Jasu Rinneoja
200 s.
2016
Reuna
Arvostelukappale kustantajalta
Jasu Rinneoja oli minulle entuudestaan tuttu kirjailija, ennen kaikkea hänen Kylmäkorpi -dekkarisarjastaan. Olen pitänyt sarjasta, sen päähenkilöstä sekä Rinneojan mukavasta, leppoisasta tyylistä kovasti. Ilahduinkin kovasti kun huomasin hänen julkaisevan Erakon arvoituksen, nuortenkirjan jossa olisi myös hieman jännitystä mukana. Tutun kirjailijan uusi aluevaltaus kun kiinnostaa aina kovasti!
Erakon arvoitus alkaa kun 16-vuotias Taneli joutuu kesäksi maalle isovanhempiensa luokse, ennen kaikkea auttamaan vaariaan Verneriä. Joutuminen yhtäkkiä maalaisympäristöön on kaupunkilaispojalle aikamoinen järkytys, mutta sopeutuminen alkaa hiljalleen. Tähän on avuksi naapurissa asuva, samanikäinen Pekka, jonka kanssa Taneli ystävystyy nopeasti. Ystävyys joutuu kyllä pian koetukselle kun nuoret ihastuvat samaan tyttöön... Tyttöjen lisäksi maalla kuitenkin kiinnostaa toinenkin asia. Nimittäin Tanelia kiinnostaa kovasti pellonreunassa tuijottava omituinen erakko, jonka nähdessään kaikki vaivaantuvat välittömästi. Pekka on ainoa joka suostuu puhumaan erakosta, mutta hänkin käskee pysymään miehestä kaukana. Siitäkös Tanelin kiinnostus lisääntyy, ja sitten onkin seikkailu aluillaan.
Nuortenkirjallisuus ei ole mikään helppo laji. Aikuisten kirjoittaessa nuorille ei varmasti ole helppoa löytää sitä oikeaa henkeä, oikeaa otetta josta myös nuoret pitävä. Siis minunlaisteni aikuisten lukutoukkien lisäksi, joille nuortenkirjallisuus on rakas genreä. Uskon kuitenkin että Jasu Rinneoja on löytänyt Erakon arvoitukseen sellaisen tyylin joka miellyttää myös nuoria.
Rinneojan tyylihän oli minulle tuttua jo ennestään hänen dekkareistaan ja uskalsin toivoa että sama tyyli olisi myös Erakon arvoiuksessa. Ja olihan se. Rinneoja kirjoittaa leppoisasti, tavalla josta uskon että myös poikien olisi helppo pitää. Se onkin yksi tärkein asia tässä kirjassa: se, että tämä olisi hyvä kirja myös pojille. Kirjan päähenkilön ollessa 16-vuotias poika jolla on ongelmia koulussa, jo se on mielestäni asia joka voisi saada pojat tarttumaan kirjaan. Kun tähän vielä lisätään Erakon arvoituksen seikkailu henki, on kirja todella hyvää luettavaa myös pojille. Se ei tietenkään estä tyttöjä kirjaan tarttumasta, sillä onhan tässä ripaus romantiikkaakin joka ehkä kiinnostaa vuorostaan tyttöjä. Minua, vanhempaa lukijaa miellytti kokonaisuus ja se, että tulin kirjasta tolkuttoman hyvälle tuulelle.
Se onkin Jasu Rinneojan tyylissä mielestäni keskeinen asia. Se, että hänen kirjoistaan tulee hyvälle tuulelle. Oli kyseessä sitten dekkari tai tällainen nuortenkirja, on hänen tyylissään jotain lämmintä ja mukavaa, sellaista että sitä lukiessa hymyilee hyvin. Tällaisia kirjoja ja kirjailijoita pitäisi olla paljon (mieleeni kyllä tulee heti muutama), joista tulee hyvä mieli. Sillä sekin on toisinaan enemmän kuin tärkeää.
Erakon arvoituksessa on monta suurta asiaa. Yksi sellainen on ehdottomasti isovanhempien ja Tanelin välille kasvava suhde: se lämpö ja ystävyys minkä Rinneoja on onnistunut Tanelin ja Verneri-vaarin keskelle luomaan, se on todella hienoa. Isovanhempien ja lapsenlapsien väliset suhteet ovat aina tärkeitä - oli kyse sitten kirjallisuudesta tai elävästä elämästä.
Sitten on kaupunkilaispojan sopeutuminen maalle. Voisiko Tanelia sanoa jopa ongelmanuoreksi? Ehkä hän ei sieltä pahimmasta päästä ole, mutta on hän tainnut aiheuttaa vanhemilleen harmaan hiuksen jos toisenkin. Kuitenkin se, miten hän tarinan edetessä sopeutuu maalle, jättää puhelimen huoneeseensa päiväksi eikä roiku netissä, ystävystyy Pekan kanssa ja pitää maatalon töistä - se on mahtavaa.
Sitten on vielä Erakon arvoituksen seikkailupuoli. Erakko on tietenkin hyvin tärkeä ja iso asia kirjan juonessa ja muodostuu Tanelillekin isommaksi asiaksi kuin hän olisi osannut arvella. Hienosti on Rinneoja luonut tämän seikkailujuonen kirjaan ja sen, miten se kasvaa loppua kohti. Kyllä sain melkein liikutuksen kyyneleet silmääni ihan lopussa - kyyneleet ja saman aikaan hymyn huulilleni. Hyvä yhdistelmä!
Erakon arvoitus on hyvän mielen kirjallisuutta myös meille aikuisille, mutta kannattaa vinkata kirjasta lähipiirin nuorille jos itseä ei nuortenkirjallisuus kiinnosta. Jospa vaikka tämä kirja saisi jonkun pojan innostumaan lukemisesta... Ainakin Erakon arvoitus olisi hyvä lähtökohta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!