sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Kevätkirjoja
Hanna esitti jokin aika sitten kiinnostavan kysymyksen: mitä kirjoja suosittelisin kevätkirjoiksi? Olen nyt viettänyt tovin jos toisenkin kirjahyllyä tuijottaen, ja tällaiset kirjat valikoituivat kevätlukemistoksi meidän hyllystä. Harvan kirjan muuten muistaa tai mieltää siinä kuvatun vuodenajan kautta, mutta nyt halusin, että näissä olisi kevät mukana jotenkin muutenkin kuin että kirjat sopivat minun mielestäni keväiseksi lukemiseksi. Sen sijaan, että itse kuvailisin kirjoja, annan sitaattien puhua puolestaan ja yritän itse höpistä vain vähän.
Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär
Kevät on uusi, mutta kaltaisensa.
- Älä säikähdä, Birk, Ronja sanoi. -Nyt tulee minun keväthuutoni!
Ja Ronja kirkaisi, kirkkaasti kuin lintu, huusi riemuhuudon niin että se kuului kauas metsään.
Yhdessä kaikkien aikojen suosikkikirjassani kevät ja ystävyys voittavat kaiken. Eikö se kerro myös kaiken tämän kirjan tärkeydestä?
***
Anna-Leena Härkönen: Akvaariorakkautta
Tämän kevään mä olisin tarjoilija ja toukokuussa mä pyrkisin yliopistoon kirjallisuutta lukemaan. Mä olin lopultaki uskaltanu tehdä jonkulaisen päätöksen.
Uusi vuodenaika tuo usein nostalgisen fiiliksen. Olen lukenut lähes koko Anna-Leena Härkösen tuotannon. Akvaariorakkautta teki minuun yläasteikäisenä suuren vaikutuksen sekä kirjana että leffana: kirjassa nuorelle naiselle tapahtuu paljon lyhyessä ajassa. Pystyn palauttamaan etenkin elokuvasta monet kohtaukset ja vuorosanat vieläkin mieleen. Ja millainen kampaus Tiina Lymillä olikaan, puhuimme siitä kauan kaverini kanssa!
***
Mari Mörö: Vapaasti versoo. Rönsyjä puutarhasta
Kasvien pistokkaiden, juurakoiden ja siementen jakaminen tuo mieleen ruisleivän taikinajuuren lahjoittamisen ja levittäytymisen. Käsien kautta kulkien se sitten jatkaa elämäänsä, monistuu, kasvaa edelleen. Viherturaaja silmäilee kukkapenkkejään ja tavoittaa välähdyksiä sieltä täältä. Juuri mitään ei ole näkyvissä, mutta yhä sentään muistaa, mitä pitäisi kevään mittaan nousta ja minne.
Juuri tämän enempää en olekaan Mari Mörön puutarhaesseitä lukenut, mutta ostin kirjan juuri itselleni juuri kevätkirjaksi. Myös "oikeat" puutarhakirjat ovat tietenkin tähän vuodenaikaan mitä sopivimpia.
***
Irma-Riitta Järvinen ja Markku Tanttu: Pieni lintukirja. Suomalaista kansanperinnettä.
Jos haarapääsky tulee Suomeen jäiden aikaan, se ennustaa kylmää kesää. (Pielavesi 1973)
Lintuhavainnointi on tärkeä osa monen kevättä, ja tästä kirjasta voit tarkistaa, millaisia uskomuksia eri lintuihin Suomessa liittyy.
***
Katri Vala: Kootut runot
Hiljainen ilta.
Räystäitten itku on vaiennut,
ja aurinko sukeltautunut pois.
Hämärä - sininen, äänetön -
on upottanut itseensä maisemat.
(runosta Huhtikuun viimeinen ilta)
Luonto ja vuodenajat ovat läsnä monissa Katri Valan runoissa, tämä huhtikuusta kertova runo aloittaa kokoelman.
***
H. E. Bates: Oi ihana toukokuu
Pappa vain nauroi ja antoi auton käydä. Oli vuoden ensimmäinen kuuma päivä, ja toukokuun auringon paahteessa rekan nokkapelti loisteli kirkkaan emalinsinisenä. Laakson läpi mutkittelevan tien molemmin puolin näkyi silmänkantamattomiin omenatarhoja, joissa myöhään auenneet omenankukat näyttelivät vaaleana konfettina terälehtiään.
Pappa nauraa ja aurinko paistaa läpi koko kirjan, joka on oikea hyvän mielen, lämpimien perhesuhteiden ja reippaan ruokahalun ylistys!
***
Toni Lahtinen ja Markku Lehtimäki: Äänekäs kevät. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus.
"Kevään ääniä ei enää kuulunut."
Kirja alkaa tällä amerikkalaisen Rachel Carsonin teoksen Äänetön kevät sitaatilla. Carsonin teos kertoo ympäristömyrkkyjen vaikutuksesta luontoon, ja tämä Äänekäs kevät taas siitä, miten kirjallisuutta voidaan tutkia ekokriittisestä näkökulmasta. Oltuani koko viikonlopun lamaantuneessa mielentilassa Japanin luonnontuhojen ja ydinonnettomuuden takia, tuntui, että tämäkin teos ansaitsee paikkansa kevätkirjalistalla, juuri tänä keväänä. En ole lukenut tätä kirjaa (vieläkään) kunnolla, mutta luen toivottavasti tänä keväänä. Toivon myös, ettei kirjallisuutta vain tutkita siten, että miten ympäristöarvot näkyvät siinä, vaan että myös kirjallisuus voi omalta osaltaan vaikuttaa ihmisten arvoihin niin ympäristö- kuin muissa asioissa. Toivottavasti tämä ei ole lukutoukan utopistista haihattelua...
Muita vinkkejä kevätkirjoiksi? Vai vaikuttaako vuodenaika teillä lukemiseen? Minulla vaikuttaa ainakin siten, etten koskaan lue mitään talvesta tai joulusta kertovaa keväällä tai kesällä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Awww.. Ihana, että teit tämän listauksen. :) Joulukirjoja ei tule kyllä luettua keväällä, mutta talvesta kylläkin.
VastaaPoistaMä voin lukea kesäkirjoja milloin vain, mutta talvikirjoja vain talvella. Kaipaan enemmän valoa ja lämpöä kuin lunta!
VastaaPoistaIhana lista ja postaus, Jenni!
VastaaPoistaTove Janssonin Kesäkirja...siinä on sellaista haikeutta ja kesän odotusta, surua ja iloa samanaikaisesti.
Minulla tulee muutama humoristinen suosikki kevääseen. Kaipaan kevääseen keveyttä ja ilmaa hengittää. Auringon pilkkuja ja pisamia. Peppi Pitkätossun anarkiaa.
Ronja Ryövärintytär on ihana kevätkirja! Oi, ihana toukokuu oli suosikkini lukioikäisenä - katsoin iloien televisiosarjana Mr. Larkinin ilakointia ja nauroin ääneen.
Tove Janssonin Kesäkirja on niin hieno, että mielelläni laittaisin sen kaikille mahdollisille listoille. Säästin sen nyt kuitenkin kesäkirjalistaa odottamaan. Luen sen tänäkin kesänä ja intoilen siitä blogissa, se on jo perinne. :)
VastaaPoistaPeppi Pitkätossu olisi kyllä erinomainen kevätenergian tuoja, kiitos vinkistä! Peppejä en olekaan lukenut aikuisena ollenkaan, vaikka usein olen ajatellut, että pitäisi.
Minäkään en kesällä lue talvi/jouluaiheisia kirjoja. Enkä puolestani talvella mitään kesäilotteluja. Että kyllä vuodenajat jonkin verran vaikuttaa. Tietenkään kaikista kirjoista ei voi päältäpäin sanoa, mitä vuodenaikaa niissä eletään. Mutta sanotaan näin, että Kesä Toscanassa ja Taikatalvi antaa selvät viitteet siitä, milloin kirja kannattaa lukea:)
VastaaPoistaVaan kevätkirjaksi ei kyllä tule äkkiseltään mitään mieleen.
Hei Jenni postauksesi toimi innoittajanani tänään ja oli niin kevättä rinnassa, kun kävelin ulkona ja aurinko lämmitti! Löysin kevääseen liittyvän vanhan kirjan tai minulle tuli siitä keväinen olo! Oi ihana Toukokuu oli minunkin suosikkisarjojani ja minulla on myös se kirjana, mutta en ole sitä vielä lukenut.
VastaaPoistaSonja, kiitos kommentista! Monessahan kirjassa ehtii tarinan aikana olla monta vuodenaikaa, mutta silti kirja sopii mielikuvaltaan yhteen vuodenaikaan, toiseen ei.
VastaaPoistaSara, ihana kommentti! :) Minkä kirjan löysit? Minä tutustuin Oi ihanaan toukokuuhun kirjana muutama vuosi sitten ja minulle tulee aina kevyt ja lämmin olo, kun ajattelen sitä. Luin kirjaa mökillä riippumatossa, hellepäivänä. Voiko parempaa olla? Silti valitsin sen kevätkirjaksi tuon toukokuun takia.
Keväällä kupliva mieleni alkaa kaivata keveää ja kuplivaa kirjallisuutta: Komisario Palmuja ja Sherlock Holmesia. Vanhat kunnon salapoliisiromaanit eivät siis ole mitenkään ehdottomia, ne vain tulivat ensimmäisenä mieleen. Usein keväisin tulee myös etsittyä käsiin joku vanha tyttökirja tai Anni Polva. Siis positiivisuus ja keveys ovat minun kevätkirjakriteereitäni:)
VastaaPoistaOmat kevätkirjani nyt esillä blogissani :)
VastaaPoistaAmma, hyviä kesäkirjavalintoja! Nostalginen ja huoleton lukeminen sopii kevätfiiliksiin.
VastaaPoistaJa Elma Ilona, kivaa, että sinäkin listasit! Kävin heti kurkkaamassa listaasi, mutta en ehtinyt vielä kommentoida. Kurkkaan taas ja kommentoin pian!
Hei Jenni minunkin kevätkirjani on nyt blogissa. Käy kurkkaamassa kun ehdit :)
VastaaPoistaHei Jenni minunkin kevätkirjani on nyt blogissa. Käy kurkkaamassa kun ehdit :)
VastaaPoistaKävin ja ihastuin. Käykää muutkin kurkkaamassa Saran kirjalöytöä! :)
VastaaPoistaMoi! Inspiroiduin tästä ja koetin linkittää tekstisi uunituoreeseen blogiini, mutta en osannut... Koetan lisätä linkit myöhemmin. Tuo Ronja on kyllä niin ihana... Käynpä kurkkaamassa mitä Saralla on tarjolla :)
VastaaPoistaHei Pienen mökin emäntä! Kiva kuulla, että inspiroiduit. Tulen vastavierailulle blogiisi! :)
VastaaPoistaSaima Harmajan Huhtikuu-kokoelma. Muutenkin Harmajan lempivuodenaika oli kevät, ja se näkyy monissa runoissa kuolemankin läpi. Sitä paitsi ehtaa tyttökirjallisuutta, keväällä pitää lukea tyttökirjoja! Tässä yhteydessä täytyy myös mainita all time favorittini, astetta tuntemattomampi Rauha S. Virtasen Luumupuu kukkii.
VastaaPoistaOi että, anonyymi, aloin heti kaivata Harmajaa ja etenkin tuota Luumupuu kukkii. Sen on pakko olla sopivista sopivin kevätkirja, kun nimikin on tuollainen. Kiitos hienoista vinkeistä!
VastaaPoista