Näytetään tekstit, joissa on tunniste Veera Vaahtera. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Veera Vaahtera. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Veera Vaahtera ei petä nytkään.

Sattumalta sinun
Veera Vaahtera
249 s. 
2015
Tammi









Arvostelukappale


Veera Vaahtera on nimi, joka herättää aina kiinnostuksen kirjakatalogissa. Vaahtera on kirjailija Pauliina Vanhatalon alter ego, jonka suojissa Vanhatalo voi päästää itsensä irti, suorastaan rilluttelemaan: kirjoittamaan ihania, romanttisia herkkupaloja. Ja sellaisen Vaahtera tarjoilee lukijoilleen, jälleen kerran.

Kolmikymppinen Karoliina on ollut koko elämänsä siinä määrin huolissaan jostain, että hänellä on jopa huoliaan varten päiväkirja. Äärimmäisen salainen huolipäiväkirja, jota ei ole nähnyt kukaan muu. Nyt Karoliinan huolia näyttäisi kuitenkin olevan yksi vähemmän: hän on merkittävän askeleen lähempänä eläkevirkahaavettaan.

Karoliina aloittaa työn yliopiston filosofian laitoksella, mutta projekti ei ole mitenkään helppo. Stressinaiheet vaan lisääntyvät, kun laitokselta löytyy joukko mitä kummallisemman tuntuisia ihmisiä, joiden työt eivät etene. Samalla hihanpielessä roikkuu edelleen Karoliinan entinen miesystävä, jonka kanssa eroaminen ei vaan tunnu etenevän loppuun saakka. Se harmittaa naista varsinkin nyt, kun laitoksen siviilipalvelusmies Matias tuntuu varsin kiinnostavalta tapaukselta...

Veera Vaahtera on minulle hyvinkin tuttu kirjailija jo entuudestaan; olenpa tainnut lukea kaikki tällä nimellä kirjoitetut kirjat. Tajusin juuri, etten ole lukenut ainoatakaan Pauliina Vanhatalon nimellä kirjoitettua kirjaa, ja kyllä vaan, aion ottaa mahdollisimman pian tämän vahingon takaisin. Sillä on mahdotonta, että kirjailija, joka kirjoittaa näin hyvää viihdekirjallisuutta, olisi muunlaisessa kirjallisuudessa epäonnistunut. En suostu uskomaan sitä!

Sattumalta sinun on taas kerran romaani, jonka lukee ahmimalla. Olen ihan toivoton näiden hyvien hömppäkirjojen kanssa; eläydyn niin täydellisesti päähenkilön elämään, että voivottelen melkein ääneen, jos tapahtumat eivät mene niin kuin itse toivoisin. Niin kävi nytkin! Tahdoin vain niin kovasti, että Karoliinalle käy hyvin! Ja kävikö? Enpäs kerro! Lukekaa itse!

Kun välillä lukee paksuja, raskaampia kirjoja, tai väkivaltaisia dekkareita, on ihana sukeltaa välillä todella hyvän hömppäromaanin maailmaan. Ei oikeastaan ole mitään parempaa. Minusta on rikkaus, että luen niin monipuolisesti eri genrejä, enkä voisi oikeastaan elää niin, etten lukisi kaikkia "omia" genrejäni tietyin väliajoin. Sillä kaikkia niitä tarvitsen; dekkareita, lukuromaaneja, nuortenkirjoja, lastenkirjoja, huumoria, kauhua ja kunnon hömppää.

Suosittelen tätä kirjaa vaikkapa juuri sinulle, joka olet juuri lukenut kunnon dekkarin, ja tarvitset hengähdystauon. Matkaa hetkeksi Karoliinan kanssa filosofian laitokselle ja ota selvää, saako Karoliina edes osan huolistaan katoamaan.


sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Veera Vaahtera: Rakkautta, vahingossa

Rakkautta, vahingossa
Veera Vaahtera
239 s. 
2013
Tammi











Hömppäteemaviikkoni jatkuu, nyt kotimaisella hömpällä. Veera Vaahteran, joka on kirjailija Pauliina Vanhatalon alter ego, uusin kirja Rakkautta, vahingossa sai minut viihtymään parissaan aika mukavasti.

Pihla odottaa lasta. Lapsen isä Otto on lähetyt Intiaan meditoimaan, ja Pihla itse on ottanut aikalisän lähtien piilopirttiin Tornionjokilaaksoon. Hän tahtoo miettiä asioita rauhassa, muta miten kaupunkilaistytöstä saadaan aikaan tee-se-itse selviytyä? Pihla ei saa olla kovinkaan rauhassa piilopirtissään, vaan hänen kimpussaan on pian parikin miespuolista ihailijjaa, naistenmies Leevi ja ruotsalainen Mårtin.

Rakkautta, vahingossa oli mukava kirja. Se kulki hyvin eteenpäin, ja sitä oli ihanaa lukea tällaisena aurinkoisena kesäpäivänä niin kuin tämä päivä jälleen on.

Yritin vähän aikaa sitten lukea Veera Vaahteran ensimmäistä kirjaa, mutta en päässyt siinä loppuun asti. Onneksi kuitenkin ennakkoluuloista huolimatta aloitin tätä kirjaa, sillä tämä oli erittäin positiivinen yllätys.

Toivoin koko ajan että Mårtin ja Pihla päätyisivät yhteen. Hähää, enpä paljasta miten kävi. Mutta minulle käy joskus nin että kun uppoudun kirjaan, elokuvaan tai tv-sarjaan niin pistän kaiken toivoni fiktiivisiin pariskuntiin - esimerkkinä vaikkapa Carrie ja Kiho. Siinä on minun ykkös fiktiivinen pariskuntani! Onneksi he loppujen lopuksi menivät yhteen.

Mukavaa on myös että kotimaista hömppääkin tehdään nykyisin enemmän. Onneksi Pauliina Vanhatalolle on syntynyt tämä alter ego, olen valmis lukemaan hänen kirjojaan enemmänkin. 

+ + + +