Heikki Valkaman dekkarissa etsitään laserjuurta

Heikki Valkama: Laserjuuri. Tammi. 2018. Äänikirja. Lukija Toni Kamula. 8 h 4 min.

Vaara-kirjastot

Heikki Valkaman esikoisdekkarissa Pallokala Riku Mäki osallistui kokkikisaan Japanissa. Mäki ihastui maahan ja erityisesti japanilaiseen ruokaan. Niinpä hän päätti jäädä opiskelemaan japanilaisen kokkauksen perustaitoja ja japanin kieltä. Päätös jäädä Japaniin oli Riku Mäelle melko helppo, sillä hän oli myynyt ravintolansa Suomessa ja lisäksi välirikko Lauran kanssa oli tosiasia. 

Miljardööri Kawakami tarjoaa Rikulle uutta tehtävää, tehtävää joka vaikuttaa varsin yksinkertaiselta ja myös kiinnostavalta. Rikun pitää löytää Kreikasta sukupuuttoon kuollut maustekasvi laserjuuri. Mikäpäs siinä, miettii Riku, tämähän on mukavaa vaihtelua arkipäivän ravintolatyöhön. Kreikan lennollaan hän katsoo saamaansa videota, jossa syyrialainen kirjastonhoitaja Yu Darvish kertoo järkyttävän pakolaistarinansa Syyriasta Kosin saarelle. Rikun on määrä tavata tämä kirjastonhoitaja, koska hänen hallussaan on vanha käsikirjoitus, jossa kerrotaan ihmeellisestä laserjuuresta. Millaiseen juttuun olenkaan sekaantunut, miettii Mäki. 

Kawakami ei ole ainoa, joka on kiinnostunut laserjuuren löytämisestä. Asialla on myös japanilainen mafia Yakuza. Hekin lähettävät miehensä Kreikkaan. Samaan aikaan Namie Amuro, kaunis nuori nainen, on tukalassa tilanteessa Japanissa. Hänen isänsä on joutunut velkakierteeseen Yakuzalle, ja velkojen maksajaksi joutuu Namie-tytär. Namien on lopetettava englannin opintonsa yliopistossa ja etsittävä työ, jolla lyhentää isänsä velkoja. Hän päätyy työskentelemään "ihmislautasena". Rikkaat huvittelevat syömällä lohta ja mustekalaa Namien rinnoilta sekä tonnikalaa ja kampasimpukoita hänen vatsaltaan. Eräässä illanvietossa asiakkaat keskustelevat arkaluonteisista businessasioista ja ovat siinä käsityksessä, että "ihmislautaset" eivät ymmärrä englantia, mutta epäilys nousee Namien suhteen. Niin alkaa armoton takaa-ajo. 

Jännittäviä tapahtumia seurataan Japanissa, kun Namieta ajetaan takaa ja myös Kreikassa, jossa taistellaan laserjuuren löytymisestä. Rikosjuoni on jännittävä ja vauhtia todellakin riittää sekä Kreikassa että Japanissa. Lukija pääsee tutustumaan myös kreikkalaisiin ruokaherkkuihin.

Esteettisyys ja maku

Muistan, kun Thaimaassa sanottiin, että "thai food is art". Sama pätee varmasti myös japanilaiseen ruokaan. Kirjassa kuvataan japanilaisen ruokakulttuurin periaatteita. Ruoanlaitto lähtee tuoreista ja laadukkaista raaka-aineista, jotka valitaan vuodenajan mukaan. Ruoka-annosten esteettisyys viimeistellään annosten koristeluilla ja muodoilla. Ruoan ulkonäkö on yhtä tärkeää kuin sen maku. Usean vuoden oleskelu Japanissa on antanut Valkamalle tietoa ja tuntemusta japanilaisista elämäntavoista ja tottumuksista. 

Pidin Pallokalasta enemmän, koska siinä oli enemmän japanilaisen ruokakulttuurin kuvausta. Eikä ollutkaan mikään ihme, että Pallokala sai Vuoden 2017 Kirja a la Carte -palkinnon. Laserjuuri sen sijaan keskittyy enemmän Kreikkaan ja mm. Kosin ja Patmoksen saarten pakolaistilanteeseen. Olin lomailemassa Kosilla juuri tuohon aikaan, kun kymmenet kumiveneet rantautuivat Kosin rannoille ja lukuisa määrä pakolaisia sullottiin poliisiaseman suojiin pois turistien katseilta. Pakolaiset olivat suurimmaksi osaksi sotaa pakenevia syyrialaisia, kuten oli myös kirjastonhoitaja Yu Darvish. Pakolaiset saapuivat Kosille Turkin kautta. Joka yö merimatkalla hukkui osa pakolaisista. Joka-aamuinen näky Kosin kaupungissa oli puhkotut kumiveneet ja ympäriinsä heitellyt pelastusliivit. 

Kuuntelin Laserjuuren äänikirjana. Kirja oli melko haasteellista kuunneltavaa vaikeiden nimien vuoksi. Tarkkana piti olla ja moni nimi piti tarkastaa ennen postauksen kirjoittamista.
Laserjuuren ovat lukeneet myös mm. Kirsin kirjanurkka, Luettua ja maistettua, Kirjarouvan elämää sekä Kirjat kertovat.

Heikki Valkama: Pallokala - kokkausta ja Japania

Heikki Valkama: Pallokala. 2017. Tammi. 270 sivua. Kannen suunnittelu: Markko Taina.

Arvostelukappale Helsingin kirjamessuilta

Valkaman Pallokala-kirjan teemat ovat mielenkiintoisia: Japani ja ruoka. Usean vuoden oleskelu Japanissa on antanut Valkamalle tietoa ja tuntemusta japanilaisista elämäntavoista ja tottumuksista. Valkama kirjoittaa Japani-kuvauksia taitavasti ja lukijaa kiinnostavalla tavalla. Näin pystyy tekemään vain todellinen japanilaisen kulttuurin tuntija. Toinen suuri teema Pallokalassa on kokkaus.  Kun kirjan aiheina ovat Japani ja kokkaus, lukija odottaa takuuvarmaa lukuelämystä.

Suomalainen kokki Riku Mäki on opiskellut kokkaustaitoja useissa maissa ja pitää nyt ravintolaa Helsingissä. New Yorkissa opiskellessaan hän tapasi japanilaisen Kentan, joka järjestää Rikulle mahdollisuuden osallistua kansainväliseen huippukokkien kisaan Japanissa. Ja Rikuhan ottaa haasteen vastaan ja lähtee mukaan kilpailuun. Ennen kokkikisaa Mäellä on mahdollisuus maistella japanilaisia ruokaerikoisuuksia.

Riku oli tottunut omituisiin ruokiin, hän oli syönyt leguaania Caracaolla, käärmettä ja skorpionia Kiinassa, apinan aivoja Balilla, mädätettyä rauskua Islannissa...Silti tuore kilpikonnan veri tuntui hieman vastenmieliseltä. (s. 61)

Kokkikisassa hän saa apukokikseen ammattitaitoisen Shizukan. Hyvät raaka-aineet ovat kasassa, samoin hyvät keittiövälineet. "Keittiön ydin olivat veitset. Oli ihmisiä, jotka ostivat tuhannen euron kahvikoneita ja panivat mukisematta 1500 euroa yleiskoneeseen, mutta jotka käyttivät huonoja veitsiä. Heitä oli mahdoton käsittää. Veitsien laadusta erotti todellisen ammattilaisen." (s.77) 

Kisa alkaa, alkupalat on valmistettu, arvostettu raati on arvostellut Rikun annoksen. Yht'äkkiä kaksi raadin tuomaria kuolee. Runsas sata sivua kirjasta toimii johdantona dekkariosuudelle, mutta nyt alkaa tapahtua. Tuomareiden kuolemat on aiheuttanut fugu eli pallokala. Pallokala on erittäin arvostettu ja myös kallis kala. Arvostukseen ja hintaan vaikuttaa varmasti myös se, että pallokalan sisäelimissä on myrkkyä, joka väärin käsiteltynä on tappavaa.

Tähän asti olin lukenut kirjaa suurella mielenkiinnolla, mutta dekkariosuuden alkaessa kirjan juoni jotenkin hyytyy. Mietin, olisiko syynä ollut se, etten ole tarpeeksi perillä japanilaisuudesta, esimerkiksi en tunne yakuzaa eli Japanin järjestäytynyttä rikollisuutta. Tämä Japanin mafia toimii niin eri tavalla kuin esimerkiksi mafia Kummisedässä. Yakuzan toiminta on osin laillista ja avointa. Esimerkiksi rikollisjärjestön nimi ja yhteystiedot on painettu asianomaisten käyntikortteihin.

Japanissa ruoan on tarkoitus hivellä ruokailijoiden kaikkia aisteja. Japanilaisen keittiön ydin on tuoreissa raaka-aineissa. Kaiken pitää olla tuoretta, myös kalan, jota syödään paljon raakana. Hyvän aterian viimeistelee kaunis ulkonäkö ja kaunis kattaus.

Japanissa on sanonta, Kenta oli selittänyt, että ruoka on hetken taidetta. Mutta hetki ei tarkoita vain sitä, että teos, ruoka-annos, elää hetken. Se tarkoittaa myös, että eri hetkiin sopii erilainen ruoka. (s. 37)

Vaikka pallokala on todellakin myrkyllistä, pallokalamurhat ovat harvinaisia Japanissa, toteaa Valkama. "Vuoden 2000 jälkeen fugun myrkkyyn on kuollut 23 ihmistä, uutistenlukija kertoi. Suurin osa heistä oli kalamiehiä, jotka uskoivat osaavansa itse valmistaa saaliistaan aterian. Toisen maaimansodan jälkeen, kun Japanissa oli pulaa ruoasta, fugu-kuolemissa oli suuri piikki. Silloin kalan käsittelystä tehtiin luvanvaraista. Tokiossa vain lisensoidut kokit saivat ostaa, käsitellä tai myydä pallokalaa." (s. 153)

Pallokala (kuvakaappaus)

Riku Mäki jää minulle hieman kaukaiseksi. Kirjailija pyrkii avaamaan myös Rikun henkilökohtaista taustaa mainitsemalla välirikon Lauran kanssa, mutta suhteen kuvaus jää varsin kapeaksi. Kenta tuntui kiinnostavalta henkilöhahmolta, mutta Kenta ei juuri kirjassa esiinny kun hänellä tuntuu aina olevan niin kiire. Se, että apukokki Shizuka on nainen, selvisi minulle usean kymmenen sivun jälkeen. Mielenkiintoisin kirjan henkilöistä on poliisin edustaja Matsuzaka, josta tuli esiin hyvin inhimillisiä piirteitä.

Ei ole ihme, että japanilaisen ruoan maine on levinnyt ympäri maailmaa. Helsingissä japanilaista ruokaa tarjoavia ravintoloita lienee liki 50. Joensuuhun olemme kauan kaivanneet sushi-ravintolaa, ja juuri tänään sain kuulla, että me saamme kuin saammekin sushi-ravintolan tänne. Kyllä Japanissakin voi maistella suomalaista ruokaa, mm Moi Cafessa japanilaiset voivat herkutella vaikkapa korvapuusteilla ja Moomin Bakery & Cafe tarjoaa ruis- ja hapanlimppua. Jää nähtäväksi, onko japanilaisilla mahdollisuus lähitulevaisuudessa nauttia Riku Mäen ammattitaidolla valmistettuja ruoka-annoksia. 😇

Heikki Valkama (kuvakaappaus)

Valkaman "gastrodekkari" Pallokala palkittiin Turun kirjamessuilla 2017 à la Carte -palkinnolla. Valkama toimii Image-lehden päätoimittajana ja on julkaissut useita Japaniin liittyviä tietokirjoja, mm matkaoppaan ja keittokirjan.