuutta. Ehkä se on Torchwoodin 4. kausi Miracle Day, joka on yhtä jaksoa vaille katsottu. Tai sitten Fred Vargasin kirjan ääneen lukeminen iltaisin tai kävellen kuljetut työmatkat.

Tämän päivän pelasti kuitenkin yksi sana, jonka opin Facebookissa.

Valohalaus.

Päivän johdot

Kannan laukussani työpäivisin johtoja: kahden puhelimen laturia johtoineen ja iPodin latausjohtoa. Kaupan kassalla etsiessäni laukustani rahapussia vetelen sitten toisiinsa kietoituneita johtoja muiden kaupassa olijoiden iloksi tai harmiksi.

Laukkuni on nimittäin Maija Poppasen laukun sukua. Maija Poppasen laukussa oli mm. lampunvarjostin, matto, lääkettä ja viherkasvi.

Maija Poppanen löysi laukustaan etsimänsä helposti. Minun laukustani ei löydä mitään, kaikki on siellä sekaisin limittäin lomittain toistensa alla, takana ja sivulla. Kankaisessa Longchampin laukussani ei ole lokeroita eikä saumattua pohjaa. Siksi sinne mahtuu paljon: vaatteita, papereita, ruokaostoksia, johtoja, rahapussi, hiusharja, nenäliinoja, bussilippu jne.

Kiroan laukkuani päivittäin etsiessäni sieltä tarvitsemaani. Olen siihen myös hyvin tyytyväinen. Jos en itsekään löydä sieltä mitään ilman laukun ylösalaisin kääntämistä, ei sieltä löydä kukaan muukaan mitään.

Päivän johdot

Odotan aikaa, jolloin selviän yhdellä laturilla ja - kun kerran tuli puheeksi - yhdellä kaukosäädöllä.

Tämän pitäisi olla helppoa

Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon ja se koetaan vakavana uhkana maapallolle. Autoja, pesukoneita ja kännyköitäkin mainostetaan ympäristöystävällisinä. Ympäristöystävällisyys on yrityksille myyntikeino, mutta myös pakko. Kioton sopimus, EU:n ilmastosopimukset ynnä muut rajoittavat mm. erilaisten myrkkyjen palautumista luontoon. Oikein hyvä niin.

Yksittäinen ihminen voinee tehdä paljonkin omien valintojensa kautta. Jätteiden lajittelu on helppo tapa osallistua ympäristötalkoisiin, vai onko? Ainakin minun on toisinaan vaikea sijoittaa jotain pakkausmateriaalia tai tavarajätettä oikeaan roskikseen. Ohjeenahan on, että sekajätteisiin vaan silloin kun ei tiedä. Ja se harmittaa. Siksi kaipaan pakkauksiin ja tuotteisiin merkintää, koodia tai symbolia, jonka avulla kerrotaan, onko kyse biojätteestä, energiajätteestä vai mistä. Tällainen merkintähän on esim. kaukosäätimissä ja televisioissa. Miksei se voisi olla yleinen käytäntö?

Jätteiden kierrätyksessä eniten minua harmittavat pakkausmateriaalit, joissa on vähän kaikkea. Leipä pakataan paperipussiin, jossa on muovinen ikkuna. Mehutölkissä on muovinen korkki. Miksi ihmeessä? Muovinen paperipussi meneekin sekajätteisiin sen sijaan että pussin täyttäisi biojätteellä. Mehutölkeistä kiskon tai leikkaan muovit pois. Eikö joku säädös voisi säädellä myös sitä, että tuote pakataan vain yhdenlaiseen materiaaliin?

Lisäksi kaipaan joka kotiin jätekuilua, johon vaan suoraan laitetaan biojätteet ja muut jätteet. Kullekin jätelajille olisi oma kuilunsa. Olisipa se helppoa. Voi olla, että silloin paperinkeräyslaatikoissa olisi vain paperia, kartongin ja pahvinkeräyslaatikoissa vain pahvia ja biojätesäiliöissä vain kompostoitavia jätteitä.

Muun muassa YTV:llä on sivuillaan kattava opas jätteiden lajittelusta.