Kirje kuulle

Ib Michael
1995 suom. 1999
360 s./Nemo

Luin Michaelin romaanitrilogian ensimmäisen osan melkein 10 vuotta sitten ja toisenkin osan lukemisesta on ehtinyt vierähtää nelisen vuotta. Näin jälkikäteen voin vain todeta, että eihän moisessa tahdissa ollut minkäänlaista järkeä!

En muista mitään Vanilijatytöstä ja Kahdestoista ratsastajakin on painunut unholaan aika hyvin. Näin ollen kolmannen romaanin viittaukset aikaisempien osien tapahtumiin ja henkilöihin menivät ihan ohi. Sääli, trilogian loppu taisi nivoa aika hienosti kirjojen tapahtumat yhteen, mutta enhän minä siitä mitään hyötynyt. Takakansitekstinkin koin hämmentäväksi, sillä siinä muistutettiin, että kaikilla kolmella kirjalla olisi sama päähenkilö, mutta en mitenkään saa mieleeni, että niillä olisi sama kertoja tai mitään vastaavaa. Siinä mielessä siis todellakin hukkaan heitetty mahdollisuus nauttia laadukkaasta romaanikerronnasta.

Pientä lukujumia oli havaittavissa muutenkin koko lukukokemuksen ajan. Edelliset osat tekivät minuun aikoinaan suuren vaikutuksen, mutta kolmas osa oli niihin verrattuna yllättävän pitkäveteinen. Varsinkin aluksi oli vaikea heittäytyä tarinan maailmaan, koska ratsastusharrastukseen liittyvät asiat eivät oikein tuppaa kiinnostamaan minua. Lisäksi päähenkilön vaikea isäsuhdekin tuntui melko perinteiseltä kasvukipuilulta. Kirjassa olisi siis jo lähtökohtaisesti vähän liikaa teemoja ja elementtejä, jotka eivät yleensä kiinnosta minua kirjallisuudessa.

Kirje kuulle -kirjan päähenkilön elämää seurataan nuoruusvuosista varhaisaikuiseksi: ratsastusharrastuksen parista reppureissaajaksi ja oman tiensä kulkijaksi. Kaiken taustalla häärii paheksuva isä, joka ei hyväksy poikansa valintoja ja petaa tälle toisenlaista tulevaisuutta. Pakkaa tulee sekoittamaan vielä Kate, salaperäinen nuori nainen, jolla on iso kasa omia ongelmia.

Sattuneesta syystä tuntuu, että kirjan lukeminen herätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Ehkäpä tästä viisastuneena en lue yhtä trilogiaa vuodesta toiseen vaan pyrin jatkossa vähän tiiviimpään tahtiin!

Kahdestoista ratsastaja

Ib Michael
1993 suom. 1999
323 s./Nemo

Tarina alkaa eräänä kylmänä talviyönä 1800-luvun alun Tanskassa, kun Gomez-niminen espanjalainen palkkasoturi sytyttää vahingossa linnoituksen tuleen. Hänen ei auta muu kuin paeta yön pimeyteen ja toivoa pääsevänsä karkuun. Lihan himo osoittautuu kuitenkin vahvaksi kesken hektisen pakomatkan, ja Gomez vangitaan aatelisneidon raiskauksesta. Kahdestoista ratsastaja ei kuitenkaan kerro pelkästään espanjalaisesta häntäheikistä, vaan lukija pääsee kurkistamaan suvun vaiheisiin ennen ja jälkeen Gomezin elon.

Tuntuu, ettei kirjan juonesta voi paljastaa juuri mitään, niin paljon salaisuuksia ja yllättäviä käänteitä se pitää sisällään. Onnellisia loppuja ei juuri ole tarjolla, kun maailmalla myllää sodat ja vallankumoukset toisensa perään. Joskus henkilöhahmojen oma toiminta johtaa kurjiin oloihin ja surkeaan kuolemaan, välillä elämä vain johdattaa sankarit ja sankarittaret kohti onnetonta elämää. 

Kahdestoista ratsastaja on laadukas romaani, jonka kerronta on juuri niin tasokasta kuin sopii odottaakin yhdeltä Pohjoismaiden suosituimmalta kirjailijalta. Muistan Vaniljatytön tehneen minuun vaikutuksen vuosia sitten, ja trilogian toinen (itsenäinen) osa jatkaa samalla linjalla. Se on sanottava, etten oikein osannut tälläkään kertaa samaistua henkilöhahmoihin, joten ehkä sen takia Michaelin kirjat kuitenkin vaipuvat unholaan melko pian. On kuitenkin hieno tunne lukea yhden suvun henkilökaartiin ja heidän elämäntarinoihinsa. Tämän tyyppisissä tarinoissa historian havinan kuulee vahvana ja lukijan on pysähdyttävä hetkeksi pohtimaan mennyttä ja tulevaa.

Suosittelen In Michaeliin tutustumista, jos laadukkaat historialliset lukuromaanit kiinnostavat. Kirjailijan suomalainen kustantamohan on Nemo, mutta kirjat itsessään sopisivat minusta niin Keltaisen kuin Sinisenkin kirjaston kirjalistoille, tasokasta tavaraa siis. Moni on ehkä huomannut, että minulla on välillä tapana urputtaa siitä, etten löydä kotimaisen kirjallisuuden saralta mitään kiinnostavaa luettavaa. Missä esimerkiksi on Ib Michaelin ns. suomalainen vastine?

Ib Michael on saanut sukutrilogiastaan Tanskan Akatemian suurpalkinnon 1995.

Osallistun kirjalla Kirjalliseen maailmanvalloitukseen ja Ikkunat auki Eurooppaan -haasteeseen ja valloitan Tanskan.