Näytetään tekstit, joissa on tunniste klassikkohaaste. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste klassikkohaaste. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Klassikkohaaste: Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä



Sonja O. kävi täällä
Anja Kauranen
275 s. 
1981 
WSOY









Lainassa


 Klassikkohaaste on taas täällä, nyt kyseessä on jo Klassikkohaasteen kolmas osa. Osallistuin ensimmäiseen osaan Jane Austenin mahtavalla klassikolla Ylpeys ja ennakkoluulo, joka itse asiassa saattoi olla ensimmäisiä lukemiani klassikoita - ainakin pitkään aikaan. Toinen osa jäi minulta välistä, mutta nyt ajattelin lähteä haasteeseen mukaan. Olen muutenkin päättänyt viettää klassikkokesää, joten haaste sopi minulle loistavasti. Klassikkohaaste kolmosta emännöi Marile 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä -blogista.


Valitsin hieman uudemman klassikon, Anja Kaurasen Sonja O. kävi täällä, joka oli jo jonkin aikaa odottanut hyllyssäni lainattuna vanhemmilta. Sonja O:sta olin toki kuullut paljon, ja luulen että se on sellainen kirja josta olisin nuorenakin pitänyt kovasti, raju, rumankaunis ja omaperäinen, pääroolissa ihana Sonja O., johon ihastuin nytkin kovasti. Tämä olisi ollut nuorelle Kristalle omiaan, mutta kävi tämä aikuisenkin lukutoukan sydämeen.

En aio paneutua kovin tarkkaan Anja Kaurasen esikoisromaanin juoneen. Kerron sen, että pääroolia tosiaan näyttelee Sonja O., omapäinen ja räväkkä nuori nainen. Hän yrittää tulla toimeen itsensä kanssa ja löytää oman, aidon persoonansa, hän vaihtaa miestä useammin kuin lukija pysyy laskuissa mukana. Sonja O.:lla on juopotteleva isä ja venäläiset isovanhemmat, hieman kummallinen äiti sekä kehitysvammainen veli. Noista lähtökohdista Anja Kauranen on saanut aikaan Sonja O.:sta tarinan, joka epäilemättä häkellytti 80-luvulla ja sai minut nyt aikuisena ihastumaan kirjaan.

Tosiaan, Sonja O. kävi täällä oli kirja joka häkellytti kovasti ilmestyessään 80-luvulla, luulen että kirjasta innostuivat monet nuoremmat lukijat, mutta vanhemmat saattoivat kavahtaa Kaurasen kuvailua sekä ronskia kieltä. Kirjassa nimittäin tapahtuu: käydään läpi lukuisat makuuhuoneet, Kallion kadut sekä mielisairaala, eikä seksin ollessa kyseessä yksityiskohtiakaan vältellä. Mutta se kuuluu kirjaan, sillä sellainen Sonja on, raju, ronski ja aito. Ihanan aito.

Koska tuntemukseni klassikkoja ja vanhempaa kirjallisuutta kohtaan on valitettavan suppea vielä toistaiseksi, en osaa oikein verrata Kaurasen esikoisteosta muihin aikansa kotimaisiin kirjoihin. Voisin kuitenkin kuvitella, että se on jonkin verran avannut tietä muille kaltaisilleen, ehkä Sonja O.:n kaltaisia kirjoja ei hirveästi vielä tuohon aikaan oltu julkaistu? Voisin myös kuvitella että se rohkaisi muita kirjailijoita kirjoittamaan vahvoista, persoonallisista naisista, joita on myöhemmin nähty runsaasti myös kotimaisessa kirjallisuudessa.

Sonja O. kävi täällä ei siis turhaan ole noussut klassikon asemaan. Ihastuin kirjaan nyt, mutta olisin kenties ihastunut kirjaan vielä enemmän jos olisin lukenut tämän reilut kymmenen vuotta sitten. Olin silloin tietyllä tapaa kapinallinen ja olisin löytänyt Sonjalle kenties suuremman paikan sydämestäni. Paikka hänelle löytyi nytkin, mutta enää en koe samanlaista kapinoinnin tarvetta - olen loppujen lopuksi aika kiltti. Muistan kuitenkin miltä tuntui kapinoida, joten ehkä tiedän osittain miltä Sonjastakin tuntuu. 80-luvun nuoret ovat varmasti rakastuneet tähän teokseen, aikansa kuvaukseen ja räväkkään nuoreen naiseen jonka Anja Kauranen on luonut.

Kaurasen esikoisromaani on myös suuri kuvaus naiseudesta. Siitä, että naisen täytyy saada etsiä itseään, saatava kokeilla rajojaan ja vaikka hypätä vuoteesta toiseen jos siltä tuntuu. Saa rakastaa, saa rakastaa vaikka useampia miehiä jos siltä tuntuu. Saa olla oma itsensä. Voi miten ihastuinkaan tähän asiaan kirjassa! Se on niin totta vieläkin, eikä tuo asia ole ainakaan minun mielestäni muuttunut mihinkään, vaikka useampi vuosikymmen kirjan julkaisemisesta on kulunut. Olisi ihanaa lukea Sonja O. kävi täällä lukupiirissämme, Lukevissa leideissä, jossa luemme naisia ja naiseutta käsitteleviä kirjoja - vaikka useammin luemmekin eri kulttuurien kirjoja. Ehkä joskus kotimainen klassikkokin?

Onneksi luin viimeinkin Sonja O.:n. Monelta kantilta suuri kirja, joka on kenties avannut paljon portteja - jäin vain miettimään mitä 18-vuotias Krista olisi ajatellut kirjan luettuaan - kenties rakastunut vielä enemmän?