Mma Ramotswe on hersyvän sydämellinen ja viisas afrikkalainen nainen, joka perustaa etsivätoimiston Botswanan pääkaupunkiin Gaboroneen. Rahat toimiston ja oman talon hankintaan hän saa myymällä isän hänelle jättämän ison karjan. Isän kuolema on ainoalle tyttärelle suuri suru, mutta isä on kasvattanut tämän uskomaan omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa ja ponnistelemaan sinnikkäästi saavuttaakseen unelmansa.
Oma yritys on Mma Ramotswen unelma. Isä ehdottaa lihakauppaa, mutta Precious Ramotswe tietää, mitä tahtoo: naisten etsivätoimiston. Hän kohtaa monia ennakkoluuloja valitessaan naisena etsivän ammatin, mutta vaikeudet on tarkoitettu voitettaviksi, ja Agatha Christie esikuvanaan Mma Ramotswe saa vähitellen asiakkaita ja onnistuu maksamaan toimistonsa laskut ja sihteerinsä Mma Makutsin palkan.
Kun ihmiset Mma Christien kirjoissa ovat sillä lailla tunteettomia, lukijan epäilysten on tarkoitus herätä. Mitä Mma Christie olisi sanonut, jos hän olisi nähnyt, kuinka rauhallinen, kuinka välinpitämätön Mma Malatsi oli ollut? Hän olisi ajatellut: Tämä nainen on tappanut miehensä!" (s. 111)Kadonnut aviomies, uskottomuudesta epäilty aviomies, kadonnut pikkupoika, teini-ikäisen tyttären edesottamukset, erinomaisen koulutuksen saanut ja kokenut mutta toivottoman toistaitoinen lääkäri, vakuutuspetos. Mma Ramotsen toimistolta tullaan etsimään apua moneen arkiseen asiaan, joilla ei haluta tai voida vaivata poliisia. Kelpo etsivämme tarkkailee, seuraa, kuuntelee ja ratkaisee tapauksen toisensa jälkeen apunaan sihteerinsä Mma Makutsi ja ystävänsä autokorjaamon omistaja J. L. B. Matekoni sekä lukemattomat kannulliset rooibos-teetä.
Blogissani on ollut viime aikoina hiljaista, sillä olen ollut reilun kahden viikon matkalla Afrikassa. Varasin matkalukemiseksi Alexander McCall Smithin kirjoittaman sarjan ensimmäisen osan Naisten etsivätoimisto nro 1 : Mma Ramotswe tutkii, ja se olikin erinomainen valinta Afrikan matkalle. Vaikken ollutkaan Botswanassa, vaan pohjoisempana Etiopiassa, kohtasin matkalla samaa afrikkalaista elämäniloa sekä ympärilläni että kirjan sivuilla. Katselin auton ikkunasta pitkän käärmeen luikertelevan tien penkalta asfaltille - onneksi ei sentään konepellin alle kuten Mma Ramotswen ajaessa pienellä valkoisella pakettiautollaan. Todella ihon alle kirja meni, kun kävin kaupungissa, josta on kadonnut useita lapsia. Kirjassakin katosi poika, ja kun löytyi pussi taikavälineitä, Mma Ramotswella oli aihetta uskoa, että poikaa oli käytetty noitatohtorin taikoihin. Kirjan lapsen kävi lopulta hyvin, tosielämässä ei niinkään.
Naisten etsivätoimisto nro 1 : Mma Ramotswe tutkii huokuu hyvää tuulta ja huumoria ja on perin afrikkalainen tempoltaan ja positiivisuudessaan, vaikka sen kirjoitti skotlantilainen mies. Alexander McCall Smith tosin syntyi ja vietti lapsuutensa Rhodesiassa (nyk. Zimbabwe Botswanan itäpuolella) ja työskenteli aikuisena oikeustieteilijänä Botswanassa, joten hänen maantuntemuksensa on omakohtaista. Mma Ramotswen afrikkalaisessa omanarvontunteessa on jotain hyvin valloittavaa.
Kirja päättyy siihen, että Mma Ramotswea kositaan - jälleen kerran. Siinäpä on sellainen koukku, että seuraavakin osa hänen toimistonsa tapauksia on saatava luettavaksi.
Kuvat ovat kännykkäkameran otoksia matkaltani.
KIRJA on omasta hyllystä, oma ostos. MUUALLA Suketus menetti sydämensä Mma Ramotswelle, Kirsille koko sarja oli todellista rentoutusluettavaa, Lukuneuvoksesta kirja oli kiinnostava ja kepeä, joskin käsitteli myös vakavia asioita, Jonnalle Mma Ramotswe on valloittava hahmo, mutta etsivänä pettymys.
Alexander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto nro 1 : Mma Ramotswe
tutkii, 302 s.
Kustantaja: Otava Loistopokkari 2009 (8. painos; 1. painos 2003)
Alkuperäinen: The No 1 Ladies' Detective Agency, 1998; suomentanut Jaakko
Kankaanpää
