Tuomas Kyrö
130 s.
2012
Tiedän, että olen kirjoittanut jo Mielensäpahoittajasta, tämän blogin ensimmäinen teksti koski sitä. Enkä todellakaan aio tulevaisuudessa kirjoittaa kirjoista uudestaan, jos olen kerran jo ne blogannut. Kuitekin, haluan sanoa muutaman sanan tästä mainiosta kirjasta, näin toisen kerran.
Mielensäpahoittaja on siis 80-vuotias vanha herra, joka pahoittaa herkästi mielensä nykymaailmassa tapahtuvista asioista. Maailmassa tärkeitä asioita ovat se, että halata ei tarvitse paitsi makuuhuoneessa, hanurimusiikki, ja emäntä joka makaa vuodeosastolla.
Kyrö kirjoittaa mainiosti. Juuri Kyrön kirjoitustyylin (niin Mielensäpahoittajissa kuin muissakin kirjoissa) takia kuulun Kyrön faneihin. Huumori on lämmintä ja aitoa, ja sai minutkin tällaisena huonompana aamuna hymyilemään. Televisiosta tulee katsottua aina Hyvät ja huonot uutiset, Tuomas Kyrö on siinäkin niin mainio. Nämä olisivat muuten kirjoja jotka olisi hyvä omistaa itse, voisi kaivaa huonona päivänä esiin ja lukea yhden luvun. Luin tätä ystävälleni ääneen, ja hänkin nauroi. Eikä muuten mikään ihme.
Oi oi, Mielensäpahoittaja ja Kyrö <3 <3 <3
VastaaPoistaEi voi muuta sanoa :D
Sanopa muuta, niin ihana kirja. <3 <3 <3
PoistaJuuri lämminhenkisen huumorin vuoksi Mielensäpahoittaja on minustakin niin mahdottoman hurmaava. Hyvin tiivistetty. :)
VastaaPoistaJa tämä vanha herra itse on kerrassaan hurmaava. Tätä lukiessaan ei voi pahoittaa mieltään. :)
PoistaJa minulta on edelleen Mielenäpahoittaja lukematta, vaikka olen siitä ollut kiinnostunut alusta lähtien. Uskon, että kirjan huumori koskettelisi minuakin. Jospa se vihdoin osuisi käteen seuraavalla suomireissulla!
VastaaPoistaUskon kyllä että kirjan huumori koskettaa, tämä on sellaista lukemista nimittäin joka käy niillekin jotka eivät paljon lue (uskokaa tai älkää, niitäkin ihmisiä on :D).
Poista