Maanantai. VR toi minut eilen Helsingistä kirjamessumatkalta takaisin kotiin, Joensuuhun (uskollisesti myöhässä, mutta se ei haitannut) ja eilisilta meni vielä jossain toisessa ulottuvuudessa, kirjamessu-ulottuvuudessa. Nyt olen jo ehkä hieman laskeutunut maanpinnalle, ainakin otan tuntumaa siihen. Silti hymyilen typerän onnellisesti kun mietin mennyttä viikonloppua ja sen tapahtumia.
Oli tarkoin harkittu liike ostaa Elisa kirjasta ennen matkalle lähtöä uusi Bridget Jones. Tiesin kantavani messuilta kotiin useamman kirjan joten pidin turhana ottaa matkalukemiseksi mitään painavaa. Tietenkin mukana oli pari kirjaa signeerauksia varten, joista yhteen unohdin tietenkin pyytää omistuskirjoituksen... Junamatka Helsinkiin meni Bridgetin seurassa kuin siivillä, vaikka odotinkin palavasti milloin saapuisimme Pasilaan. Yövyimme messuseuralaiseni, eli äitini, kanssa Messukeskuksen Holiday Innissä, jonka olimme kokeneet viime vuonna niin mahtavaksi jutuksi, että siitä kannatti vähän maksaakin. Ei pitkiä matkoja kävelyä tai julkisilla matkustamista rankan messupäivän jälkeen, vaan hotelli ihan vieressä. Ihana hotelli!
Vaikka kirjamessuja oli odottanut edellisten messujen päättymisestä saakka, on kuitenkin Messukeskukseen astuminen ihana shokki. Kirjoja, kirjaihmisiä, hirveästi ystäviä, ihania kustantamoissa työskenteleviä tuttuja tyyppejä, kirjailijoita - taivas!
Tänäkin vuonna olin messuilla bloggarina, eli kaulassani keikkui bloggaripassi. Tämä on kertakaikkiaan mahtava juttu, sillä pinkin passin nähtyään tiesi että tuossapa saattaa olla joku tuttu - vaikka ei kasvoja tunnistaisikaan. Tapasinkin valtavan määrän uusia ihmisiä, sellaisia jotka saattoivat olla blogeista ja somesta hyvinkin tuttuja mutta joita ei ollut koskaan nähnyt livenä. Se oli ihanaa! Mahtavia tyyppejä, unohtamatta tietenkään heitä jotka olivat entuudestaan tuttuja ja joita saattoi heti nähtyään mennä onnellisena halaamaan. Bloggaan parhaassa seurassa, sen vain sanon!
Tein kirjamessujen aikana muutaman kirjailijahaastattelun joita tein jo viime vuonna Suomi lukee -sivun Kirjailijakuvia osioon. Tänä vuonna julkaisen tosin haastattelut myös täällä, Lukutoukan kulttuuriblogissa. Haastattelin kirjailijoita joiden kirjoista olen viime aikoina erityisen paljon pitänyt ja kirjoitan varmasti haastattelut puhtaalla rakkaudella - ja tietysti toivon niiden löytävän mahdollisimman paljon lukijoita. Siksi haluan tuoda haastattelut myös tänne, Lukutoukkaan. Eli, lähitulevaisuudessa saatte lukea Asta Ikosesta, Antti Tuomaisesta, Markus Ahosesta, Outi Pakkasesta sekä Laura Gustafssonista.
Yksi iso osa kirjamessuista on tietenkin pyöriä kustantamojen osastoilla, ihailla ja ostella kirjoja. Nykyään siihen on tullut yksi mukava lisä sillä monen kustantamon väki on tullut blogatessa tutuksi ja on mukavaa jutella sähköposteista tuttujen ihmisten kanssa kirjoja hypistellessä. Messuhallia kierrellessä (kyllä, tuntuu jaloissa) löysin myös ilokseni monta uutta kustantamoa, joiden kirjat ovat jääneet syystä taikka toisesta vähemmälle huomiolle.
Bonnier järjesti meille bloggareille tänäkin vuonna bloggariaamiaisen jonka aiheena olivat - totta kai kirjat. Meitä bloggareita oli paikalla hurja määrä ja se yllätti paitsi meidät, myös järjestäjät. Tuolit eivät meinanneet riittää, mutta toivottavasti kaikki lopulta pääsivät istumaan. Saimme kahvia ja pientä aamupalaa (okei, vatsani oli täynnä Holiday Innin mahtavasta aamupalasta, joten tyydyin kahviin ja tietenkin jälkkäreihin) jonka jälkeen keskityimme kirjailijoihin. Paikalla olivat Tuula-Liina Varis, Claes Andersson, Hannu Mäkelä, Anja Snellman sekä Riitta Jalonen. Hienot, hienot kirjailijat joita oli kiinnostavaa kuunnella - vaikka Jalosen Kirkkaus olikin ainoa kirja jonka olin lukenut. Innostuin erityisesti Tuula-Liina Variksen Huvilasta (jota luen parhaillaan) sekä Claes Anderssonin Hiljaiseloa Meilahdessa -teoksesta joka odottaa lukupinossa. Valitettavasti jouduin lähtemään aamiaiselta etuajassa, sillä olimme sopineet tapaamisen Antti Tuomaisen kanssa...
Boknäs oli tänäkin vuonna järjestänyt meille bloggareille tilaa omalta pisteeltään. Siellä sijaitsi bloggareiden päivystyspiste jonka löytäminen tosin oli minulle hirvittävän vaikeaa perjantaina kun yritin hahmottaa jollain lailla messuhallia ja harhailin siellä täällä. Mutta sitten kun viimein löysin Boknäsin pisteen, oli siellä tuttuja naamoja, ihania tyyppejä ja hyvä tunnelma! Olin itse päivystämässä lauantaina, jolloin pisteelle kasaantuihin suuri määrä mahtavia tyyppejä, joista jokaisen kanssa en edes ehtinyt kunnolla jutella -vaikka olisin halunnut. Olin ilmoittanut somessa olevani tuolloin päivystämässä joten useampikin mahtava tyyppi tuli minua moikkaamaan ja halaamaan.
Oli ihana päästä pitkästä aikaa halaamaan ihanaa Laura Paloheimoa! Laura on paitsi mahtava kirjailija, myös kaikessa positiivisuudessaan ja energisyydessään ihana tyyppi - näkeehän sen jo hänen lauantain asustakin. Puppiduun ilmestymisestä ei kovin kauaa ole ja minä odotan jo palavasti uutta...
Lastenkirjailija Maria Kuutti, Anna ja Elvis -sarjan luoja, tuli myös moikkaamaan minua ja muita bloggareita. Vaikka tuntuu että Maria on jo todella tuttu, facebookin ansiosta lähinnä, emme ole kuitenkaan koskaan livenä tavanneet. Olipa mukava päästä juttelemaan kasvotusten!
Kirjojen lisäksi ostelin kangaskasseja. Tuntui että useammassa pisteessä myytiin ihania, hienoilla teksteillä tai kuvilla varustettuja kasseja jotka oli pakko ostaa. Ja mikäpä olisi hienompaa kuin kangaskassi Irvingin kirjan nimellä tai vaihtoehtoisesti kassi, jossa lukee "Lukeminen pelasti minut urheilulta"? Tuon kassin löysin Planeetta antikvariaattien pisteeltä ja ostin tietenkin heti. Monta muutakin tosin tarttui mukaan, eli ei tarvitse miettiä missä kirjojani kuljettelen...
VR siis toi minut Joensuuhun, uskollisesti myöhässä. Onneksi junassa käsissä oli hyvä kirja, jo hotellissa edellisenä iltana aloittamani Rake Tähtisen Kuoleman pisarat. Tämä on ensimmäinen Tähtiseni ja olen vakuuttunut. Sarjan alkupäähän pitää ehdottomasti palata! Mutta Kuoleman pisaroistakin myöhemmin lisää...
Mitä, hankinko minä messuilta kirjoja? En kai! Okei, hullaannuin vähän, mutta kai se on luvallista. Kun koko messukeskus on täynnä kirjallista tunnelmaa ja mahtavia ihmisiä, niin kyllä siinä vähän hulluksi tulee, silleen hyvällä tavalla. Olin sitä paitsi varautunut! Matkalaukkuni oli pyörillä vedettävä ja siinä oli runsaasti tilaa kirjaostoksille. Ja silti sain käyttää noita hienoja kangaskasseja kun kaikki kirjani eivät mahtuneet matkalaukkuun...
Messujen jälkeinen tunnelma on hieman väsynyt mutta aivan hirvittävän onnellinen. Takana ehdottomasti parhaat kirjamessut ikinä, tutustuin uusiin, hienoihin ihmisiin ja tapasin vanhoja tuttuja joita oli ihanaa päästä taas halaamaan. Sain kokea viikonlopun, jonkalaista ei aivan heti tule. Kiitos, kiitos, kiitos kaikille asianosaisille, olette parhaita.
Vielä muutama erikoismaininta. Äitini, matkaseuralaiseni. Kiitos, kiitos, kiitos, että lähdet aina kanssani tällaisille reissuille, joista nautimme. En parempaa matkaseuralaista ihan heti keksisi! <3 Kiitos, ihana Rakkaudesta kirjoihin -blogin Annika, jonka kanssa ihastelimme messutunnelmaa lauantaina. Olet paras! Vielä erityiskiitos uudelle kahvila/baarille Messukeskuksessa, Olohuoneelle sekä sen loistavalle henkilökunnalle. Heilläkin kävi varmasti viikonlopun aikana hurjasti asiakkaita ja silti he aina muistivat mitä minä tilasin ja jaksoivat olla ystävällisiä. Tällaisesta lukutoukka ilahtuu!
P.S. Onhan se mainittava. Kirjamessuviikonloppu alkoi hurjalla tavalla kun Cision julkaisi vuosittaiseen tapaansa kirjallisuusblogien Top 10 -listan. Lukutoukan kulttuuriblogi on sijalla 7.! Olen sanoinkuvaamattoman onnellinen ja ennen kaikkea kiitollinen siitä teille, lukijani! Ilman teitä tämä ei olisi mahdollista. Kiitos että olette, kiitos että luette, kiitos että kommentoitte. <3
Tässä vielä hieno lista, lämpimät onnittelut teille kaikille sijoittuneille:
1 Lumiomena
2 Kirsin kirjanurkka
3 P.S. Rakastan kirjoja
4 Leena Lumi
5 Ullan luetut kirjat
6 Bokbabbel
7 Lukutoukan kulttuuriblogi
8 Amman lukuhetki
9 Oksan hyllyltä
10 R eader, why did I marry him?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjamessut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjamessut. Näytä kaikki tekstit
maanantai 31. lokakuuta 2016
maanantai 27. lokakuuta 2014
Varoitus! Tässä Kirjamessu bloggauksessa toistuu monta kertaa sana ihana!
Nyt ne on eletty. Helsingin kirjamessut. Paluu arkeen tapahtuu pikku hiljaa, joskin vielä eilenkin illalla mennessäni nukkumaan pääni oli aivan täynnä messutapahtumia ja kohtaamisia. Sama saattaa tapahtua vielä useammankin kerran lähipäivinä.
Mitä kaikkea mahtui minun kahteen messupäivääni?
Kirjailijakohtaamisia. Hyviä keskusteluja. Ihania bloggariystäviä, uusia ja vanhoja. Kirjaostoksia. Ihania hetkiä.
Matkani kohti Helsinkiä alkoi siis perjantaina kahdentoista aikaan. Oli ilo päästä lumisesta Joensuusta kohti etelää, jossa ei onneksi lunta ollut. Pidän junamatkustamisesta, ja onneksi mukanani oli hyvä kirja, nimittäin Siri Kolun ihana IP - Ihmisen puolella. Sen, ja messulehden kanssa vietin junamatkaani.
Helsingin rautatieasemalta matka jatkui matkaseuralaiseni, äitini, kanssa kohti Alppilaa, tätini kotia. Siellä meitä odottivat hyvät tuoksut, ja ihana illallinen olikin valmiina. Vaikka olimme natustelleet junassa eväitä, niin suolainen piirakka ja ihana raikas salaatti maistuivat hyvin. Illan keskustelut tietenkin risteilivät paljon kirjallisuudessa, ja suosittelinkin erittäin lämpimästi Anni Kytömäen Kultarintaa niin äidilleni kuin tädillenikin, kun siitä tuli puhetta.
Tätini asuu kahdeksannessa kerroksessa, ja parvekkeella oli ihanaa käydä tupakalla ja katsella näkymää Helsingin. Päivitinkin Facebookiin "Helsinki, kuinka sinua rakastankaan." Tähän eräs nimeltä mainitsematon kirjailijaherra kommentoi "Get a room, you two". Meillä oli, onneksi! Sinne minä ajoissa illalla painelinkin, lepäämään messupäivää varten.
Lauantaina täytyikin herätä ajoissa, sillä lähtö kohti Messukeskusta oli jo ennen yhdeksää. Tammi ja WSOY järjestivät puoli kymmeneltä bloggareille brunssin, johon oli koottu haastateltaviksi upeita kotimaisia kirjailijoita, ja olipa siellä ulkomaalaisiakin paikalla! Ja olihan se ihanaa aloittaa messupäivä tapaamalla iso joukko bloggareita samassa huoneessa.
Paikalla oli kirjailijoista Sinikka Nopola, Riina Katajavuori, Maritta Lintunen, Jari Järvelä, Kim Leine ja Paul Giordano. Järvelän, Katajavuoren ja Lintusen uutuusromaanit olinkin lukenut, ja kovasti ihastunut jokaiseen. Haastattelijana toimi ihastuttava Ella Kanninen, joka suoriutui tästä tehtävästä erittäin hyvin, ja oli tutustunut kirjoihin kiitettävästi. Valitettavasti Rakkaudesta kirjoihin blogin Annikan ja minun piti lähteä aikaisemmin, koska Boknäsin blogipiste odotti, ja meidän päivystysvuoromme oli alkamassa.
Boknäsin bloggaripiste oli hurmaava. Olin nähnyt siitä untakin, jossa oli punaiset sohvat ja kahvikone. Ihan tällaista ei kuitenkaan ollut, mutta oli ihanan pehmeä sohva kuitenkin! Meidän päivystysvuoromme aikana, kello 11-13, paikalla ei käynyt kovinkaan montaa uteliasta ihmistä, taisin vain parille ihmiselle jakaa kirjavinkkejä, mutta bloggareita oli paikalla senkin edestä. Oli ihana tavata netistä tuttuja ihmisiä, saada heille kasvot, äänet, ja kaikki. Ihanaa!
Tuohon mahtui yksi special juttu! Yhtäkkiä kuulen äänen, "Krista, ihanaa tavata sinut livenä!" Ja näen vaaleatukkaisen naisen pinkeissä vaatteissa. Se ei voi olla kukaan muu kuin chick lit kirjailija Laura Paloheimo. Ja olin aivan oikeassa. Laura oli juuri sellainen kuin ajattelinkin livenä, energinen, iloinen, ja niin ihana. Juttelimme hetken, ja sain halata häntä. Voi että. <3
Päivystyksen jälkeen suhailimme pitkin käytäviä, ja pitihän sitä paheellisten tyttöjen tupakkapaikallakin pistäytyä. Onneksi pistäydyimme! Annika nykäisi minua hihasta ulkona, ja sanoi "Erik Axl Sund!" Ja siinähän he olivat! Kaikessa tummuudessaan, aah, rokkaritytön sydän sykähtää vieläkin! Pakkohan sitä oli mennä jututtamaan. Kielimuuri ei ollut esteenä, kun oli kyse fanituksesta. Toistelimme kuinka paljon rakastammekaan kirjoja, ja saimme kuulla että seuraava kirja käsittelee black metallia ja itsemurhia. Piristävää luettavaa tulossa siis jälleen kerran! Olimme jotenkin niin shokissa ja häkellyksissä, ettemme tajunneet edes kuvaa ottaa.
Sen jälkeen pitikin suoriutua Gummeruksen pisteelle, sillä olin järjestänyt meille bloggareille mahdollisuuden tavata Ihmepojan kirjoittanutta Elias Koskimiestä. Minähän kirjoitin Ihmepojasta tänä syksynä otsikolla "Onko tässä syksyn paras kirja?", joten on ehkä sanomattakin selvää, että olin innoissani. Ja voi että, Elias oli hurmaava! Aivan mahtava persoona! Hän kertoi paljon Ihmepojan taustoista, ja siitä miten hänestä on tullut kirjailija. Hän antoi myös kannustusta meille, jotka kirjoittavat, ja siihen, jos joskus haluaa julkaista. Kehotuksena oli: kirjoita, kirjoita, kirjoita. Älä lopeta! Saimmepa myös vinkkiä seuraavasta kirjasta, mutta se on vielä hyssst!
Sen jälkeen piti taas kerran rientää tupakalle. Ja mitäs siellä nyt olikaan! Pitkätukka jälleen kerran, ja Annika supatti minulle "Onko tuossa Sami Lopakka?" Minä tirkistelin lappua, mutta en nähnyt sitä, ja epäilin siis hieman että onkohan. No, Annika kysyi, ja sai vastaukseksi "Häpeäkseni joudun tunnustamaan olevani". Aaaah! Minä luin Marraksen vuoden alussa sen ilmestyessä, ja voi miten tuohon kirjaan rakastuinkaan. Itkin ja nauroin sen kanssa, sen mustalle huumorille ja angstille. Oli ihanaa päästä juttelemaan Lopakan kanssa, ja se oli niin paljon helpompaa, kun sai suomeksi puhua. Lopakka oli käynyt lukemass meidän kummankin bloggaukset, ja kieltämättä siitä tuli mukava olo. Päädyimmepä vielä Lopakan kansssa messujen yläkerrassa sijaitsevaan baariinkin! Ihana, ihana, ihana mies, melkein rakastuin!
Loppupäivä taisikin mennä haahuillessa ympäri messualuetta, ja istuskellessa bloggaripisteellä. Lauantain jälkeen olin hyvin väsynyt ja onnellinen, ja kun olin Alppilassa sijaitsevassa Weeruskassa saanut pizzan syötyä, meinasin nukahtaa pystyyn! Heti Putouksen jälkeen uni jo tulikin.
Sunnuntain messupäiväni olikin lyhyempi. Menimme toki heti kymmenen akoihin Messukeskukselle, tälläkertaa matkatavaroiden kanssa, sillä suuntasimme sieltä suoraan Pasilaan junalle. Minulla oli yksi suunnitelma sunnuntaille: kirjaostokset! Rahaa oli säästetty ja saatu lahjuksina, joten oli varaa ostella.
Kiertelin välillä ympäri messualuetta ostamassa milloin miltäkin kustantamolta kirjoja, ja välillä istahdin bloggaripisteelle huokaisemaan ja juttelemaan. Lauantaina iltapäivällä sain muuten vinkata useampaankin kertaan kirjoja, ja se oli todella mukavaa. Kiitos kaikille ihmisille jotka tulitte pisteelle! Ja kiitos kirjailijoille jotka tulitte esittäytymään, teitäkin siinä kävi.
Mikä oli saalis? 22 kirjaa! Siinä on mukana Annikan kanssa vaihdetut neljä kirjaa, sekä muutama arvostelukappale, joita onnistuin saamaan, mutta suurimman osan ostin ihan itse. Ja niin, kannoinkin tietenkin. Huomioitavaa oli myös se, ettei WSOY:n paperikassi oikeasti ole kestävää materiaalia, vaan kirjani levähtivät keskelle messuhallia. Tsot tsot.
Mutta ehdottomasti yksi ihanimmista viikonlopuista ikinä. Kiitän ja kumarran ihania kirjailijoita, jotka juttelivat ja halasivat, ja ennenkaikkea kiitän ihania bloggarikollegoitani, joita mahtavampia ihmisiä ei voi olla olemassa! Olette ihania, älykkäitä, ja kertakaikkiaan mahtavia ihmisiä! Tykkään teistä!
Mitä kaikkea mahtui minun kahteen messupäivääni?
Kirjailijakohtaamisia. Hyviä keskusteluja. Ihania bloggariystäviä, uusia ja vanhoja. Kirjaostoksia. Ihania hetkiä.
Matkani kohti Helsinkiä alkoi siis perjantaina kahdentoista aikaan. Oli ilo päästä lumisesta Joensuusta kohti etelää, jossa ei onneksi lunta ollut. Pidän junamatkustamisesta, ja onneksi mukanani oli hyvä kirja, nimittäin Siri Kolun ihana IP - Ihmisen puolella. Sen, ja messulehden kanssa vietin junamatkaani.
Helsingin rautatieasemalta matka jatkui matkaseuralaiseni, äitini, kanssa kohti Alppilaa, tätini kotia. Siellä meitä odottivat hyvät tuoksut, ja ihana illallinen olikin valmiina. Vaikka olimme natustelleet junassa eväitä, niin suolainen piirakka ja ihana raikas salaatti maistuivat hyvin. Illan keskustelut tietenkin risteilivät paljon kirjallisuudessa, ja suosittelinkin erittäin lämpimästi Anni Kytömäen Kultarintaa niin äidilleni kuin tädillenikin, kun siitä tuli puhetta.
Tätini asuu kahdeksannessa kerroksessa, ja parvekkeella oli ihanaa käydä tupakalla ja katsella näkymää Helsingin. Päivitinkin Facebookiin "Helsinki, kuinka sinua rakastankaan." Tähän eräs nimeltä mainitsematon kirjailijaherra kommentoi "Get a room, you two". Meillä oli, onneksi! Sinne minä ajoissa illalla painelinkin, lepäämään messupäivää varten.
Lauantaina täytyikin herätä ajoissa, sillä lähtö kohti Messukeskusta oli jo ennen yhdeksää. Tammi ja WSOY järjestivät puoli kymmeneltä bloggareille brunssin, johon oli koottu haastateltaviksi upeita kotimaisia kirjailijoita, ja olipa siellä ulkomaalaisiakin paikalla! Ja olihan se ihanaa aloittaa messupäivä tapaamalla iso joukko bloggareita samassa huoneessa.
Paikalla oli kirjailijoista Sinikka Nopola, Riina Katajavuori, Maritta Lintunen, Jari Järvelä, Kim Leine ja Paul Giordano. Järvelän, Katajavuoren ja Lintusen uutuusromaanit olinkin lukenut, ja kovasti ihastunut jokaiseen. Haastattelijana toimi ihastuttava Ella Kanninen, joka suoriutui tästä tehtävästä erittäin hyvin, ja oli tutustunut kirjoihin kiitettävästi. Valitettavasti Rakkaudesta kirjoihin blogin Annikan ja minun piti lähteä aikaisemmin, koska Boknäsin blogipiste odotti, ja meidän päivystysvuoromme oli alkamassa.
Boknäsin bloggaripiste oli hurmaava. Olin nähnyt siitä untakin, jossa oli punaiset sohvat ja kahvikone. Ihan tällaista ei kuitenkaan ollut, mutta oli ihanan pehmeä sohva kuitenkin! Meidän päivystysvuoromme aikana, kello 11-13, paikalla ei käynyt kovinkaan montaa uteliasta ihmistä, taisin vain parille ihmiselle jakaa kirjavinkkejä, mutta bloggareita oli paikalla senkin edestä. Oli ihana tavata netistä tuttuja ihmisiä, saada heille kasvot, äänet, ja kaikki. Ihanaa!
Tuohon mahtui yksi special juttu! Yhtäkkiä kuulen äänen, "Krista, ihanaa tavata sinut livenä!" Ja näen vaaleatukkaisen naisen pinkeissä vaatteissa. Se ei voi olla kukaan muu kuin chick lit kirjailija Laura Paloheimo. Ja olin aivan oikeassa. Laura oli juuri sellainen kuin ajattelinkin livenä, energinen, iloinen, ja niin ihana. Juttelimme hetken, ja sain halata häntä. Voi että. <3
Päivystyksen jälkeen suhailimme pitkin käytäviä, ja pitihän sitä paheellisten tyttöjen tupakkapaikallakin pistäytyä. Onneksi pistäydyimme! Annika nykäisi minua hihasta ulkona, ja sanoi "Erik Axl Sund!" Ja siinähän he olivat! Kaikessa tummuudessaan, aah, rokkaritytön sydän sykähtää vieläkin! Pakkohan sitä oli mennä jututtamaan. Kielimuuri ei ollut esteenä, kun oli kyse fanituksesta. Toistelimme kuinka paljon rakastammekaan kirjoja, ja saimme kuulla että seuraava kirja käsittelee black metallia ja itsemurhia. Piristävää luettavaa tulossa siis jälleen kerran! Olimme jotenkin niin shokissa ja häkellyksissä, ettemme tajunneet edes kuvaa ottaa.
Sen jälkeen pitikin suoriutua Gummeruksen pisteelle, sillä olin järjestänyt meille bloggareille mahdollisuuden tavata Ihmepojan kirjoittanutta Elias Koskimiestä. Minähän kirjoitin Ihmepojasta tänä syksynä otsikolla "Onko tässä syksyn paras kirja?", joten on ehkä sanomattakin selvää, että olin innoissani. Ja voi että, Elias oli hurmaava! Aivan mahtava persoona! Hän kertoi paljon Ihmepojan taustoista, ja siitä miten hänestä on tullut kirjailija. Hän antoi myös kannustusta meille, jotka kirjoittavat, ja siihen, jos joskus haluaa julkaista. Kehotuksena oli: kirjoita, kirjoita, kirjoita. Älä lopeta! Saimmepa myös vinkkiä seuraavasta kirjasta, mutta se on vielä hyssst!
Elias ja fanityttö |
Sen jälkeen piti taas kerran rientää tupakalle. Ja mitäs siellä nyt olikaan! Pitkätukka jälleen kerran, ja Annika supatti minulle "Onko tuossa Sami Lopakka?" Minä tirkistelin lappua, mutta en nähnyt sitä, ja epäilin siis hieman että onkohan. No, Annika kysyi, ja sai vastaukseksi "Häpeäkseni joudun tunnustamaan olevani". Aaaah! Minä luin Marraksen vuoden alussa sen ilmestyessä, ja voi miten tuohon kirjaan rakastuinkaan. Itkin ja nauroin sen kanssa, sen mustalle huumorille ja angstille. Oli ihanaa päästä juttelemaan Lopakan kanssa, ja se oli niin paljon helpompaa, kun sai suomeksi puhua. Lopakka oli käynyt lukemass meidän kummankin bloggaukset, ja kieltämättä siitä tuli mukava olo. Päädyimmepä vielä Lopakan kansssa messujen yläkerrassa sijaitsevaan baariinkin! Ihana, ihana, ihana mies, melkein rakastuin!
Eikö muka ole komea?!? |
Sunnuntain messupäiväni olikin lyhyempi. Menimme toki heti kymmenen akoihin Messukeskukselle, tälläkertaa matkatavaroiden kanssa, sillä suuntasimme sieltä suoraan Pasilaan junalle. Minulla oli yksi suunnitelma sunnuntaille: kirjaostokset! Rahaa oli säästetty ja saatu lahjuksina, joten oli varaa ostella.
Kiertelin välillä ympäri messualuetta ostamassa milloin miltäkin kustantamolta kirjoja, ja välillä istahdin bloggaripisteelle huokaisemaan ja juttelemaan. Lauantaina iltapäivällä sain muuten vinkata useampaankin kertaan kirjoja, ja se oli todella mukavaa. Kiitos kaikille ihmisille jotka tulitte pisteelle! Ja kiitos kirjailijoille jotka tulitte esittäytymään, teitäkin siinä kävi.
Mikä oli saalis? 22 kirjaa! Siinä on mukana Annikan kanssa vaihdetut neljä kirjaa, sekä muutama arvostelukappale, joita onnistuin saamaan, mutta suurimman osan ostin ihan itse. Ja niin, kannoinkin tietenkin. Huomioitavaa oli myös se, ettei WSOY:n paperikassi oikeasti ole kestävää materiaalia, vaan kirjani levähtivät keskelle messuhallia. Tsot tsot.
Siinä kirjapinoni. |
tiistai 21. lokakuuta 2014
Lukutoukka matkaa Helsinkiin, Kirjamessuille tietenkin!
Se olis kuulkaa lukijani niin, että perjantai vaan uhkaavasti lähestyy. Ja perjantaista alkaa minun tämän syksyni ehkäpä paras viikonloppu, viikonloppu jolloin vietetään Helsingin kirjamessuja. Matkaan siis perjantaina täältä Joensuusta Helsinkiin, perjantaina vietän vain sukulaisaikaa, mutta lauantaina suuntaan kohti messukeskusta.
Tänään teimme bloggaajaystäväni kanssa sotasuunnitelmaa, missä on pakko olla. Onneksi niitä aivan pakollisia tuli vain muutama, mutta todella kivoja juttuja olisi lauantaille mahtunut useampikin.
Ensimmäisenä on kerrottava, että minut ja Rakkaudesta kirjoihin blogin Annikan löytää Boknäsin pisteeltä lauantaina kello 11-13, jossa jakelemme esimerkiksi kirjavinkkejä, ja kerromme kirjablogeista. Sieltä löytyy muitakin bloggaajia, joten tulkaapa rohkeasti käymään!
Tässä vinkkini, mikä kaikki voisi olla ehkä mukavaa lauantain aikana:
Aleksis Kivi lava
11.30. Silvia Avallone: Teräs
Italia on tämän syksyn teemamaa, ja italialainenhan on Silvia Avallonekin. En ole tutustunut pahemmin italialaiseen kirjallisuuteen, mutta tämä Avallonen kirja oli erittäin loistava.
16.00. Eeva-Kaarina Aronen: Edda
Tännekin menisin, jos ei olisi päällekkäisyyksiä. Edda lumosi minut maagisuudellaan!
16.30.Tuomas Kyrö: Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja
Täällä luultavasti on ihminen jos toinenkin. Ja ihan syystäkin, onhan Kyrö niin ihana.
17.00. Arman Alizad & Kauko Röyhkä: Armanin maailma
Tämäkin kiinnostaa! Olen seurannut Armanin ohjelmaa telkkarista, ja hän vaikuttaa sen, ja somepäivitystensä perusteella loistotyypiltä.
Mika Waltari lava
15.30. Erik Axl Sund: Varistyttö trilogia
Tänne, pakko, pakko, pakko mennä! Olen niin odottanut että näen Varistyttö miehet livenä. Ruotsiahan en juurikaan ymmärrä, mutta eipä se mitään. Hihii, onhan siinä näkemistäkin...
17.30. Maritta Lintunen: Hulluruohola
Luin vasta Maritta Lintusen kirjan, ja kieltämättä se oli erittäin hyvä. Kiinnostaisi mennä kuuntelemaankin häntä!
Katri Vala
10.30. Chick lit
Voi, tämä kiinnostaisi niin kovasti! Mutta ei, silloin en pääse. Titta Heikkilä, Laura Paloheimo ja Sari Luhtanen puhuvat tästä ihanasta genrestä.
17.30. Pauliina Rauhala: Taivaslaulu
Piispa haastattelee. Mielenkiintoista, saa nähdä päädynkö tänne. Pauliina Rauhala kun vaan on niin ihastuttava.
Louhi
10.30. Vilja-Tuulia Huotarinen: Kimmel
Tämä lava on sellainen, että täällä voisin olla melkein koko päivän. Kimmelin aion pian lukea, ja olisi ihana nähdä Vilja-Tuulia livenä.
15.00. Siri Kolu: Ihmisen puolella
Voi miten tahtoisinkaan kuuntelemaan Siri Kolua! Mutta ei, en varmaankaan ehdi ennen Varistyttö miehiä. Ehkä törmään häneen jossain vaiheessa ja saan kiittää kirjoista, jotka ovat loistavia.
15.30. Terhi Rannela: Läpi yön
Sama kuin edellä. Rakastuin Läpi yön teokseen, ja olisi ihanaa tavata Rannela. Voi. Miksi kaikki hyvä on yhtä aikaa?
Siinä minun lauantai päiväni. Miltä teidän messuohjelmanne näyttää? Maltatteko odottaa? Minä en malttaisi. Vielä täytyisi tutkia mitä sunnuntaina ehdin katsoa!
maanantai 28. lokakuuta 2013
Tuija Lehtinen: Mirkka, Masa ja Miss USA (...ja kirjamessuostoksista ja lukujumista)
Mirkka, Masa ja Miss USA
Tuija Lehtinen
203 s.
1994
Otava
Tiedättekö mitä? Kirjamessujen jälkifiiliksissä se iski lukutoukalle lukujumin päälle! Se oli havaittavissa jo eilen paluumatkalla junassa, jolloin yritin tutustua Staaloon, ja hyppäsin sitten 1Q84:n maailmaan. Ja silloin asiat ovat huonosti jos edes Murakami ei saa otteeseensa. Mutta Tuija Lehtinen pelastaa minut aina lukujumista, joten kun tänään olin vielä turhaan yrittänyt pakertaa 1Q84:n kolmannen osan parissa, jätin sen sellaiseen hetkeen jolloin täysillä pystyn nauttimaan tuosta kirjasta, ja otin käteeni tämän Mirkka-sarjan seitsemännen kirjan.
Mirkka, Masa ja Miss USA kertoo siitä, kuinka Ahosen perhe saa vaihto-oppilaan, Melissan. Masa on alussa, ennen Melissan tuloa, innoissaan vaihto-oppilaasta, mutta kun hänelle selviää millainen tyttö Amerikan maalta onkaan perheeseen tulossa, into laantuu. Nimittäin kyseessä on todellakin Tyttö, isolla T:llä. Meikeistä, pojista ja vaatteista innostunut tyttö. Hieman poikamainen Masa ei järin tietenkään tästä innostu. Miten tytöt tulevatkaan toimeen keskenään?
Siinä missä vähän kaikki muu lukemani on parin viime päivän aikana tökkinyt, liekö tämä johtunut runsaasta kirjallisesta ilmapiiristä, niin Tuija Lehtinen pelasti minut. Voi kun olisin halunnut kiittää häntä kaikesta mitä hän on kirjoittanut, kun hän sattui kävelemään vastaani messuilla, mutta ujostutti enkä mennyt. Tuija Lehtinen on ollut nuoruuteni tähtikirjailija, ja innostaa hän näin vanhempanakin, niin kuin olette ehkä huomanneetkin.
Tämä kirja on minulle yksi läheisimmistä Mirkka-sarjan kirjoista, sillä tässä kirjassa Masa kokee eräänlaisen muodon muutoksen. Sillä niin kuin Masan sisko Memma sanoo yhdessä vaiheessa kirjaa "Jokainen tyttö pukeutuu jossain vaiheessa mustaan" - niin pukeutuu tässä kirjassa Masakin. Kirppisvaatteisiin, oikein rokki/gootti vaatteisiin, näin ymmärsin. Kokeellinen vaihe siis, joka kuvataan niin, että hän tahtoo olla vastakohta tyttömäiselle ja söpölle Melissalle. Paheellista, ah, niin paheellista. Tuija Lehtisen totuttuun tyyliin Masa ei kuitenkaan sen paheellisemmille poluille eksy.
Kuitenkin. Kirja oli ihana. En osaa olla lukematta, en yksinkertaisesti osaa, ja tämä kirja pelasti minut sellaiselta hetkeltä jolloin en vain kyennyt lukemaan mitään muuta.
Gummeruksen pisteeltä löysin kahdeksalla eurolla paljon kehuja saaneen Muriel Barberyn Siilin eleganssin. Rakkaudesta kirjoihin blogin Annika kirjoitti joskus ihanan sitaatin kirjasta, ja olen kuullut esimerkiksi eräältä sukulaiseltani tämän olevan hyvin koskettava kirja. Oli pakko poimia mukaan.
Kannessa lukee Schildts & Söderström, mutta Ateenan pisteeltä minä tämän löysin. Nimittäin Cilla & Rold Börjnlindin Nousuveden. Tämäkin on minulle suhteellisen uusi tuttavuus, mutta olin kyllä kuullut kirjasta facebookin Dekkarihullut ryhmässä. Takakannen perusteella valittu, ja olin valmis maksamaan tästä täyden hinnan.
Likellä oli kirjapinot joissa oli kyltti "Lue jos uskallat." No tämähän sytytti! Katselin pinoja aikani, ja poimin käteeni Stefan Spjutin Staalon. Fantastista kauhua, käsittäisin. Tästäkin olin valmis maksamaan täyden hinnan.
Ei tarvinnut siis kirjamessuilta lähteä tyhjin käsin! Vielä lopuksi eeppinen kuva siitä, miten käy kun viinitarjoilupöytä rysähtää...
Tuija Lehtinen
203 s.
1994
Otava
Tiedättekö mitä? Kirjamessujen jälkifiiliksissä se iski lukutoukalle lukujumin päälle! Se oli havaittavissa jo eilen paluumatkalla junassa, jolloin yritin tutustua Staaloon, ja hyppäsin sitten 1Q84:n maailmaan. Ja silloin asiat ovat huonosti jos edes Murakami ei saa otteeseensa. Mutta Tuija Lehtinen pelastaa minut aina lukujumista, joten kun tänään olin vielä turhaan yrittänyt pakertaa 1Q84:n kolmannen osan parissa, jätin sen sellaiseen hetkeen jolloin täysillä pystyn nauttimaan tuosta kirjasta, ja otin käteeni tämän Mirkka-sarjan seitsemännen kirjan.
Mirkka, Masa ja Miss USA kertoo siitä, kuinka Ahosen perhe saa vaihto-oppilaan, Melissan. Masa on alussa, ennen Melissan tuloa, innoissaan vaihto-oppilaasta, mutta kun hänelle selviää millainen tyttö Amerikan maalta onkaan perheeseen tulossa, into laantuu. Nimittäin kyseessä on todellakin Tyttö, isolla T:llä. Meikeistä, pojista ja vaatteista innostunut tyttö. Hieman poikamainen Masa ei järin tietenkään tästä innostu. Miten tytöt tulevatkaan toimeen keskenään?
Siinä missä vähän kaikki muu lukemani on parin viime päivän aikana tökkinyt, liekö tämä johtunut runsaasta kirjallisesta ilmapiiristä, niin Tuija Lehtinen pelasti minut. Voi kun olisin halunnut kiittää häntä kaikesta mitä hän on kirjoittanut, kun hän sattui kävelemään vastaani messuilla, mutta ujostutti enkä mennyt. Tuija Lehtinen on ollut nuoruuteni tähtikirjailija, ja innostaa hän näin vanhempanakin, niin kuin olette ehkä huomanneetkin.
Tämä kirja on minulle yksi läheisimmistä Mirkka-sarjan kirjoista, sillä tässä kirjassa Masa kokee eräänlaisen muodon muutoksen. Sillä niin kuin Masan sisko Memma sanoo yhdessä vaiheessa kirjaa "Jokainen tyttö pukeutuu jossain vaiheessa mustaan" - niin pukeutuu tässä kirjassa Masakin. Kirppisvaatteisiin, oikein rokki/gootti vaatteisiin, näin ymmärsin. Kokeellinen vaihe siis, joka kuvataan niin, että hän tahtoo olla vastakohta tyttömäiselle ja söpölle Melissalle. Paheellista, ah, niin paheellista. Tuija Lehtisen totuttuun tyyliin Masa ei kuitenkaan sen paheellisemmille poluille eksy.
Kuitenkin. Kirja oli ihana. En osaa olla lukematta, en yksinkertaisesti osaa, ja tämä kirja pelasti minut sellaiselta hetkeltä jolloin en vain kyennyt lukemaan mitään muuta.
★★★★½
Sitten niihin kirjamessu ostoksiin. Lupasin niistä kirjoittaa vielä erikseen, ja nyt illan tullen olen piristynyt ja jaksoin kantaa kuvattavaksi kirjat jotka raahasin aina Helsingistä tänne kotikolooni saakka. Mitä siis löysin?
Yksi oli varmaa mitä ostan: Haruki Murakamin 1Q84:n kolmas osa. Nimittäin, jos saisin ottaa yhden teoksen mukaan autiolle saarelle, olisi se juuri 1Q84. Lasken tässä nämä kolme osaa yhdeksi teokseksi, vaikka ne kaksi eri kirjaa suomeksi ovatkin. Aion lukea tuon kolmannen osan tunteella jossain sopivassa vaiheessa, kun lukufiilis on oikea.
Myös ennakkoon hieman mietin, että ostaisin Karl Ove Knausgårdin Taisteluni trilogian ensimmäisen osan. Paljon olen siitä kuullut, mutta yhtään en ole lukenut. Ja tuntuu melkein että kirjallisessa sivistyksessäni on aukko! Siispä aion paikata sitä, nyt omistan tuon kirjan.
En muista miltä messupisteeltä löysin yhden kolmen pokkarin tarjouksen johon tartuin, ja löysin mukaani Jari Tervon Laylan, Katja Ketun Kätilön, ja Vikas Swarupin Slummien miljonäärin. Kaikki ovat kirjoja joihin minun on pitänyt tarttua jo pitkään, ja nyt se on helpompaa kun kaikki ovat omassa hyllyssäni.
Sammakon pisteeltä bongasin viidellä eurolla Marina Lewyckan Muu maa mansikka?-kirjan. Olen lukenut kirjailijalta yhden kirjan, jonka nimeä en nyt muista, mutta pidin siitä suuresti. Joten, miksipä ei.
Tuomas Nyholmin Sinun edestäsi vuodatettu-kirjasta en ollut kuullutkaan. Se tarttui Teoksen pisteeltä mukaani, missä se oli löytöpisteellä, kolmella eurolla. Kyseessä siis on jännäri, ja ainakin takakantensa perusteella kirja vaikuttaa kiinnostavalta.
Kannessa lukee Schildts & Söderström, mutta Ateenan pisteeltä minä tämän löysin. Nimittäin Cilla & Rold Börjnlindin Nousuveden. Tämäkin on minulle suhteellisen uusi tuttavuus, mutta olin kyllä kuullut kirjasta facebookin Dekkarihullut ryhmässä. Takakannen perusteella valittu, ja olin valmis maksamaan tästä täyden hinnan.
Likellä oli kirjapinot joissa oli kyltti "Lue jos uskallat." No tämähän sytytti! Katselin pinoja aikani, ja poimin käteeni Stefan Spjutin Staalon. Fantastista kauhua, käsittäisin. Tästäkin olin valmis maksamaan täyden hinnan.
Ei tarvinnut siis kirjamessuilta lähteä tyhjin käsin! Vielä lopuksi eeppinen kuva siitä, miten käy kun viinitarjoilupöytä rysähtää...
Kikatuksen täytteiset kirjamessut.
Mitä, oliko jotkut messut, kirjamessut? Olinko minäkin siellä? No olin!
Kirjablogit ovat viime päivinä olleet täynnä Helsingin kirjamessuja, ja täytänpä nyt vielä vähän jälkijunassa omaakin blogiani hieman jälki tunnelmilla. Lupaan heti hieman erilaisen postauksen, sillä minun messuni eivät menneet ihan niin kuin olin etukäteis postauksessani ajatellut.
No, perjantaina keskipäivän aikaan astahdin junaan Joensuun asemalta, suunta kohti Helsinkiä. Junamatka meni rattoisasti Sankta Psykon kasvattien kanssa, josta jossain vaiheessa kirjoitan enemmän, mutta sanottakoon tässä vaiheessa että kirja oli aivan loistava. Jännittävä, hyytävä, ihana. Minun tämän vuoden jännärini!
En ollut perjantai-iltana monien muiden bloggarikollegoideni lailla Satkarissa illastamassa, vaan vietin sukulaisteni kanssa aikaa. Oli rattoisaa, ja kirjalliset keskustelut saivat jo silloinkin vallan. Puheissa oli paljon esimerkiksi Murakamin 1Q84, ainoastaan kehuvia mielipiteitä sain siitä kuulla. Tietysti, eihän sitä kukaan voi inhota, khih.
Lauantaina koitti vihdoin se päivä jolloin otin suunnan kohti messuja, heti aamusta. Kävin akreditoitumassa, ja ehdin säikähtää kun minun nimelläni ei korttia heti löytynyt. Se olikin blogini nimellä! Sain korttini ja kiinnitin sen rintapieleen, muiden bloggarien bongattavaksi. Ensin hieman kiertelin, ja tein muutaman kirjahankinnan. Esimerkisi Jari Tervon Laylan sekä Katja Ketun Kätilön pokkareina, kumpaakaan kirjaa en ole vielä lukenut ja ne kiinnostavat.
Yhdentoista jälkeen suuntasin Aino saliin kuuntelemaan keskustelua jaetusta lukemisesta. Paikalla oli Suvi Ahola, ihana Katja Jalkanen Lumiomena blogista, sekä aiemmasta infosta poiketen Kirjasfäärin hurmaava Taika. Viereeni istahti Kulttuuri kukoistaa blogin Arja, ja saapuipa lähettyville muutama muukin bloggaaja.
Keskustelu meni kirjablogien ja lukupiirien parissa, tietysti, ja varsinkin tietysti Taikan mielipiteet ja puheet kirjablogeista kiinnostivat. Myös lukupiiri keskustelu oli hauskaa kuultavaa, olenhan itsekin kahdessa lukupiirissä. Mutta tiesittekös että keskimääräinen kirjabloggaaja on vuonna -77 syntynyt nainen? Eli minä olen tuota lähes kymmenen vuotta nuorempi.
Mielenkiintoisen keskustelun jälkeen otin yhteyden Rakkaudesta kirjoihin blogin Annikaan, ja ihana päiväni Annikan kanssa saattoi alkaa. Menimme ensin istumaan bloggaajien kanssa Blogger loungeen Sports baariin, ja meitä olikin siellä aikamoinen joukko. Oli ihana tavata ja halata kaikkia, viimeinkin monille bloggaajista tuli kunnon kasvot!
Parhaiten messupäivästäni jäi mieleen ihanat keskustelut Annikan kanssa. Me paransimme maailmaa oikein urakalla, välillä kiertelimme messualueella, sitten puhuimme kirjoista, kirjoista ja kirjoista, ja hieman muustakin elämästä. Ja että me nauroimme! Niin paljon! Puheissamme olivat myös ne bloggaajat jotka eivät olleet paikalla. Erityisen maininnan saivat Kirjavalaan Elegia sekä Anna minun lukea enemmän blogin Annami jotka olivat onneksi puheissamme läsnä moneen kertaan!
Mutta eikö päivään sitten muuta mahtunut? No toki!
Kyllä päivässäni oli yksi kohokohta: Atena oli järjestänyt meille bloggaajille tapaamisen upean kirjailijan Pasi Ilmari Jääskeläisen kanssa. Saavuimme siis nauraen Annikan kanssa tilaan kolmelta, ja heti kun olimme päässeet sisälle, rysähti. Eeppinen näky (ja haju) viinitarjoilupöytä kaatui. Ilman kenenkään myötävaikutusta, ihan itsekseen. Huh!
Pasi Ilmari Jääskeläinen puhui tietysti uudesta kirjastaan Sielut kulkevat sateessa, jonka olen lukenut ja johon olen ihastunut. En valitettavasti tajunnut ottaa kirjaa mukaan messuille, joten otinpa sitten nimikirjoituksen käteeni. Pitihän kirjailijan puumerkki johonkin saada! Kirjailija puhui myös paljon siitä kuinka tärkeänä hän pitää bloggaajia, ja kuinka esimerkiksi hänen esikoiskirjansa Lumikko ja yhdeksän muuta lähti myymään sitten kun oli saanut blogi julkisuutta.
Minunkin täytyy sanoa että bloggaajilta minä Jääskeläisen keksin. Olin toki kuullut kirjailijasta aiemminkin, mutta luin Lumikon juuri bloggaajien innostamana. Ja Lumikon innostamana Harjukaupungin salakäytävät... ja tässä sitä ollaan. Novellikokoelmakin täytyy lukea, vaikken yleensä lue novelleja.
Annikan lähdettyä junalle minä etsin seuralaiseni, äitini, käsiini ja pian poistuimmekin messuille. Illalliseksi nautittu pizza loistavasta ravintola Weeruskasta sai olon raukeaksi ja uni tuli todella aikaisin.
Eilen, sunnuntaina, olimme vielä aamupäivän messuilla, ja sen ajan käytin lähinnä siihen että imin messutunnelmaa itseeni ja tein kirjahankintoja. Ehkä kirjoitan hankinnoistani oman postauksen, sillä kehtuuttaa enkä kehtaa alkaa tarkistaa kirjailijoiden nimiä tai alkaa kuvaamaan. Hei, näin aamusta! Ei viitsi!
Juna kutsui yhdeltä, ja suunta kohti Joensuuta. Äitini oli viettänyt aamupäivän Kari Hotakaisen lukupiirissä, jossa käsiteltiin Luonnon lakia. Kerronko sieltä juoruja? No, yhden ainakin.
Luonnon laissahan on kohta jossa päähenkilö Rautala näkee näkyjä tunnetuista henkilöistä. Yleisöstä tuli kysymys, että kun Tuomas Kyrökin käyttää julkisuuden henkilöitä kirjassaan, niin onko tässä jokin yhteys. Mitä Hotakainen vastasi? "No Kyröllähän on ihan eri lääkitys." Nauroin tuolle niin paljon!
Kiitos. Kiitos kaikille bloggaajille joita tapasin. Kiitos ihanalle ystävälleni Annikalle joka viihdytti minua. Kiitos äidilleni joka oli seuranani. KIITOS!
Kirjablogit ovat viime päivinä olleet täynnä Helsingin kirjamessuja, ja täytänpä nyt vielä vähän jälkijunassa omaakin blogiani hieman jälki tunnelmilla. Lupaan heti hieman erilaisen postauksen, sillä minun messuni eivät menneet ihan niin kuin olin etukäteis postauksessani ajatellut.
No, perjantaina keskipäivän aikaan astahdin junaan Joensuun asemalta, suunta kohti Helsinkiä. Junamatka meni rattoisasti Sankta Psykon kasvattien kanssa, josta jossain vaiheessa kirjoitan enemmän, mutta sanottakoon tässä vaiheessa että kirja oli aivan loistava. Jännittävä, hyytävä, ihana. Minun tämän vuoden jännärini!
En ollut perjantai-iltana monien muiden bloggarikollegoideni lailla Satkarissa illastamassa, vaan vietin sukulaisteni kanssa aikaa. Oli rattoisaa, ja kirjalliset keskustelut saivat jo silloinkin vallan. Puheissa oli paljon esimerkiksi Murakamin 1Q84, ainoastaan kehuvia mielipiteitä sain siitä kuulla. Tietysti, eihän sitä kukaan voi inhota, khih.
Lauantaina koitti vihdoin se päivä jolloin otin suunnan kohti messuja, heti aamusta. Kävin akreditoitumassa, ja ehdin säikähtää kun minun nimelläni ei korttia heti löytynyt. Se olikin blogini nimellä! Sain korttini ja kiinnitin sen rintapieleen, muiden bloggarien bongattavaksi. Ensin hieman kiertelin, ja tein muutaman kirjahankinnan. Esimerkisi Jari Tervon Laylan sekä Katja Ketun Kätilön pokkareina, kumpaakaan kirjaa en ole vielä lukenut ja ne kiinnostavat.
Yhdentoista jälkeen suuntasin Aino saliin kuuntelemaan keskustelua jaetusta lukemisesta. Paikalla oli Suvi Ahola, ihana Katja Jalkanen Lumiomena blogista, sekä aiemmasta infosta poiketen Kirjasfäärin hurmaava Taika. Viereeni istahti Kulttuuri kukoistaa blogin Arja, ja saapuipa lähettyville muutama muukin bloggaaja.
Keskustelu meni kirjablogien ja lukupiirien parissa, tietysti, ja varsinkin tietysti Taikan mielipiteet ja puheet kirjablogeista kiinnostivat. Myös lukupiiri keskustelu oli hauskaa kuultavaa, olenhan itsekin kahdessa lukupiirissä. Mutta tiesittekös että keskimääräinen kirjabloggaaja on vuonna -77 syntynyt nainen? Eli minä olen tuota lähes kymmenen vuotta nuorempi.
Mielenkiintoisen keskustelun jälkeen otin yhteyden Rakkaudesta kirjoihin blogin Annikaan, ja ihana päiväni Annikan kanssa saattoi alkaa. Menimme ensin istumaan bloggaajien kanssa Blogger loungeen Sports baariin, ja meitä olikin siellä aikamoinen joukko. Oli ihana tavata ja halata kaikkia, viimeinkin monille bloggaajista tuli kunnon kasvot!
Parhaiten messupäivästäni jäi mieleen ihanat keskustelut Annikan kanssa. Me paransimme maailmaa oikein urakalla, välillä kiertelimme messualueella, sitten puhuimme kirjoista, kirjoista ja kirjoista, ja hieman muustakin elämästä. Ja että me nauroimme! Niin paljon! Puheissamme olivat myös ne bloggaajat jotka eivät olleet paikalla. Erityisen maininnan saivat Kirjavalaan Elegia sekä Anna minun lukea enemmän blogin Annami jotka olivat onneksi puheissamme läsnä moneen kertaan!
Mutta eikö päivään sitten muuta mahtunut? No toki!
Kyllä päivässäni oli yksi kohokohta: Atena oli järjestänyt meille bloggaajille tapaamisen upean kirjailijan Pasi Ilmari Jääskeläisen kanssa. Saavuimme siis nauraen Annikan kanssa tilaan kolmelta, ja heti kun olimme päässeet sisälle, rysähti. Eeppinen näky (ja haju) viinitarjoilupöytä kaatui. Ilman kenenkään myötävaikutusta, ihan itsekseen. Huh!
Pasi Ilmari Jääskeläinen puhui tietysti uudesta kirjastaan Sielut kulkevat sateessa, jonka olen lukenut ja johon olen ihastunut. En valitettavasti tajunnut ottaa kirjaa mukaan messuille, joten otinpa sitten nimikirjoituksen käteeni. Pitihän kirjailijan puumerkki johonkin saada! Kirjailija puhui myös paljon siitä kuinka tärkeänä hän pitää bloggaajia, ja kuinka esimerkiksi hänen esikoiskirjansa Lumikko ja yhdeksän muuta lähti myymään sitten kun oli saanut blogi julkisuutta.
Minunkin täytyy sanoa että bloggaajilta minä Jääskeläisen keksin. Olin toki kuullut kirjailijasta aiemminkin, mutta luin Lumikon juuri bloggaajien innostamana. Ja Lumikon innostamana Harjukaupungin salakäytävät... ja tässä sitä ollaan. Novellikokoelmakin täytyy lukea, vaikken yleensä lue novelleja.
Annikan lähdettyä junalle minä etsin seuralaiseni, äitini, käsiini ja pian poistuimmekin messuille. Illalliseksi nautittu pizza loistavasta ravintola Weeruskasta sai olon raukeaksi ja uni tuli todella aikaisin.
Eilen, sunnuntaina, olimme vielä aamupäivän messuilla, ja sen ajan käytin lähinnä siihen että imin messutunnelmaa itseeni ja tein kirjahankintoja. Ehkä kirjoitan hankinnoistani oman postauksen, sillä kehtuuttaa enkä kehtaa alkaa tarkistaa kirjailijoiden nimiä tai alkaa kuvaamaan. Hei, näin aamusta! Ei viitsi!
Juna kutsui yhdeltä, ja suunta kohti Joensuuta. Äitini oli viettänyt aamupäivän Kari Hotakaisen lukupiirissä, jossa käsiteltiin Luonnon lakia. Kerronko sieltä juoruja? No, yhden ainakin.
Luonnon laissahan on kohta jossa päähenkilö Rautala näkee näkyjä tunnetuista henkilöistä. Yleisöstä tuli kysymys, että kun Tuomas Kyrökin käyttää julkisuuden henkilöitä kirjassaan, niin onko tässä jokin yhteys. Mitä Hotakainen vastasi? "No Kyröllähän on ihan eri lääkitys." Nauroin tuolle niin paljon!
Kiitos. Kiitos kaikille bloggaajille joita tapasin. Kiitos ihanalle ystävälleni Annikalle joka viihdytti minua. Kiitos äidilleni joka oli seuranani. KIITOS!
torstai 24. lokakuuta 2013
Lukutoukka lähtee kirjamessuille!
On se aika syksystä jota olen odottanut kovin, kovin paljon. Nimittäin Helsingin Kirjamessut! Tämä lukutoukka suuntaa nimittäin nokkansa huomenna kohti Helsinkiä täältä itäisestä Suomesta, ja on läsnä kirjamessuilla lauantain ja sunnuntai aamupäivän.
Tämä on ensimmäinen kerta kun osallistun kyseiseen tapahtumaan, ja nyt olenkin säästänyt rahaa että voin tehdä kirjaostoksia, vaikka urakalla. Tietenkin on ajateltava myös sitä, että sunnuntaina ne kirjat on raahattava junassa takaisin Joensuuhun, mutta se on toissijaista, siinä vaiheessa kun tekee ihania kirjalöytöjä.
Mitä muuta aion tehdä messuilla kuin kirjalöytöjä? Ainakin tavata ihania bloggarikollegoitani. Olemme suunnitelleet tapaavamme ehkäpä useammankin kerran, ja monia tapaan ihan ensimmäistä kertaa. Jännittävää, todella jännittävää. Meille bloggareille onkin järjestetty parikin tapahtumaa, pääsemme esimerkiksi kuuntelemaan kun Pasi Ilmari Jääskeläinen kertoo meille uudesta kirjastaan.
Olen miettinyt tietenkin lisäksi mitä kaikkea muuta messuilla voisi tehdä ja nähdä noiden parin päivän aikana.
Lauantaina Aleksis Kivi lavan valtaa kello 16 Joel Haahtela, jossa hän kertoo kirjastaan Tähtikirkas, Lumivalkea. Pidän Haahtelasta persoonana, ja tuo minua kiinnostaa kovasti.
Mika Waltari lavalla vietetään Dekkarilauantaita, ja minua, dekkarihullua, se kiinnostaa kovasti. Kello 10.30 haastatellaan esimerkiksi Pasi Luhtaniemeä ja Minna Lindgreniä otsikolla Elämää ensimmäisen dekkarin jälkeen. Jos tuolloin olen jo paikalla, se voisi olla kuuntelemisen arvoista.
Kello 11.30 Dekkarilauantaissa Mika Waltari lavalla kysytään Leena Lehtolaiselta, Outi Pakkaselta sekä Vera Valalta Tekeekö kotimnaisten naisdekkaristien buumi tuloaan. Tuo kiinnostaa minua todella, onhan luvassa todella taitavien kirjoittajien keskustelua.
Hypätäkseni aiheesta ihan erilaiseen, ja ajassakin hypätään eteenpäin, Jouni Hynynen puhuu Kirjakahvilassa kirjastaan Paskapuhetta. Tuo kiehtoo minua kovasti, koska Jouni Hynynen on mielestäni yksinkertaisesti Suomen komein mies. Ei enempää eikä vähempää. Lisäksi hän on kaunopuheinen ja viehättävä persoona (tietenkin ilman ironiaa, huom.) jota haluaisin mielelläni kuunnella.
Valitettavasti 11.30 alkava Dekkarilauantain puheenvuoro jää kuulematta, ehkä, sillä Aino lavalla alkaa samaan aikaan Jaetun lukemisen lumo keskustelu. Mitä lukupiireissä ja kirjablogeissa tapahtuu? Keskustelemassa ovat kriitikko Suvi Ahola, kirjabloggaajat Katja Jalkanen ja Hanna Pudas, sekä lukupiirin vetäjä Seija Nuimmijoki. Tämä on kuultava!
Siltä näyttää minun lauantai päiväni kirjamessuilla. Sunnuntaina onkin luvassa lukupiiri! Olen ilmoittautunut Kari Hotakaisen Luonnon laki lukupiiriin, jota odotan paljon. Kirja oli kiinnostava, vaikkei saanutkaan minulta täyttä arvostusta, niin pidän silti kirjailijasta erittäin paljon ja on mukava nähdä hänet ihan livenä.
Messuilla tavataan!
Tämä on ensimmäinen kerta kun osallistun kyseiseen tapahtumaan, ja nyt olenkin säästänyt rahaa että voin tehdä kirjaostoksia, vaikka urakalla. Tietenkin on ajateltava myös sitä, että sunnuntaina ne kirjat on raahattava junassa takaisin Joensuuhun, mutta se on toissijaista, siinä vaiheessa kun tekee ihania kirjalöytöjä.
Mitä muuta aion tehdä messuilla kuin kirjalöytöjä? Ainakin tavata ihania bloggarikollegoitani. Olemme suunnitelleet tapaavamme ehkäpä useammankin kerran, ja monia tapaan ihan ensimmäistä kertaa. Jännittävää, todella jännittävää. Meille bloggareille onkin järjestetty parikin tapahtumaa, pääsemme esimerkiksi kuuntelemaan kun Pasi Ilmari Jääskeläinen kertoo meille uudesta kirjastaan.
Olen miettinyt tietenkin lisäksi mitä kaikkea muuta messuilla voisi tehdä ja nähdä noiden parin päivän aikana.
Lauantaina Aleksis Kivi lavan valtaa kello 16 Joel Haahtela, jossa hän kertoo kirjastaan Tähtikirkas, Lumivalkea. Pidän Haahtelasta persoonana, ja tuo minua kiinnostaa kovasti.
Mika Waltari lavalla vietetään Dekkarilauantaita, ja minua, dekkarihullua, se kiinnostaa kovasti. Kello 10.30 haastatellaan esimerkiksi Pasi Luhtaniemeä ja Minna Lindgreniä otsikolla Elämää ensimmäisen dekkarin jälkeen. Jos tuolloin olen jo paikalla, se voisi olla kuuntelemisen arvoista.
Kello 11.30 Dekkarilauantaissa Mika Waltari lavalla kysytään Leena Lehtolaiselta, Outi Pakkaselta sekä Vera Valalta Tekeekö kotimnaisten naisdekkaristien buumi tuloaan. Tuo kiinnostaa minua todella, onhan luvassa todella taitavien kirjoittajien keskustelua.
Hypätäkseni aiheesta ihan erilaiseen, ja ajassakin hypätään eteenpäin, Jouni Hynynen puhuu Kirjakahvilassa kirjastaan Paskapuhetta. Tuo kiehtoo minua kovasti, koska Jouni Hynynen on mielestäni yksinkertaisesti Suomen komein mies. Ei enempää eikä vähempää. Lisäksi hän on kaunopuheinen ja viehättävä persoona (tietenkin ilman ironiaa, huom.) jota haluaisin mielelläni kuunnella.
Valitettavasti 11.30 alkava Dekkarilauantain puheenvuoro jää kuulematta, ehkä, sillä Aino lavalla alkaa samaan aikaan Jaetun lukemisen lumo keskustelu. Mitä lukupiireissä ja kirjablogeissa tapahtuu? Keskustelemassa ovat kriitikko Suvi Ahola, kirjabloggaajat Katja Jalkanen ja Hanna Pudas, sekä lukupiirin vetäjä Seija Nuimmijoki. Tämä on kuultava!
Siltä näyttää minun lauantai päiväni kirjamessuilla. Sunnuntaina onkin luvassa lukupiiri! Olen ilmoittautunut Kari Hotakaisen Luonnon laki lukupiiriin, jota odotan paljon. Kirja oli kiinnostava, vaikkei saanutkaan minulta täyttä arvostusta, niin pidän silti kirjailijasta erittäin paljon ja on mukava nähdä hänet ihan livenä.
Messuilla tavataan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)