Automatkoilla olen kuunnellut Ville Haapasalon muistelmia hänen ensimmäiseltä Venäjän vuosikymmeneltään, ja oikein muikeaa seuraa ja kuunneltavaa ne ovatkin. Kirjailija Kauko Röyhkä matkusti vaimonsa Olgan kanssa Moskovaan ja haastatteli Villeä siellä, ja näistä keskusteluista kertyi aineisto kirjaan Et kuitenkaan usko - Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä.
Ville Haapasalon (s. 1972) elämästä ei ole käänteitä puuttunut. Nuori mies hakeutui opiskelemaan - ihan sattuman oikusta - Leningradin Tsekasvovin teatteriakatemiaan vuonna 1991. Siellä ei ollut muita ulkomaalaisia siihen aikaan, eikä Ville puhunut venäjää lainkaan muuttaessaan Neuvostoliittoon. Pian maasta tuli Venäjä, opiskelukaupungista Pietari ja opinahjosta Pietarin valtiollinen teatteritaiteen akatemia. Mies oppi kielen nopeasti, mutta kyllä se työtäkin vaati.
Ville Haapasalolle oli varsinainen onnenkantamoinen, että hän pääsi mukaan näyttelemään pienellä budjetilla toteutettuun elokuvaan Metsästyksen kansallisia erikoisuuksia, johon tarvittiin suomalainen näyttelijä, ja joku muisti Pietarissa opiskelleen Villen. Elokuva keräsi kaikki huomattavimmat palkinnot Sotshin elokuvajuhlilla vuonna 1995, ja siitä on tullut kaikkien aikojen suosituin komedia Venäjällä. Se avasi naapurimaassa ovet kymmeniin elokuvaosiin ja tv-ohjelmiin.
Samaan aikaan Suomessa ei tiedetty Haapasalosta juuri mitään, mutta viime vuosina hänestä on tullut täälläkin julkisuuden henkilö erityisesti juontamiensa tv-ohjelmien ansiosta: Venäjän halki 30 päivässä, Silkkitie 30 päivässä ja mitä kaikkia sarjoja niitä nyt on ollutkaan.
Kirjailija, rockmuusikko Kauko Röyhkä on tehnyt rennon haastattelukirjan Ville Haapasalon opiskeluvuosista ja uran alkuvaiheista Venäjällä. Röyhkä tunnisti Villessä heti alkuunsa niin hyvän jutunkertojan, että arveli kirjan kirjoittavan itse itsensä. Teoksessa Et kuitenkaan usko - Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä Kauko Röyhkä ja Ville Haapasalo jutustelevat kaikesta, välillä Olga sanoo jotakin, ja tämä on talletettu kirjan sivuille lähes sellaisenaan, tai ainakin sellaisen kuvan saa. Äänikirjana tämä toimii hyvin Ville Tiihosen lukemana, koska Ville Haapasalon tarinat ovat mielenkiintoisia ja hän kertoo ne huumorilla, televisio-ohjelmista tunnistettavalla tyylillä. Hieman minua hämmensi se, että kirja tosiaan on kirjoitettu haastattelukirjaksi, ja äänikirjan lukija mainitsee kaikkien vuorosanojen alussa puhujan nimen, joka ainoa kerta keskustelijan vaihtuessa. Aluksi se tuntui tosi tönköltä, mutta siihen tottui vähitellen, ja kai se äänikirjaformaatissa on välttämätöntäkin, kun käytetään vain yhtä lukijaa kahden keskustelijan äänenä.
Teatterikoulutuksen ja elokuvien tekemisen lisäksi kirja kertoo Villen elämisestä Venäjällä 1990-luvun alkuvuosina, hänen päätymisestään ryöstetyksi useaan kertaan ja miliisien pieksemäksi, ja moniin muihin uskomattomiin tilanteisiin. Juttuja voi olla kiusaus pitää mielikuvituksen tuotteena, mutta päädyn ajatuksissani siihen, että 90-luvun Pietarissa saattoi tosiaan tapahtua kaikkea mahdollista ja mahdotonta.
Kirjan lopussa keskustellaan enemmän Venäjästä ja vähemmän Villestä tai teatterista. Täytyy sanoa, että Haapasalo on päässyt näkemään ja kokemaan maan sellaisista vinkkeleistä, ettei monikaan suomalainen. Silti kirja saattaa mielestäni vahvistaa monia suomalaisten ennakkoluuloja itänaapurista. Jatkoa on mahdollista lukea / kuunnella teoksesta Et muuten tätäkään usko - Ville Haapasalon 2000-luku Venäjällä.
Painetun kirjan kolmantena tekijänä on palkittu valokuvaaja Juha Metso, mutta äänikirjassa ei valokuvia pääse katsomaan! Jossain vaiheessa etsin kirjastosta käsiini perinteisen kirjan ihan vain katsoakseni Metson ottamat kuvat.
Ville Haapasalo & Kauko Röyhkä: Et kuitenkaan usko - Ville Haapasalon
varhaisvuodet Venäjällä, äänikirja
Kustantaja: Docendo 2016 (painettu kirja 2013)
Lukija: Ville Tiihonen, 3 t 46 min
ÄÄNIKIRJA on laina Ellibs-kirjastosta.
MUUALLA: Kasoittain kirjoja, Kirjasähkökäyrä, Kirjavinkit, Kolahduksia,
Helmet-haasteessa kirja sopii kohtiin 21. Julkisuuden henkilön kirjoittama kirja (koska Röyhkä), 23. Kirjan nimessä on jokin maa, ja 45. Kirjan nimessä on kieltosana.
Lisäksi: Elämä, kerta kaikkiaan! -haaste
