Mario Vargas Llosa: Tuhma tyttö

Perulaisen Mario Vargas Llosan teos Tuhma tyttö valikoitui lukupiirimme kesäkirjaksi sattumalta. Eräs lukupiiriläinen oli lainannut sen kirjastosta ja esitteli muillekin, miten oudolta kirja etuliepeensä perusteella vaikuttaa: "Nuori Ricardo rakastuu kauniiseen tyttöön 1950-luvun alun Limassa, mutta jää tyttö jää kiinni valheesta ja katoaa jälkiä jättämättä. Ricardo aikuistuu, muuttaa Pariisiin ja ihmeellisten sattumien kautta hän törmää nuoruuden rakastettuunsa – aina uudelleen. Kameleonttimainen kaunotar esiintyy milloin vallankumoustaistelijana, milloin ranskalaisen diplomaatin vaimona tai japanilaisen rikollisen rakastajattarena. Petetyn ja nöyryytetyn Ricardon rakkaus jää toistuvasti vaille vilpitöntä vastakaikua, mutta hän ei koskaan voi vastustaa tämän ihanan, kamalan naisen lumoa."

Eikö kuulostakin ihanalta ja kamalalta? Koska teos oli ilmestynyt Otavan kirjasto -sarjassa ja kirjailijaa luonnehdittiin Latinalaisen Amerikan arvostetuimpiin kuuluvaksi, uskalsimme yrittää lukemista.

Se kannatti. Kirja oli suurehkosta sivumäärästään huolimatta nopeasti luettu, ja lukupiirissäkin riitti keskusteltavaa niin ilmitason tarinasta kuin sen symboliikastakin.

Olkoon sivistymätöntä, mutta kaikkien mielestä kirjaan oli tungettu liikaa Perun historiaa, Kuuban politiikkaa ja muutakin ajankuvaa. Tärkeää tietoa ja huolellisesti taustoitettua tekstiä, mutta paikoittain hieman puuduttavaa luettavaa ja ristiriidassa osin jopa viihteellisen muun sisällön kanssa...  Päähenkilöiden, kääntäjä-Ricardon ja Tuhman tytön, kummallinen ja vuosikymmeniä kestävä suhde oli kiinnostava, vaikka se olikin melkoisen epäuskottava ja osin todella kauheakin. Tuhman tytön miesmaku ei ollut kovinkaan hyvä, ja Ricardo oli säälittävä ja ärsyttäväkin ikuisessa, kaiken kestävässä rakkaudessaan.

Joka tapauksessa kiinnostava kirja. Pohdimme sitä, että oikeastaan kirja kertoi pakkomielteistä ja narsismista eikä ihanasta rakkaustarinasta. Joku meistä oli miettinyt sitäkin, oliko aina uudelleen Ricardoon elämään palaava Tuhma tyttö aina sama nainen vai vaihtuiko nainen välillä.... Voisin lukea Mario Vargas Llosaa enemmänkin. Kiiltomadon Tuhma tyttö -arvion perusteella hänen muut kirjansa ovat vakavampia ja yhteiskunnallisempia kuin tämä erikoinen ihmissuhdetarina.

Mario Vargas Llosa: Tuhma tyttö. Otava, 2010. Suom. Sulamit Hirvas