Mistä juolahtikaan mieleeni, mutta päätin tutkia, onko tämän kirjan nimi sama kaikilla kielillä – tai no, muutamalla osaamallani kielellä ainakin. Halusin myös tietää, miten kirjaa esitellään eri maissa. Pikaisen selvitykseni perusteella näyttää siltä, että Sirillä on markkinointihommat hanskassa: kirjan esittelytekstit eivät juuri poikkea sisällöiltään eri maiden kustantajilla. Myös kirjan nimi on pysynyt samana – joskushan kirjojen ja elokuvien nimet vaihtuvat perin merkillisesti maasta ja kielestä toiseen. Suurin ero on kansikuvissa.
***
Toivottavasti olen oikeassa, mutta käsittääkseni tämä on Kesä ilman miehiä -teoksen "virallinen" kansi. Ainakin tämä löytyy Siri Hustvedtin kotisivuilta ja luulen, että Picador on hänen amerikkalainen ykköskustantajansa.
Olin hieman yllättynyt kannesta, sillä ajattelin, että amerikkalainen kansi olisi runsaampi ja koristeellisempi. Tämä hyppy tuntemattomaan on kyllä tyylikäs!
Kirjasta kerrotaan Siri Hustvedtin sivuilla:
"And who among us would deny Jane Austen her happy endings or insist that Cary Grant and Irene Dunne should get back together at the end of The Awful Truth? There are tragedies and there are comedies, aren't there? And they are often more the same than different, rather like men and women, if you ask me. A comedy depends on stopping the story at exactly the right moment."
Mia Fredrickson, the wry, vituperative, tragic comic, poet narrator of The Summer Without Men, has been forced to reexamine her own life. One day, out of the blue, after thirty years of marriage, Mia’s husband, a renowned neuroscientist, asks her for a “pause.” This abrupt request sends her reeling and lands her in a psychiatric ward. The June following Mia’s release from the hospital, she returns to the prairie town of her childhood, where her mother lives in an old people’s home. Alone in a rented house, she rages and fumes and bemoans her sorry fate. Slowly, however, she is drawn into the lives of those around her—her mother and her close friends,“the Five Swans,” and her young neighbor with two small children and a loud angry husband—and the adolescent girls in her poetry workshop whose scheming and petty cruelty carry a threat all their own. From the internationally bestselling author of What I Loved comes a provocative, witty, and revelatory novel about women and girls, love and marriage, and the age-old question of sameness and difference between the sexes.
***
Englantilainen kansi on jotenkin runotyttömäisempi, mielestäni amerikkalaista kantta heppoisemman oloinen, joskin myös runsaampana jotenkin helpommin lähestyttävä.
Kustantaja Hodder & co. kertoo kirjasta:
After Mia Fredricksen's husband of thirty years asks for a pause - so he can indulge his infatuation with a young French colleague - she cracks up 'briefly', rages 'deeply', then decamps to her prairie childhood home.
There, gradually, she is drawn into the lives of those around her: her mother's circle of feisty widows; the young woman next door; and the diabolical teenage girls in her poetry class. By the end of the summer without men, Mia knows what's worth fighting for - and on whose terms.
Provocative, mordant, and fiercely intelligent, this is a gloriously vivacious tragi-comedy about women and girls, love and marriage, and the age-old war between the sexes.
***
Ruotsissa kirja ei ole vielä ilmestynyt ruotsinkielisenä, mutta kansi on jo julkaistu. Siinä missä amerikkalaiset hyppäävät ylös, Ruotsissa sukelletaan alas! Onneksi sukeltaminen näyttää leijuvalta, ei uppoamiselta. Tämä kansi yllätti minut kansikuvista eniten, se on jotenkin vanhanaikaisen oloinen.
Kustantamo Norstedtin sivuilta löytyy esittely:
Mia Fredricksens tillvaro raseras i samma stund som hennes make Boris låter meddela att han vill ta en "paus" i förhållandet. I själva verket har han träffat en tjugo år yngre arbetskollega. Mias väg tillbaka är både vinglig och krokig.
"En tid efter det att han hade yttrat ordet paus blev jag galen och hamnade på sjukhus. Han sa inte Jag vill aldrig se dig igen eller Det är slut, men efter trettio års äktenskap räckte det med paus för att förvandla mig till en sinnessjuk vars tankar exploderade, rikoschetterade och krockade mot varandra likt popcorn i en mikrovågspåse."
Herregud, halva sitt liv har Mia delat med Boris, alla sorger och bedrövelser, all lycka och alla överraskningar längs vägen. Men nu vill han ta en paus. Efter en tid på sjukhus beslutar sig Mia för att åka hem till sin familj. Där kan hon återhämta sig och förhoppningsvis jobba lite som lärare.
I mötet med sin 87-åriga mor och hennes väninnor - De Fem Svanarna - på sjukhemmet blir Mia plötsligt varse att alla bär på en förlust, alla har de på ett eller annat sätt blivit lämnade. Var och en har hanterat det på sitt sätt - och det finns alltid hopp.
Sommaren utan män är en ny roman av Siri Hustvedt som slog igenom med Vad jag älskade. Den här gången har hon skrivit en rolig, utmanande och avslöjande bok om kvinnor och flickor, kärlek och äktenskap - och den eviga frågan om likheter och olikheter mellan kvinnor och män.
***
Ranskassa vasta runotyttömäisiä ollaankin, mutta mielestäni ihastuttavalla tavalla! Minäkin haluaisin istua hämyisessä puistossa lukemassa.
Kustantaja Actes Sud on aika vähäsanainen:
Incapable de supporter plus longtemps la liaison que son mari entretient avec une femme plus jeune qu'elle, Mia quitte brusquement New York pour se rendre dans le Minnesota et se réfugier quelque temps auprès de sa mère octogénaire. Parcours d'une femme blessée en forme de "lecture de soi" et d'inattendue épiphanie personnelle, ce roman solaire – féministe au meilleur sens du terme – irradie d'une énergie aussi rebelle que stimulante.
***
Ja vielä muistin virkistykseksi suomalainen kansi ja Otavan kirjaesittely:
Rakastetun kertojan uusi romaani on eloisa, älykäs ja provosoiva tarina naisista, rakkaudesta ja avioliitosta
Kun aviomies kolmenkymmenen yhteisen vuoden jälkeen ilmoittaa haluavansa pitää taukoa avioliitosta, Mia Fredricksen saa hermo romahduksen. Toivuttuaan ensi sokista hän vetäytyy lapsuutensa kotikaupunkiin äitinsä helmoihin. Yksin vuokraamassaan talossa hän raivoaa, puhisee ja valittaa surullista kohtaloaan.
Hitaasti Mia tulee vedetyksi ympärillään olevien ihmisten elämään. Hän vaikuttuu siitä palavasta elämänhalusta ja toisinaan leikkisästä kapinasta, jolla hänen äitinsä ja tämän läheiset ystävät suhtautuvat hiipumisen vuosiinsa. Hän tutustuu naapurin nuoreen naiseen, jolla on kaksi pientä lasta ja vihainen aviomies, ja seuraa vetämänsä runopajan teinityttöjen juonia ja pikkumaisia julmuuksia.
Kesän aikana Mia oppii näkemään elämänsä kokonaan uudessa
valossa. Mutta miten käy avioliiton?
Kirjailija, taidekriitikko ja kirjallisuuden tohtori Siri Hustvedt (s. 1955) asuu Brooklynissä New Yorkissa aviomiehensä Paul Austerin ja tyttärensä kanssa. Hänen suomennetut romaaninsa Kaikki mitä rakastin, Amerikkalainen elegia ja Lumous sekä omakohtainen teos Vapiseva nainen ovat saaneet haltioituneen vastaanoton. Hustvedtilla on norjalainen sukutausta.
Hitaasti Mia tulee vedetyksi ympärillään olevien ihmisten elämään. Hän vaikuttuu siitä palavasta elämänhalusta ja toisinaan leikkisästä kapinasta, jolla hänen äitinsä ja tämän läheiset ystävät suhtautuvat hiipumisen vuosiinsa. Hän tutustuu naapurin nuoreen naiseen, jolla on kaksi pientä lasta ja vihainen aviomies, ja seuraa vetämänsä runopajan teinityttöjen juonia ja pikkumaisia julmuuksia.
Kesän aikana Mia oppii näkemään elämänsä kokonaan uudessa
valossa. Mutta miten käy avioliiton?
Kirjailija, taidekriitikko ja kirjallisuuden tohtori Siri Hustvedt (s. 1955) asuu Brooklynissä New Yorkissa aviomiehensä Paul Austerin ja tyttärensä kanssa. Hänen suomennetut romaaninsa Kaikki mitä rakastin, Amerikkalainen elegia ja Lumous sekä omakohtainen teos Vapiseva nainen ovat saaneet haltioituneen vastaanoton. Hustvedtilla on norjalainen sukutausta.
Ikävä kyllä en tarttuisi näistä kansista mieluiten kotimaiseen, vaan amerikkalaiseen tai ranskalaiseen. Olen kuullut, että suomalainen kansi sopii hyvin romaaniin, mutta mielestäni se on aika mitäänsanomaton ja viihteellisen oloinen, kun romaani ei ole kuulemma erityisen viihteellinen, vaan joidenkin arvioiden mukaan jopa Hustvedtin vakavimpia teoksia.
Niin tai näin, arvio jää nyt pintapuoliseksi, kun en ole lukenut kyseistä kirjaa millään kielellä. Oli kuitenkin kiinnostavaa tehdä kansi- ja esittelytekstivertailua ja vierailla ulkomaisten kustantamoiden sivuilla, sitäkään en ollut ennen tehnyt. Luulen, että joskus kannet, kirjan otsikko ja esittelytapa poikkeavat toisistaan paljon enemmän kuin Kesä ilman miehiä -teoksen kohdalla.
Tämä oli tällaista vertailevan kirjallisuudentutkimuksen (heh, en todellakaan kuvittele tekeväni kansikuvia imuroimalla ja mainostekstejä copypeistaamalla tutkimusta!) harjoittelua. Joskus suunnittelen vertailevani Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä -teosta erikielisinä versioina. Olen lukenut teoksen vain suomeksi, enkä ymmärrä, miten sellainen rytmi ja aitous on saatu käännettyä: lukiessa ei todellakaan ajattele, että teoksen alkukieli on ollut ruotsi.
Haaveilen myös joskus Günher Grassin Peltirummun uuden ja vanhan suomennoksen vertailemisesta keskenään. Olen haaveillut siitä jo niin kauan, etten ole varma, toteutuuko haave koskaan. Mutta ainakin tällaista kevyttä vertailua oli hauska tehdä internetin avulla. Suosittelen!
