Näytetään tekstit, joissa on tunniste J. S. Meresmaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste J. S. Meresmaa. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. heinäkuuta 2016

J. S. Meresmaa: Keskilinnan ritarit

Keskilinnan ritarit
J. S. Meresmaa
390 s. 
2016
Osuuskumma









Ostettu


Osuuskumman julkaisemat romaanit ovat minulle sellainen asia joka kiinnostaa aina. Aiheet kirjoissa ovat melkein poikkeuksetta eri tavoilla kiinnostavia, enkä ole lukemieni kirjojen kanssa joutunut pettymään koskaan. Lisäksi kirjat menevät ystäväpiirissäni kiertoon, joten nämä on pakko tavalla tai toisella hankkia omaan hyllyyn. Keskilinnan ritarit ostin Jyväskylän kirjamessuilta, ja minulla kävi tuuri - sain kirjailijan omistuskirjoituksenkin! Hieman nolottaa vieläkin se, etten tajunnut aluksi J.S. Meresmaan olleen kirjaa minulle myymässä vaikka hänen kasvonsa kuvista tutut olivatkin.

Keskilinnan ritarit. Oih ja voih, tämä kolmesta pienoisromaanista koostuva kirja, josta minä ainakin tavoitin niin paljon tunnetta. Tarinaa kerrotaan vuoroin Konnon, vuoroin Jehremin näkökulmista, jotka saavat kerrontaan kumpikin omanlaistaan valoa. Tarinan alkaessa Konno on Jehremin aseenkantaja, mutta sanon vain: sekin asia tulee tarinan edetessä muuttumaan. Keskilinnan ritareiden takakansi ei ole ollenkaan väärässä kun lupaa murhia, juonia, valtapelejä sekä miesten välistä intohimoa. Noita kaikkia ovat Keskilinnan salit täynnä, enkä voi suositella kirjaa kellekään jolla pipo vähänkään kiristää. Me muut nautimme tästä takuuvarmasti.

J.S. Meresmaa oli minulle etukäteen tuttu Naakkamestari kirjastaan, jossa ihastuin hänen tyyliinsä kirjoittaa. Keskilinnan ritarit oli tosin jo sitä ennen vetänyt minua puoleensa, vaikka yksi ostoperuste minulla olikin ystäväni. Tiedän hänen rakastuvan tähän kirjaan, jo sen takia että hän on myös Osuuskumman vannoutunut ystävä - ja luulen ettei hän yhtään paheksu miesten välistä intohimoa... Olin kuitenkin itsekin jo etukäteen innostunut tästä kirjasta ja odotukseni olivat aika korkealla kun avasin kannet. En joutunut pettymään lainkaan.

Meresmaan luomaa tarinaa tukee kirjojen pienoisromaani muoto. Hieman nopeammin tuli ohitettua toisen ja kolmannen osan alussa olevat sivut joissa palauteltiin mieleen mitä edellisissä osissa on tapahtunut. Tämän ymmärtää hyvin, nämä kirjathan on julkaistu tätä ennen yksittäisinä e-kirjoina. Jokainen osa on selkeissä kehyksissä ja jokaisessa osassa on oma ajatuksensa ja tarkoituksensa. Olisiko Konnon ja Jehremin tarina ollut samanlainen jos Meresmaa olisi kirjoittanut sen yhdeksi romaaniksi? Ehkä ei.

Seikkailu, fantasia, murhat - ja miesten välinen intohimo. Siinä on kyllä sellainen yhdistelmä joka sai minut ihastumaan Keskilinnan ritareihin, ja vielä palavammin ihastumaan Meresmaahan kirjailijana. Hän kertoo tarinaa taitavasti ja on kirjoittanut miesten välisen erotiikan tavalla, joka ei laita liikaa punastelemaan, mutta on kuitenkin aitoa ja - no, intohimoista. Ja sopii täydellisesti fantasiamaailmaan.

Tässä ollaan taas sellaisen fantasian äärellä joka sopii minulle. Tosin olen pikku hiljaa alkanut miettiä, että millainen fantasia ei minulle sovi? Olen viime aikoina lukenut useamman fantasiakirjan joista olen kaikista tuumannut "tämä sopii minulle", mutta yksikään ei ole ollut minulle "liikaa". Onko fantasia loppujen lopuksi sittenkin minulle sopiva genre? Hmm. Pohtimisen arvoinen asia. Ja ehdottomasti kirjallisuuden laji jonka äärelle täytyy seuraavalla kirjastoreissulla mennä.

Keskilinnan ritarit sopii siis varmasti niin vannoutuneelle fantasian ystävälle kuin myös meille tällaisille, jotka ottavat varovaisia ensiaskeleita genren parissa. Seuraavaksi täytyy tutustua Meresmaan kirjoittamaan Mifonki -sarjaan!