Luin jo jonkin aikaa sitten Kaisa Neimalan ja Jarmo Papinniemen kirjan Lukukirja, kirja kirjoista. Teoksessa käydään läpi tunnettuja kirjoja eri näkökulmista, kuten eri tunteiden tai tapahtumien (kuolema, syntymä, rakkaus) kautta. Esipuheessa kirjoittajat sanovat, että kyseessä on kirja, joka on "syntynyt lukemisen, löytämisen ja muistamisen ilosta". Opas ei ole olekaan kovin tieteellinen tai ainakaan raskaan akateeminen, vaan pikemminkin nopealukuinen ja sopivan kevyt teos sille, jota kiinnostavat uudet näkökulmat tuttuihin teoksiin ja lukuvinkit.
Itse löysin kirjasta mm. seuraavat lukuvinkit. Esittelytekstit ovat lainauksia kirjasta.
- Will Self: Suuret apinat. Kaikki lontoolaiset ovat simpansseja. Romaanin koominen voima piilee siinä, että sen henkilöt ajattelevat kuten ihmiset mutta käyttäytyvät kuten apinat.
- Fernando Pessoa: Levottomuuden kirja. Kirja tutkii kielenkäytön periaatteita.
- Margaret Atwood: Kissansilmä. Koulukiusaamisesta. Atwood kirjoittaa havainnollisia ja hyytäviä kertomuksia siitä, miten järjestelmällisesti yhdeksän- ja kymmenvuotiaat lapset viitsivät ja osaavat rääkätä sitä, joka jotenkin eroaa joukosta.
- Margaret Atwood: Oryx ja Crake. Kertoo lähitulevaisuudesta, jolloin geentiteknologia on ensin mullistanut ihmisten elämän ja riistäytynyt lopulta käsistä. Tapahtumia todistamassa on enää yksi ihmislajin edustaja, kaikki muut planeettamme asukkaat ovat synteettisesti luotuja klooneja.
- José Saramago: Luola. Romaani kertoo savenvalajan ammatista perinpohjaisesti, esineiden suunnittelusta, valmistumisesta, kuljetuksesta, kauppaamisesta.
- Julian Barnes: 10 1/2 lukua maailmanhistoriaa. Alkaa Nooan arkkiin salamatkustajaksi soluttautuneen sanavalmiin tupajumin kertomuksella. Muut luvut ovat yhtä kekseliäitä.
- Oscar Wilde: Onnellinen prinssi ja muita tarinoita -satukirja. Wildellä todellakin on hyppysissään liikuttamisen taito. Saduissa on myös silmäniskuja aikuislukijoille.
- Juhani Salokannel: Kirjojen Suomi. Häikäisevän kiinnostava kirjallisuusesseekokoelma.
- Kawabata: Kämmenenkokoisia tarinoita. Sisältää mahdollisesti maailmankirjallisuuden kauneimmat novellien aloitukset; ei lopetuksissakaan vikaa ole, ja hyvät ovat lukea keskikohdatkin.
Oletko lukenut jonkun näistä kirjoista. Kommentteja?
Kaisa Neimala, Jarmo Papinniemi: Lukukirja, kirja kirjoista. Otava 2008.
Atwoodin Oryx ja Crake jäi kesken, vaikkei edes ollut saatavilla parempaa luettavaa (tämä on jo kohdallani aika vakava asia - jotain luettavaa täytyy aina olla). Ehken vain ole scifin kanssa samalla aaltopituudella, vaikka Atwoodin kanssa usein olenkin. Kawabata on aina kaunista, vaikken mainittua teosta olekaan lukenut.
VastaaPoistaTuo Oryx ja Crake on minustakin noista arveluttavin, mahdollisesti liian scifi - kiitos varoituksesta, ettei sitä scifin määrää pelasta edes Atwood.Luen noita scifihtäviä kirjoja joskus, mutta se vaatii tietyn mielentilan ja välillä on saatava realisimia vastapainoksi.
VastaaPoistaO + C on myös kauhean paksu! Se on mulla hyllyssä, mutta en ole vielä lukenut. ;)
VastaaPoistaAhaa, O + C:hen kannattaa siis suhtautua epäillen. :)
VastaaPoistaMut Oryx ja Crake taas yllätti erittäin positiivisesti! En todellakaan ole mikään scifin suurkuluttaja mutta pidin kirjasta paljon. :)
VastaaPoistaEn alkanut sen tarkemmin läpi blogisi historiaa, vaikka olenkin nyt taas selailemassa näitä kirjoituskätköjäsi, mutta kiinnostaa tietää että oletko moneen näistä kiinnostavista kirjoista ehtinyt lukea? Minulla on tämäkin tietokirja lainassa, muistaakseni juuri sinun vinkistäsi. :)
VastaaPoistaHanna, kun näin kysymyksesi sähköpostissa (jonne siis tulee kommenteista kopio),olin varma, etten ole suurista aikeistani huolimatta lukenut mitään tähän postaukseen listaamistani kirjoista. Vaan olenpa hyvinkin: Oryx ja Craken (ja mieskin luki sen!), Onnellisen prinssin ja Kämmenenkokoisia tarinoita. Nyt kuin luin sinun ansiostasi tuon listan uudelleen, haluaisin lukea ainakin tuon Atwoodin Kissansilmän ja Barnesin 10 1/2 lukua maailmanhistoriaa lähiaikoina.
VastaaPoistaTietenkin kirjoituskätköjäni saa tutkia, on vain kivaa, jos joku lukee vanhempiakin juttuja!
Juuri äskettäin lukupiirissä luettu -- ja blogattukin -- listaltasi tuo Atwoodin Cat's Eye (suom. Kissansilmä). Ahdistava mutta lopulta eheyttävä teos riipaisevasta ja valitettavasti aina vain ajankohtaisesta aiheesta!
VastaaPoista