Saavuin eilen tänne Lappiin mökille rauhoittumaan, tekemään gradua ja viettämää lukuretriittiä. Kirjamessujen jälkeen kirja-alalla on hetken aikaa vähän hiljaisempaa ennen kuin alkaa kevään kirjojen tohina, joten nyt oli hyvä hetki myös freelancerin pitää vähän lomaa ja keskittyä pitkään roikkuneen gradun loppuunsaattamiseen. Minua ärsyttää katsoa tässä bloginikin etusivulla mainittua asiaa, "kirjoitan gradua", kun todellisuudessa en ole ehtinyt töiden ja
Rivien välissä -kirjablogikirjan vuoksi puoleentoista vuoteen edes avata koko hemputin gradutiedostoa.
Olen onnellinen, että minulla on freelancerina kuitenkin niin paljon töitä, että ei ole ollut oikein aikaakaan keskittyä mihinkään muuhun. Olen onnellinen, että saimme Katjan kanssa tehtyä yhdessä kivan kirjan. Olen onnellinen monista projekteista, joissa olen saanut olla mukana, jotka ovat vieneet aikani. Olen myös onnellinen, että olen saanut vapaa-ajallakin lukea ja pitää tätä blogia suhteellisen pirteästi yllä.
Mutta haluan niin kovasti valmistua ja saada valmiiksi jotain, jonka aloitin kauan sitten. Joten erityisen onnellinen olen nyt siitä, että minulla on mahdollisuus tulla tänne mökille kirjoittamaan tekstiä rauhassa.
Olen toki opiskellut muutakin – pääaineenikin on ollut eri! – kuin kirjallisuutta, ja olen pitänyt opiskelusta. Erityisesti kirjallisuusopintojeni luennoista. Luultavasti päädyn lopulta tekemään kuten pikkusiskoni, joka sai keväällä toisen korkeakoulututkintonsa valmiiksi ja aloitti silti kokopäivätöiden lisäksi harrastuksenaan opinnot Avoimessa yliopistossa. Voisin siis kuvitella, että aina silloin tällöin opiskelisin jotain, vaikka nyt en olekaan hetkeen ehtinyt edes yliopistollepäin vilkaista.
Graduni käsittelee
Rosa Liksomin Hytti nro 6 -romaania ja ironista neuvostonostalgiaa teoksessa. Olen aiemmin kirjoittanut blogiini esimerkiksi teoksen
makumaailmasta ja
maisemasta.
Tarkoitus on parin seuraavan viikon aikana kirjoittaa lisää pieniä
huomioita teoksesta tänne blogiini. Pysyypä samalla vireys yllä, kun
luen kirjaa uudelleen ja palauttelen myös seminaarityön aikaisia
kirjoituksia, lähdekirjoja mieleeni.
Mutta en aloita vielä, sillä olen aika väsynyt ja nautin ihan äärettömän paljon siitä, että saan viettää aikaa yksin mökillä. Fiilistelin eilen, kuinka mahtava on lukea takkatulen ääressä ja olla aivan yksin. Ei tarvitse puhua kenellekään. Ainoa virhe eilen sattui, sillä jostain syystä takkahuoneen pöydälle valitsemani tuikkualusta oli susihuono ja kolme tuikkua roihahti kunnon liekkeihin. Tukahdutustöissä meni liian pitkä aika, ja astia poltti puuhun pahan mustan jäljen. Kuinka noloa! Saan mökin käyttööni ja heti tuhoan sitä. Kaiken voi onneksi korvata, joten en enää anna sen pahoittaa mieltäni. Ja illalla katson tarkemmin kynttilöiden elämää ja alustoja.
Lukuretriitti kuulostaa myös hyvälle. Huomasin, että ensi viikonloppuna järjestetään todella kiinnostavan kuuloinen
oikea lukuretriitti Pietarsaaressa. Joten olen oman lukulomani kanssa ajankohtainen, hauska idea hiljentyä kirjojen äärelle ja keskustella niistä muiden kanssa iltaisin. Minulle kuitenkin nyt kaikkein parasta on yksinolo. Messuviikonloppuna sai puhua niin paljon ja olla yltiösosiaalinen, mikään ei ole nyt parempaa kuin tunne, ettei kukaan voi vahingossakaan minua jututtaa.
Mukanani on ainakin 30 kirjaa ja lisäksi paljon sähkökirjoja päälle. Sähkökirjoissa on se hyvä puoli, että jos minun tekee mieli ehdottomasti lukea joku kirja (sillä rajoituksella, että se on myynnissä jossain), niin saan sen nopeasti laitteeseeni ilman että täytyy lähteä mökiltä minnekään.
Lukumaraton kiehtoo, mutta en ole vielä päättänyt, hyppäänkö siihen kelkkaan tänään. Mutta jos innostun, niin kahden maissa päivitän siitä tiedon blogiini, jos joku tällaisista menemisistäni on kiinnostunut. Mukanani on kyllä niin hyviä pienoisromaaneja, joten ennen lähtöäni valmistauduin kyllä siihen, että lähiaikoina maratoonataan. Kaikki kirjat ovat hyllystäni ja napattu puhtaasti koon ja sen hetkisen kiinnostavuuden mukaan. Eilen olin Rovaniemellä kirjastossa, mutta sieltä lainasin vain gradua varten lähdemateriaalia. Vähän nyt harmittaa, etten käynyt myös proosahyllyllä, mutta enköhän pärjää näillä varaamillani kirjoilla. Lukumaratoniin eivät sähkökirjat oikein sovi.
Nyt on vielä hetken valoista, joten kipaisen lenkille, ulkoilemaan ja hakemaan lisää puita kahta takkaa varten. Pitää myös tehdä lounas ennen maratonin alkua. Huomaan, että valmistaudun jo...
