Kana joka tahtoi lentää
Sun-Mi Hwang
Suomentanut Hilla Hautajoki
Kuvittanut Nomoco
140 s.
2016
Sitruuna kustannus
Arvostelukappale kustantajalta
Kirjamessujen jälkeenkin ihana kirjapöhinä jatkuu. Kuluneella viikolla on paljastettu Finlandia -palkintoehdokkaita ja olen saanut useampana päivänä jännittää ja hyppiä riemusta. Tänään, perjantaina, paljastettiin kaunokirjallisuuden Finlandia -ehdokkaat mutta niistä en tarkemmin tässä bloggauksessa kirjoita. Hypätkää Lukutoukan kulttuuriblogin somekanaviin, siellä kirjoitan asiasta enemmän!
Sillä nyt kirjoitan kirjasta jonka sain viimeinkin käsiini Helsigin kirjamessuilla. Olen monesta blogista lukenut Sun-Mi Hwangin kirjasta Kana joka tahtoi lentää ja miettinyt pitäisikö tämä lukea. Nyt kun Sitruuna kustannuksen pisteellä huomasin kirjan niin innostuin ilman muuta. Jo kirjan kansikin houkuttelee!
Kana joka tahtoi lentää on eläinsatu, mutta siitä kirjan satumaisista piirteistä huolimatta en lukisi kirjaa aivan pienimmille lapsille. Minun silmissäni Kana joka tahtoi lentää on ennen kaikkea aikuisten satu, sillä sen piilomerkitykset, suunnaton syvällisyys ja älykkyys ovat asioita joita eivät välttämättä pienimmät lukijat ymmärrä. Kuitenkin nuoremmatkin lukijat varmasti kirjasta nauttivat, sillä tämä on sympaattinen kirja jossa on kaunis kuvitus.
Kana joka tahtoi lentää kertoo Tähkästä, häkkikanalassa elävästä kanasta jonka tehtävä on munia muna joka päivä. Mutta Tähkä ei vain tahdo munia! Se katselee joka päivä vapaana kuljeskelevia kanoja ja haaveilee itsekin vapaudesta - ja omasta poikasesta. Pääseekö Tähkä vapauteen, saako hän oman pienen poikasensa?
Sun-Mi Hwang on kirjoittanut tavattoman kauniin ja syvällisen pienoisromaanin, jonka sataanneljäänkymmeen sivuun mahtuu paljon. Nomocon kuvitus sopii tarinaan hienosti ja unohduinkin välillä ihailemaan kirjan mustavalkoisia kuvia. Kana joka tahtoi lentää oli minulla luettavana junamatkalla Helsingistä Joensuuhun, ja vaikka VR oli puoli tuntia myöhässä, unohtui minulla tätä kirjaa lukiessani aika ja paikka - yhtäkkiä olimmekin jo lähestulkoon perillä. Hyvä kirja on niin tärkeä asia matkustaessa ja minä tein hyvän valinnan poimiessani kirjamessuostoksista juuri tämän kirjan luettavaksi junassa.
Bloggaritoverit jotka ovat kirjaa kehuneet eivät ole olleet väärässä. Kana joka tahtoi lentää on hirvittävän sympaattinen ja syvällinen pienoisromaani, satu joka sopii niin monen ikäisen luettavaksi - aina hieman vanhemmasta lapsesta vanhukseen. Voin luvata että tätä kirjaa lukee hymy huulilla, mutta minä ainakin sain myös kirjasta paljon ajateltavaa.