Laura Malmivaara: Iltatähti

 

Laura Malmivaara: Iltatähti. Otava. 2024. Päällys: Elina Warsta. 221 sivua.

Malmivaaran Iltatähti kertoo nimensä mukaisesti perheen iltatähdestä. Iltatähti on yksivuotias Armas, jota Laura rakastaa yli kaiken. "Painauduit minua vasten. Aivan kuin olisit imenyt rintakehäni tuoksua. Takerruit terävillä kynsilläsi kiinni ihooni ja revit lähemmäksi. Se meni kurttuun, ihoni oli löysempää kuin ennen. Sinua se ei haitannnut. Rakastit minua. Omit minut kokonaan." Kun Laura muistelee raskauden taustalla olleita useita keskenmenoja, rakkauden tunne poikaa kohtaan tuntuu entistä syvemmältä. 

Laura ei edes ollut kovin innostunut vauvasta, olihan perheessä jo kolme lasta, Aune ja Ella Lauran edellisestä avioliitosta ja Oona Teon edellisestä avioliitosta. Mutta Teo halusi lasta, ainakin yhtä. "Mä haluan lisää lapsia, isäsi parahti uhmakkaasti. Ja sä et, hän jatkoi puolestani. Sä olet tehnyt hyvin selväksi, että sun lapset on jo tehty, mutta mulle se on asia, jota en voi ohittaa." Laura ymmärtää, että Teon halua saada lisää lapsia ei vain voinut ohittaa. "Se oli läsnä joka päivä, jokaisessa riidassa, jokaisessa hiljaisuudessa ja painostavassa katseessa." 

Laura oli lähes viisikymppinen Armaksen syntyessä. Useimmat naiset tuossa iässä suunnittelevat lastensa ylioppilas- tai konfirmaatiojuhlia ja alkavat jo nauttia omasta elämästään ilman huolenpitoa lapsista. Mutta viisikymppisellä Lauralla alkaa jälleen vauva-arki yövalvomisineen. Siinä ohessa pitää tehdä töitä, huolehtia isoista tytöistä ja huomioida aviomies ja hänen tarpeensa.

Laura on matkalla kirjailijatapahtumaan, missä hänellä on esitys. Mukana matkaavat Armas ja Ella. Ella on juuri päässyt intistä ja aloittanut itsenäisen elämän pois kotoa. Nyt Ella on lupautunut mukaan Armaksen lapsenvahdiksi. Matkalla Lauran ajatukset ovat tulevassa esiintymisessä, mutta poukkoilevat menneisiin vuosiin, uuteen liittoon Teon kanssa, muuttoon uuteen taloon, Armaksen syntymään ja tyttöihin. Niin paljon lepää Lauran harteilla. Suhde Teon kanssa ei ole kohdallaan, Teo kokee, ettei hän saa omaa osuuttaan Laurasta ja muuttaa nukkumaan toiseen kerrokseen. 

Pidin paljon Laura Malmivaaran teoksesta Vaiti (linkki). Vaiti-kirjassa hän keskittyy kuvaamaan suhdettaan ex-aviomieheensä Aku Louhimieheen, kun taas tässä kirjassa tapahtumat ja ihmissuhteet värittyvät Armaksen kautta. Autofiktiivisen teoksen kirjoittaminen on varmasti vaatinut kirjailijalta rohkeutta ja päättäväisyyttä, niin avoin ja vilpitön hän on purkaessaan läheisiä ihmissuhteitaan. Pidän Malmivaaran kirjoitustyylistä. Se on sujuvaa, konstailematonta ja elävää. Tarinaa on helppo seurata, vaikka tapahtumia käsitellään useilla aikatasoilla. Jää nähtäväksi, vieläkö Malmivaaralla riittää ammennettavaa omasta elämästään.

Laura Malmivaaran Vaiti äänikirjana

                                              

Laura Malmivaara: Vaiti. Otava. 2021. Lukijat Laura Malmivaara ja Marja Packalén. 6 t 46 min. Storytel. 

Laura Malmivaaran Vaiti-kirjan minäkertoja on nainen, joka on kahden tyttären äiti ja joka on eronnut miehestään liki kymmenen vuotta sitten. Ero lasten isästä oli kipeä, mutta kertojan mielestä välttämätön. Lapset asuvat vuoroviikoin vanhempiensa luona. Suhteet ex-mieheen ovat kunnossa tai ainakin sellaiset, että lasten kuljetukset vanhemmalta vanhemmalle yleensä onnistuvat. Tapaamisvuoroista pidetään tiukasti kiinni, niin tiukasti, ettei lähes force majeure -esteitä hyväksytä. 

Varsin pian lukijalle selviää, että kirjan minäkertoja on kirjan kirjoittaja ja ex-mies Atte on elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Aku Louhimies. Tässä autofiktiivisessä teoksessa Laura M. palaa muistoissaan vuoden 2018 tapahtumiin. Hyvä näyttelijäystävä Katriina kertoi Lauralle yllätyksellisen uutisen.

"Tiesitkö sä, että Atesta ollaan tekemässä iso juttua?" Ei, sitä Laura ei tiennyt. Katriinan mukaan juttu on paha, siinä on järkyttäviä juttuja. "Juttu tuli ulos. Se oli juuri niin paha kuin Katriina oli varoittanut."  

#MeToo-kampanjan kiihto oli levinnyt Suomeenkin. Suomalaiset naiset halusivat olla mukana tekemässä isoa muutosta kansainvälisessä imussa ja vakuuttivat, että seksuaalista häirintää tehneet miehet tuli lynkata ja syyllistää. Aku Louhimies, joka tunnettiin taitavana, mutta varsin vaativana ohjaajana, koettiin sopivaksi metoo-syytösten kohteeksi. Maailmalla metoo-syytöksiin liittyi yleensä seksuaalista ahdistelua, mutta Suomessa metoon yhteydessä puhuttiin sekaisin monista asioista, kuten Pirkko Saisio totesi. Louhimiehen kohdalla ei ollut kyseessä seksuaalinen ahdistelu, vaan syytöksiin riittivät ohjaajan ohjaustavat. Muistan vieläkin sen A-studion, jossa feministiset naisnäyttelijät syyttivät Louhimiestä kiusaamisesta, alistamisesta ja vallankäytöstä. Louhimiehen suurtyö Tuntematon sotilas pyöri elokuvateattereissa. Louhimiehen anteeksipyynnöillä ei ollut merkitystä. Ja arvata saattaa, Louhimies oli iltapäivälehtien lööppien ykköskohde monta viikkoa. Myöhemmin Louhimies sanoi, ettei hän kokenut tehneensä mitään väärin. Oliko väärin olla vaativa ohjaaja? 

Laura Malmivaaran asema ex-vaimona oli kiusallinen. Miten hänen olisi pitänyt ottaa kantaa syytöksiin? Olla puolesta vai vastaan? Miten kertoa asiat tytöille? Mitä sanoa vanhemmalle tyttärelle, joka tahtoi vaihtaa sukunimensä? Laura M. teki päätöksensä ja vetäytyi kesämökilleen saareen, jossa hänellä oli seurana vanhempansa, Sumu-koira ja välillä myös tyttärensä. Saari oli hänen turvansa ja tukikohtansa. Siellä oli mahdollisuus olla vaiti, vaikkakin tapaus oli  läsnä koko ajan. Laura luki kaikki iltapäivälehtien lööpit, ja niin taisivat tehdä tyttäretkin. 

Pidin tästä kirjasta hyvin paljon. Sujuvasti kirjoitettu kirja on Malmivaaran esikoisteos. Malmivaaran luoma tunnelma viehätti minua. Kauniisti kirjailija sitoo vanhempansa mukaan tarinaan. Äänikirjalle antoi lisäarvoa se, että Malmivaara itse luki kirjan. Äidin osuudet luki Marja Packalén.

Laura Malmivaara on harrastanut valokuvausta jo vuosien ajan. Hänen valokuvanäyttelynsä Kuivuudessa kasvaa toivo on nähtävissä Helsingin Temppeliaukion kirkossa maaliskuun ajan.  

Laura Malmivaara: Paljon onnea vauvan odotukseen!

Juuri kun olin kuunnellut Malmivaaran kirjan, uudet metoo-syytökset täyttivät iltapäivälehtien lööpit. Kohteena on tällä kertaa Spede Pasanen, jota Lenita Airisto syyttää seksuaalisesta ahdistelusta uudessa kirjassaan Noitanaisen ilosanoma. Lenita Airiston syytöksiin yhtyy mm. Katariina Souri. Syytöksistä herää monenlaisia ajatuksia. Vaikkapa se, että 21 vuotta sitten kuollut mies ei mitenkään voi reagoida syytöksiin.