Avokämmen
Miranda July
Suomentanut Hilkka Pekkanen
340 s.
2016
Siltala
Kustantajalta
Avokämmen. Kirja, joka jo etukäteen kiinnosti, mutta oli vain kirja toisten uutuuksien joukossa. Kirja, joka oli niin räävittömän vahva ja jollain omituisella tapaa kauniskin, että se oli minulle yksi kevään kovimmista yllättäjistä. Miranda July, mikä nainen!
Avokämmen on hieman käsittämätönkin, täysin absurdi romaani. Se kertoo keski-ikäisestä, harmaantuneesta Cheryl Glickmanista joka markkinoi työkseen naisten itsepuolustusvideoita. Cherylin elämä on hieman ankeaa: elämään mahtuu työ ja arkirutiinit, joiden toistaminen on saavuttanut neuroottisen tason. Cherylin arkiruutinit ja fantasiat miehestä nimeltä Philip järkkyvät pahan kerran kun hän joutuu ottamaan kämppäkaverikseen Cleen, parikymppisen blondin. Cleen käytös on töykeää eikä Cheryl aluksi ymmärrä sitä, mutta pian näiden kahden naisen välille kehkeytyy mitä erikoisin suhde. Suhde, joka on täynnä väkivaltaa ja seksiä. Tuon suhteen alkaessa Miranda July lähtee kertojana todellakin lentoon!
Voi yhden kerran. Pidin Avokämmenestä jo alusta saakka, tämä oli niitä kirjoja joista tiesi pitävänsä jo ensimmäisiltä sivuilta asti. Miranda Julyn ja Hilkka Pekkasen yhteispeli toimii todella hyvin yhteen, ja tuntuu että käännös on ollut todella onnistunut. Pekkanen tukee käännöksellään Julyn omaperäistä, kirjalle erittäin hyvin sopivaa tyyliä. Mutta enpä olisi alussa osannut aavistaa mitä tulen saamaan...
Kun Avokämmenen tarina etenee ja noiden kahden naisen suhde puhkeaa kukkaan, tulee tästä teoksesta vasta se mitä se on. Siis: käsittämättömän vahva, rohkea ja todella hieno. Tunnustan, että olen välillä huono lukemaan vahvasti seksuaalisia romaaneja, ja jouduinkin pariin otteeseen hieman punastelemaan Julyn ajoittain räävittömän tekstin kanssa. Punastelu on kuitenkin ihan jees, enkä kuitenkaan kiusaantunut kunnolla missään vaiheessa kirjaa lukiessani. Siveellisimmille ihmisille Avokämmen ei kuitenkaan sovi, vaan on todella hieno kirja rohkeille naisille.
Mikä mielikuvitus Miranda Julylla on. Hän on luonut niin absurdin ja ajoittain käsittämättömänkin tarinan ettei voi kuin ihailla. Kertaakaan en pysähtynyt miettimään tuota mielikuvituksen tappaja kysymystä: voisiko näin tapahtua oikeasti? En tiedä voisiko, sillä vaikka July venyttää tarinaa pitkälle mielikuvituksen rajoille, on tässä maailmassa tapahtunut kai kummempiakin asioita. Ja sitä paitsi: Avokämmentä lukiessa ei kannata tuollaisia pohtia, vaan elää tarinassa.
Pidän suunnattomasti Julyn huumorista. Kirja on räävitön ja rohkea, ja välillä aivan tolkuttoman hauska. Vaikken ihastunut kumpaankaan naisista, Cheryliin tai Cleehen, ei se haitannut. Aina ei tarvitse samaistua tai pitää, vaan voi tuntea lempeää myötähäpeää ja hymyillä. Tunteita Avokämmen nimittäin herättää, vahvoja sellaisia. Kiitokset kustantajalle kirjasta ja mahtavasta lukunautinnosta!