Katsaus lasten äänikirjoihin

Olen lainannut viime aikoina ahkerasti lasten äänikirjoja kirjastosta cd-muodossa. Äänikirjapalvelujen käyttäjäksi en ole liittynyt ja automatkoilla cd-muoto on monella tapaa kätevä.

 

Tähänastisen kuuntelurupeaman perusteella olen ehtinyt muodostaa muutaman kriteerin hyvälle koko perheen äänikirjalle:

1. Tarinan pitää vetää. Parhaimmillaan kirjasta nauttivat sekä lapset että aikuiset.
2. Lukijan pitää olla hyvä.
3. Äänityslaadun pitää olla hyvä.
4. Teknisen toteutuksen pitää olla hyvä.

Kuva: WSOY.

Erinomainen esimerkki äänikirjasta, jossa kaikki yllämainitut ehdot toteutuvat, on Elsa Saision lukema Peppi Pitkätossu. Astrid Lindgrenin klassikkoteos naurattaa ja pohdituttaa aikuista ja vangitsee lasten huomion. Elsa Saisiolla on kaunis ääni, erittäin selkeä tapa lausua ja hänen äänensä sopii Peppi Pitkätossun sisältöön. Kaiken kruunaa huolellinen äänitys - ei kaikuja, kohinoita, rapinoita tai äänen särkymistä. 

Kuva: Elisa Kirja

Toinen klassikko, Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut, upposi lapsiin suorastaan häkellyttävän hyvin. Se on hidastempoisempi ja polveilevampi kuin monet uutuuskirjat, mutta sadun taika vei silti puolelleen. Lukija on mahtava Seela Sella, mutta äänityksessä on toivomisen varaa. Fennica-tietokannan mukaan äänitys on tehty vuonna 1989 ja teos on julkaistu alun perin kasettikirjana. En tiedä pitääkö moittia 1980-luvun äänitysolosuhteita vai alkuperäistallenteen muuntamista cd-muotoon vai mitä - joka tapauksessa Sellan luenta kuulostaa hieman siltä, kuin se kaikuisi jostain vaimentimen takaa.

Astrid Lindgrenin kirjoista on tehty paljon muitakin äänikirjoja ja kuuntelulistalla on ollut sekä Vaahteramäen Eemeli että Eemelin uudet metkut. Fennican mukaan nämäkin on julkaistu 1980-luvulla kasettikirjoiksi. CD-levyjen äänenlaatu on moitteeton ja Wallenius on mahtava lukija, mutta lainaamissani cd-levyissä hämmensi se, että ne olivat jotenkin sekaisin. Yritin tarkistaa moneen kertaan, että kuuntelen oikeita levyjä oikeassa järjestyksessä, mutta kirjojen luvut olivat selvästi menneet tallennuksessa sekaisin. Kummassakin levyssä oli tarina Hulttakorven markkinoista eli editoinnissa oli tapahtunut jotain outoa. Tuntui, että joitakin lukuja jäi kokonaan kuulematta ja jotkut tulivat kahteen kertaan.

Kuva: Elisa Kirja.

 

Tätäkin heikompi kuuntelukokemus oli Elina Karjalaisen Uppo-Nalle, jonka lukijana on Tytti Paavolainen. Myös tämä on alun perin 1980-luvun kasettikirja. Paavolaisen luenta kuulosti jotenkin siltä, kuin häntä ei olisi kiinnostanut koko kirja, äänityksen laatu oli heikko ja kaikuisa ja lisäksi koko levy oli niin kulunut, että lyhyen kuuntelun jälkeen levy alkoi piipittää ja meni jumiin. Harmi - tykkäsin Uppo-Nallesta lapsena. Tämän tuotoksen taakse jää vain Muumi-äänikirja, joka ei lähtenyt auton cd-soittimessa ollenkaan pyörimään, enkä sitten jaksanut selvitellä, mistä mahtoi olla kyse.

Uudemmista kirjoista olemme kuunnelleet hieman Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjää ja Paula Norosen Supermarsua. Lapsille kirjat tuntuivat kelpaavan, mutta itse en vielä ole täysin myyty. Risto Räppääjässä tuntui olevan yllättävän vanhentuneita asenteita vaikkapa sukupuoliroolien suhteen ja Supermarsu tuntui jotenkin väkisin väännetyltä. Taidan silti antaa kummallekin vielä uuden mahdollisuuden. 

 

Positiivisista esimerkeistä mainittakoon vielä Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli -äänikirjat, joissa on Annu Valosen tuore luenta. Valonen on ihanan rauhallinen ja keskittynyt lukija ja Onnelin ja Annelin vetovoima saa nykylapsetkin pauloihinsa.

 

Äänikirjat ovat räjäyttäneet kirjamaailman viime vuosina. Suoratoistopalvelut jylläävät, mutta toivon että cd-tallenteitakin jaksetaan vielä tehdä. Ainakin meidän käytössä cd palvelee mainiosti.

HelMet-lukuhaaste 2022 paketissa

Hurautin HelMet-lukuhaasteen loppuun joulunpyhinä. Alla linkit blogikirjoituksiin ja nopeat kommentit kirjoista, joista en blogannut. Osa olisi ehdottomasti ansainnut paneutuneen oman blogiarvionsa.

Kuva: joannapoe / Flickr. Creative Commons -lisenssi CC BY-SA 2.0)

1. Kirjassa yhdistetään faktaa ja fiktiota. Johanna Sinisalo: Salattuja voimia

Mainio kokoelma, jossa vaellusaiheiset novellit vuorottelevat vaellusohjeiden ja -muistojen kanssa. Kirja herätti minussa rehellistä kateutta: olisipa ihanaa tehdä upeita vaellusretkiä Sinisalon lailla ympäri maailmaa. No, tämän kirjan perusteella voisi alkaa tehdä haavelistaa retkistä.

2. Kirjassa jää tai lumi on tärkeässä roolissa. Kaari Utrio: Vanajan Joanna
 

3. Kirja, jonka tapahtumissa haluaisit olla mukana. Curtis Sittenfeld: Eligible

 

Vetävä uudelleentulkinta Ylpeydestä ja ennakkoluulosta - parasta viihdettä synkeisiin aikoihin. Lue kirjasta lisää Goodreads.com -sivustolta.

4. Kirja, jonka tapahtumissa et itse haluaisi olla mukana. Hanneriina Moisseinen: Kannas (Neuvostoliiton suurhyökkäys jatkosodassa vuonna 1944 ja karjalaisten evakkoon lähtö Karjalankannakselta)

 

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ruvettiin Karjalan menetystä muistelemaan Suomessakin enemmän. Tämä upea sarjakuva on vuodelta 2016. Lue lisää Hesarin arviosta.

5. Kirjassa sairastutaan vakavasti. Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin
 

6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija. Joyce Carol Oates: Blondi
 

7. Kirja kertoo ystävyydestä. Rauha S. Virtanen: Luumupuu kukkii

 

Täsmäkirja haasteeseen, kirja löytyi omasta hyllystä. Olen lukenut tämän viimeksi aikoja sitten, mutta hyväntuulinen lapsuuskuvaus viihdytti edelleen. Virtanen on onnistunut tallentamaan kirjaan kokonaisen elämänmuodon 1960-luvulta. Lue lisää Sinisen linnan kirjastosta.

 
8. Kirjassa löydetään jotain kadotettua tai sellaiseksi luultua. Anneli Kanto: Rottien pyhimys

 
9. Kirjan päähenkilö kuuluu etniseen vähemmistöön. Brit Bennett: Mikä meidät erottaa 

10. Kirjan nimi on mielestäsi tylsä. Anna-Maria Vilkuna: Kruunun taloudenpito Hämeen linnassa 1500-luvun puolivälissä

 
11. Kirjassa tapahtumia ei kerrota aikajärjestyksessä. Liv Strömquist: Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan

 

Strömquistin hillittömät sarjakuvat ovat yhtä aikaa tiukkaa feminismiä, tietoista naivismia ja vielä tajunnanräjäyttävää historiankuvausta. Lue Hesarin kirjailijahaastattelu.

 

12. Runokirja, joka on julkaistu viiden viime vuoden aikana. Sinikka Vuola (toim.): Olet täyttänyt ruumiini tulella

 

Olen luullut olevani kartalla kotimaisessa runoudessa - oli siis aika pudota jalustalta. Paneutuneesti toimitetussa kokoelmassa esitellään laaja kirjo 2000-luvun runoilijoita - suurimman osan tuotantoa en ollut ennen lukenut. Lue kirjasta Tuijatan blogista. 

 
13. Lasten- tai nuortenkirja, joka on julkaistu 2000-luvulla. Marcus Sedgwick: Miekkani laulaa

 

Yritin valita kirjastossa tuoretta nuortenfantasiaa. Tämä kirja oli kuitenkin pettymys, jotenkin yksioikoinen, tylsä ja epäuskottava pläjäys.

 
14. Kirja kertoo historiallisesta tapahtumasta. Johanna Vuoksenmaa: Pimeät tunnit

15. Kirja käsittelee aihetta, josta haluat tietää lisää. Johannes Remy: Ukrainan historia

 

Minun pitäisi tietää Ukrainan kulttuurista ja historiasta paljon enemmän kuin oikeasti tiedän. Tämä perusteos antoi hyvän yleiskuvan Ukrainasta. Lue kirjasta lisää Erkki Tuomiojan kirjavinkeistä.

 
16. Kirjan luvuilla on nimet. Marjatta Kurenniemi: Onneli, Anneli ja nukutuskello

 

Tykkäsin kovasti lapsena Onnelista ja Annelista, mutta vasta nyt perehdyin sarjan neljänteen kirjaan. Kuuntelimme tämän perheen kanssa äänikirjana - kirja on suorastaan ajankohtainen ottaessaan kantaa kaupunkikaavoitukseen.

 
17. Kirja on aiheuttanut julkista keskustelua tai kohua. Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin (Koska luin kirjan kaksi kertaa peräkkäin, sijoitin sen haasteeseenkin kahteen kohtaan.)

18. Kirjan on kirjoittanut toimittaja. Arto Paasilinna. Suloinen myrkynkeittäjä

 
19. Kirjassa on vähintään kolme eri kertojaa. Jennifer Weiner: The Summer Place

 
20. Kirjan hahmoilla on yliluonnollisia kykyjä. P. Christin – J. Mézières: Aika aikaansa edellä

 

Valerianin ja Laurelinen seikkailujen päätösosa. Luin Valerian-sarjakuvia jo lapsena, joten pitihän tämäkin lukea.

 
21. Kirja liittyy lapsuuteesi. Astrid Lindgren. Peppi Pitkätossu

 

Äänikirjana kuunneltu. Loistava Elsa Saision luenta ja erinomainen äänityslaatu. Pepin ajaton anarkismi ilahduttaa aikuista. 

 
22. Kirja sisältää tekstiviestejä, sähköposteja tai some-päivityksiä. Ada Calhoun: Why We Can't Sleep

 

Luin tämän viime vuonna, mutta nyt toiseen kertaan - 1970-luvulla syntyneiden naisten kärsimykset nykyajan paineissa ovat vastustamaton aihe minulle. 

 
23. Pieni kirja. Veikko Huovinen: Lentsu

 

Sisällön puolesta kirja on painava, mutta luin tämän pienikokoisena pokkaripainoksena. Huovisen parhaita kirjoja.

24. Kirjan on kirjoittanut Lähi-idästä kotoisin oleva kirjailija. Susan Abulhawa: Jeninin aamut

 

Täsmävinkki lukuhaasteen Facebook-ryhmäläisiltä. Järisyttävä kirja, joka pani miettimään, miten erilaiselta Israelin lähihistoria näyttää palestiinalaisten silmiin, kuin täältä Pohjolan perukoilta evankelisluterilaisten silmälasien läpi katsottuna. Lue lisää Kaiken voi lukea! -blogista.

 
25. Kirjan nimessä on ilmansuunta. Suonna Kosonen – Kimmo Kirves: Itä on itä

 
26. Kirja liittyy kansalaisaktivismiin. Johanna Vehkoo: Valheenpaljastajan käsikirja 

 

Johanna Vehkoo on ollut Suomen näkyvimpiä toimittajia disinformaatiota ja vihapuhetta peratessaan. Kirja on vuodelta 2019 ja se on muuttunut aina vain ajankohtaisemmaksi. Lue lisää Kulttuuri kukoistaa -blogista. 

27. Kirjaa on suositellut toinen lukuhaasteeseen osallistuva. Sandra Niemi: Vampira – Maila Nurmen tie Hollywoodiin

 

Sandra Niemi on Maila Nurmen veljentytär. Arvelen, että kirjan kirjoittamiseen on osallistunut myös haamukirjoittaja, tyyli on paikoin sen verran siloiteltua. Mielenkiintoinen tarina Hollywoodin marginaalista ja sisukas ja periaatteellinen Nurmi on kerta kaikkiaan kiehtova henkilö. Lue lisää Kulttuuri kukoistaa -blogista.

 
28. Kirjan päähenkilö on alaikäinen. Astrid Lindgren: Eemelin uudet metkut

 

Iki-ihana Inkeri Wallenius on äänikirjan lukijana. Tarinat uppoavat mainiosti myös nykylapsiin.

 
29. Kirjassa kuvataan hyvää ja pahaa. Lea Pennanen: Piilomaan pikku aasi

 

Rakastin tätä tarinaa lapsena, erityisesti tv-sarja jäi mieleen. Aikuisena tarina kuulosti häkellyttävän toiminnantäyteisenä. Lukijana oli aina mahtava Lars Svedberg.

 
30. Kirjassa muutetaan uuteen maahan. Ville Ranta: Kuinka valloitin Ranskan

 

Ranta kertoo tuttuun tapaan, itseään säästämättä, sarjakuvataiteilijan raskaasta elämästä humoristisella tavalla. Tosin ruuhkavuosia elävänä naisena en ehkä jaksa ihailla boheemitaiteilijuutta entiseen malliin. Lue lisää Tähtivaeltajan blogista.

 
31. Kirjassa on jotain sinulle tärkeää. Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut 

 

Huikea Seela Sella lukee äänikirjan, mutta äänityslaatu on valitettavan vaatimaton. Tarina kuitenkin vetää hienosti vuodesta toiseen - ihana satu täynnä taikaa! Lue lisää Koko lailla kirjallisesti -blogista.

 

32. Kirjassa rikotaan yhteisön normeja. Eeva Tenhunen: Nuku hyvin, Punahilkka

 

Eeva Tenhusen klassikkodekkarit ovat paitsi hauskoja ja vetäviä, myös mahtavaa ajankuvaa. Lue kirjasta lisää Lumiomenan blogista. 

 

 33. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Afrikkaan. Maaza Mengiste (toim.): Addis Ababa Noir

 
34. Kirjailijan nimessä on luontosana. Sirkka Laine: Viikonloppuna on vapaata

 
35. Kirjassa on oikeudenkäynti. Petina Gappah: Muistojen kirja

 
36. Kirjassa seurataan usean sukupolven elämää. Anna-Maria Eilittä: Tämäkin hämärä katoaa

37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle. Reese Ryan: A Bad Boy Experiment

 

Tuotteliaan harlekiinisuosikkini vetävä viihdekirja. Lue lisää kirjailijan kotisivuilta. 

 
38. Kirjassa toteutetaan unelma tai haave. Stephen King: Kirjoittamisesta

 

Kirjoitusopas, josta olin kirjoittanut haaste-excelini muistiinpanosoluun: "Huonolla tavalla kaksikielinen kirja, koska pitkiä englanninkielisiä pätkiä oli jätetty kääntämättä." Lue kirjasta lisää Tavaus-blogista.

 
39. Novellikokoelma. Veikko Huovinen: Matikanopettaja

 
40. Kirja kertoo maasta, jota ei enää ole. Svetlana Aleksijevitsh: Neuvostoihmisen loppu

 
41. Sarjakuva tai kirja, joka kertoo supersankarista. Bill Willingham – Mark Buckingham: Fables 16: Super Team
 

42. Kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä. Eeva Louko: Onnellisten saari

 
43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan. Hilja Valtonen: Nuoren opettajattaren varaventtiili

 

Latasin tämän luettavaksi Project Gutenbergista. Hauskaa ja vetävää luettavaa aina vaan. Lue kirjasta lisää myös Annelin kirjoissa -blogista.

 
44. Kirjan nimessä on kaupungin nimi. Pajtim Statovci: Tiranan sydän

 
45. Palkittu esikoisteos. Yaa Gyasi: Matkalla kotiin

46. Kirjan kannen pääväri on punainen tai kirjan nimessä on sana punainen. Veikko Huovinen: Joe-setä

 
47. Kaksi kirjaa, joiden kirjoittajat kuuluvat samaan perheeseen tai sukuun. Anni Swan: Iris rukka

 
48. Kaksi kirjaa, joiden kirjoittajat kuuluvat samaan perheeseen tai sukuun. Abraham Dreyfus: Rajuilma (suomentanut Saimi Järnefelt)
 

49. Kirja on julkaistu vuonna 2022. Sayaka Murata: Maan asukit

 
50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä. Kevin Kwan: Ökyrikkaiden ongelmia

 

Ökyrikkaat aasialaiset - trilogian päätösosa. Hauska edelleen, tosin kirjan loppupuolella leivottu yhteiskunta- ja kulutuskritiikki tuntui lievästi sanottuna päälleliimatulta. Lue lisää Goodreads-sivustolta.

Katsaus afroamerikkalaisiin gangsteriromansseihin

Olen hehkuttanut Reese Ryanin viihdekirjoja. Löysin hänen kirjansa pari vuotta sitten, kun HelMet-lukuhaasteen eräänä tehtävänä oli rodullistetun kirjailijan kirja. Nappasin S-marketin kassajonossa vähän läpällä Ryanin kirjoittaman harlekiinipokkarin - ja yllätyin todella positiivisesti. Sen jälkeen olen ahminut useita Ryanin kirjoittamia kirjoja enkä malta olla ylistämättä, miten hyvä viihteen kirjoittaja hän onkaan. Tuorein lukemani kirja on The Bourbon Brothers -sarjan päättävä The Bad Boy Experiment, jonka luin kaivatessani kevennystä ja eskapismia arkeen.

Ryanin kirjat ovat kuvanneet menestyviä, keski- ja yläluokkaisia afroamerikkalaisia päähenkilöitä pikkukaupunki-idylleissä. Suosittelen lukemaan kirjailijan haastattelun Harlequinin sivuilla: Black History Month: Reese Ryan on Reading and Writing Romance.  Amazonin algoritmit ovat kuitenkin ryhtyneet suosittelemaan minulle Ryania luettuani aivan uudenlaisia kansikuvia ja kirjailijoita. 

 

Amazonin "Black & African American Romance Fiction" -luokassa tuntuu kyllä olevan Ryanin kirjojen kaltaisia hyväntuulisia ja idyllisessä miljöössä tapahtuvia viihderomaaneja, mutta paljon enemmän jotain ihan muuta. Erilaisia huumeparonien, mafian ja gangstereiden maailmaan sijoittuvia romansseja kirjoitetaan, julkaistaan ja luetaan paljon.

 

Kansi: Shvonne Latrice / Amazon

 

Negatiiviset stereotypiat ja niiden hyödyntäminen ja tulkitseminen

 

Olen lueskellut kirjaesittelyjä, lukijakommentteja ja lukunäytteitä jonkinasteisen hämmennyksen vallassa. Arvelen hämmennyksen johtuvan siitä, että mielikuvani afroamerikkalaisista huumejengeistä ovat syntyneet toisaalta amerikkalaisen tv-viihteen, toisaalta uutisten kautta. Ja olen varma siitä, että sekä fiktiota että uutisia on vuosien varrella tuotettu tavoilla, jotka eivät tee oikeutta rodullistetuille vähemmistöille - ja että minä valkoihoisena pohjoiseurooppalaisena en kykene ymmärtämään afroamerikkalaisen yhteisön kaikkia haasteita tai mahdollisuuksia. 

 

Kansi: B. Love / Amazon.

 

Olen seurannut Black Lives Matter -liikkeeseen liittyviä uutisia ja minulle on syntynyt käsitys, että eräs vahingollinen stereotypia on olettaa afroamerikkalaisen olevan rikollinen. Niinpä nämä gangsteriromanssit tuntuvat jotenkin erikoisilta. Esittelytekstien ja lukunäytteiden perusteella nämä - usein afroamerikkalaisten naisen kirjoittamat - viihdekirjat vahvistavat voimakkaasti niitä jokseenkin negatiivisia stereotypioita, joita huumejengeistä on. Miksi tällainen näkökulma on valittu - eikö se ole haitallinen? Voiko tällaisista kliseistä syntyä vetävää romanttista viihdettä?

 

Kansi: Twyla T. Presents LLC / Amazon.

Toisaalta: romanttinen viihde on aina hyödyntänyt kliseitä. Ja fiktion kirjoittamiseen kuuluu, että kirjailija saa kirjoittaaa ihan mistä haluaa. Olisi rajoittavaa ja tarpeetonta, jos ryhtyisin määräilemään, mistä muut saavat kirjoittaa ja millaisia näkökulmia valita. 

 

Uskallan tulkita, että ajatus huumejengien johtohahmojen rikkaudesta ja vaikutusvallasta on riittävän samastuttava, jotta näiden kirjojen lukijat voivat pitää huumelordia unelmien prinssinä.  

 

Huumeriippuvutta, ihmiskauppaa ja neitsyysmyyttiä

 

Shvonne Latricen King & Queen of the Hood on kolmiosainen sarja. Heti ensimmäisen osan ensimmäisillä sivuilla selviää, että päähenkilö on valmistunut lukiosta vuoden etuajassa, hänen äidillään on huumeongelma ja nyt äiti aikoo parittaa tyttärensä gangsterille:

 

"She's beautiful." Harm ran his tongue over his gold teeth salaciously.

"Isn't she, and a virgin too," my mama added.

It finally hit me what was going on, and unfortunately, my mother and this nigga who stood before me had me fucked up.

Kirjailijan kotisivuilla voi tutustua tuotantoon tai ostaa vaikkapa avaimenperiä ja kirjanmerkkejä. Sivuille linkitetty Twitter-tili kuuluu Siobhan Noir -nimiselle henkilölle, jonka taiteilijanimi Shvonne Latrice siis on.

 

Sen enempää Amazonista kuin kirjailijan kotisivuiltakaan ei selviä, kuka on kirjan kustantaja. Voisiko olla, että sarjaa on julkaistu omakustanteena?

 

In His Possession taas on kirjailija B. Loven teos. Siinä varoitetaan jo ennen tekstin alkua että kirjassa on raakoja kohtauksia. Tarina alkaa seksiorja Scarlettin näkökulmasta. Hänen omistajansa on lähettänyt hänet viettelemään vihollisen:

 

There were a lot of parts to being Malcolm’s possession that Scarlett Graham didn’t like— entertaining his potential partners and competitors was one. Still, Scarlett would gladly choose to work for Malcolm and be his sex slave if it meant she never had to go back to her ex-husband.

 

B. Loven kotisivuilla kerrotaan, että kirjailija on julkaissut jo kunnioitettavat 110 teosta.  Koska tämänkään teoksen kustantamotietoa en löytänyt, voisiko olla että tämäkin on omakustanne?

 

Kirjailija Patrice Balarkin  A Gangsta And A Gentleman -kirjan tietoihin sen sijaan on merkitty kustantamo: Twyla T. Presents LLC. Heti kirjan ensimmäisestä luvusta löytyy värikästä puhekieltä:

“I wouldn’t give a damn if she was y’all’s bald-headed ass momma. Ain’t no bitch finna disrespect me in my house.” 

 

“Bitch please. My brother pay all the bills up in here and….”

 

En löytänyt Patrice Balarkin kotisivuja, mutta Instagram-profiili hänellä on. Kustantamon kotisivujen perusteella toiminta muistuttaa omakustannetoimintaa. Arvioin, että viihdegenren julkaisemisessa omakustantaminen on varmasti kustannustehokasta. Tässä esitellyt kirja voi ostaa muutamalla dollarilla. Näin kohtuullinen hinta todennäköisesti takaa sen, että sarjan fanit ostavat jatko-osatkin.

 

Kriittisesti arvioiden näiden kirjojen maailmankuva vaikuttaa aika toksiselta: neitsyiden myyminen seksiorjiksi tai huumeliigan pyörittäminen eivät missään tapauksessa ole sellaisia arvoja, joita haluaisin edistää. Toisaalta fiktio on fiktiota. Esimerkiksi B. Love on saanut Goodreadsissa todella paljon arvioita ja hyvät arvosanat. Lukijoita on löytynyt ja he viihtyvät.

Itse taidan jatkaa lukunäytteiden varovaista silmäilyä. Mutta ehkä jonakin päivänä repäisen ja heittäydyn täysin rinnoin gangsteriromanssien maailmaan, liian kriittisyyden ja analyyttisyyden unohtaen.

Sallan lukupäiväkirja 16 vuotta: tarjolla ukrainalaista kirjallisuutta ja ruokaa

Olen julkaissut ensimmäisen blogikirjoitukseni päivälleen 16 vuotta sitten. Välillä blogi on ehtinyt olla tauollakin, mutta nyt olen taas nauttinut siitä, että voin silloin tällöin kirjoittaa ylös ajatuksiani kirjoista. Säännöllinen blogin kirjoittaminen on virkistävää puuhaa.

Google Analyticsin mukaan 16 vuoden aikana blogissani on vieraillut noin 450 000 kävijää ("New users"). Sivun katseluja on ollut noin 900 000 ("Pageviews").

Kuva: Keskiaikafestivaali Medzhibizhissa Ukrainassa 17.7.2021.
Kuvaaja: Serhii Zysko. Lähde: Imagebank Ukraine.

Blogisynttäreiden teemana on Ukrainan kirjallisuus ja kulttuuri, sillä ukrainalaiset ovat käyneet jo kolmen viikon ajan kiivasta puolustustaistelua Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hyökkäys on tuomittu laajalti. Uskon, että sotauutisten vuoksi moni on herännyt myös miettimään, miten tuttua Ukrainan historia ja ukrainalainen kulttuuri on. Kokoan tähän hieman linkkejä ja lukuvinkkejä aiheesta.

Suosittelen tutustumaan HelMet-kirjastojen kokoamaan Ukraina-kirjojen listaan ja Ylen tekemään suomentaja Eero Balkin haastatteluun. Balk lienee Suomen ainoa ukrainankielisen kirjallisuuden ammattilaiskääntäjä.

Tuoretta Ukrainaan liittyvää kirjallisuutta suomeksi

 

Tammi julkaisee huhtikuussa ukrainalaisen Larysa Denysenkon ja Masha Foyan lastenkirjan Maja ja ystävät. Kirjan suomentaa Eero Balk. Tuotto menee Unicefille Ukrainan lasten hyväksi.

Gaudeamus on julkaissut vuonna 2015 Johannes Remyn kirjan Ukrainan historia. Paperikirjan painos on loppu, mutta e-kirjaa on saatavilla. Ostin tämän itse pari viikkoa sitten ja olen noin puolivälissä. Tyylilajina on hieman kuivakka oppikirja, mutta asiasisällön puolesta kirja vaikuttaa pätevältä yleisesitykseltä Ukrainan historiallisista vaiheista. 

 

Nobelisti Svetlana Aleksijevitsh asuu Valko-Venäjällä mutta on syntynyt Ukrainassa. Häneltä olen lukenut yhden kirjan, Sodalla ei ole naisen kasvoja. Se on hurja ja vaikuttava kirja Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden naissotilaiden ja siviilinaisten vaiheista toisessa maailmansodassa. Tšernobylista nousee rukous kuvaa maailman tunnetuinta ydinvoimalaonnettomuutta.

 

Bonus: Sofi Oksasen uusin romaani Koirapuisto sijoittuu Ukrainaan. Olen lukenut kirjan pari vuotta sitten ja siitä jäi mieleen naisen asema, hylätyt hiilikaivokset, hedelmöityshoitobisnes ja kuristava pelon tunne.  

Mitkä kaikki asiat vaikuttavat kaunokirjallisuuden kääntämiseen eri kielistä? Suosittelen vilkaisemaan aiheen tiimoilta Tiina Virtasen vuonna 2006 hyväksyttyä gradua, joka käsittelee venäläisen kirjallisuuden suomentamista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisenä aikana.

Vanhempaa Ukrainaan liittyvää kirjallisuutta suomeksi

Hain Suomen kansallisbibliografia Fennicasta tietoa ukrainasta suomennetuista kirjoista. Määrittelin hakuehdoiksi, että alkukieli on ukraina, julkaisukieli suomi ja aineiston tyyppi joko kirja tai e-kirja. Hakutulos antoi 12 teosta, joista osa on sanakirjoja ja suurin osa muista onkin jo mainittu niin HelMetin sivulla kuin Balkin haastatteluissa.

Uumoilin etukäteen, että ukrainalaisen kirjallisuuden julkaisupiikki on osunut niihin vuosikymmeniin, jolloin Neuvostoliiton kulttuuripiireihin pidettiin eniten yhteyttä - toisin sanoen vahvimpien suomettumisen vuosien aikaan. Fennicasta löytyykin ukrainalaisia kansansatuja tulkitseva kokoelma Vehnäntähkä, joka on ilmestynyt vuonna 1981 Weilin + Göösin kustantamana. Suomentaja on Martti Anhava. Tätä kirjaa on myynnissä käytettynä yksittäiskappaleena esimerkiksi Huuto.netissä. Kun hain tietoa kirjasta, päädyin Goodreads-sivustolle, jossa kerrotaan kirjan olevan moskovalaisen Malysh-kustantamon alun perin julkaisema. Poster Plakat -sivustolla kerrotaan kustantamon kansainvälisestä yhteistyöstä.

Kokeilin muitakin hakuja ja venäjäksi kirjoitettujen, Ukrainaa koskevien kirjojen joukosta löytyi Anatoli Rybakovin kirja Raskasta hiekkaa. Romaani kertoo Ukrainan juutalaisten kohtalosta saksalaisten hyökättyä toisessa maailmansodassa. Kirjasta löytyy Kirjasammon esittely ja teoksen pystyy lainaamaan HelMet-kirjastosta. Vuonna 1981 suomeksi Tammelta ilmestyneen kirjan on kääntänyt Marja-Leena Mikkola. Rybakov syntyi Ukrainassa ja kirjoitti venäjäksi, hänen tunnetuin teoksensa on Arbatin lapset, johon pohjautuvaa tv-sarjaa Ylekin on esittänyt.

Lisäksi kiinnitin huomioni V.V. Pohlebkinin kirjaan Neuvostoliiton kansalliset keittiöt. Tämä on ilmestynyt vuonna 1983 WSOY:n julkaisemana, suomentaja on Elina Kaukoranta. Sota & kauha -ruokablogissa on käsitelty kirjaa borssiohjeen tiimoilta vuonna 2014 ja Äijäruokaa-blogissa on kokattu kirjan ohjeen mukaan kalatäytteisiä taikinanyyttejä vuonna 2020.

 

 

Tilasin kirjan itselleni antikvariaatista. Kun hain tietoja kirjoittajasta, törmäsin äkkiä siihen, että Pohlebkin on ollut suomettumisen historiassa melkoinen kätyri. Englanninkielisen Wikipedia-sivun mukaan hänelle on jopa myönnetty Urho Kekkosen mitali vuonna 1986.

 

Kirjassa ukrainalaisen keittiön syntyä ja historiaa kuvataan kuitenkin mielestäni ihan uskottavasti, ainakin Remyn Ukrainan historiaan peilaten. Valitsin ruokalajiksi jotain nopeaa ja helppoa ja päädyin kokkaamaan ukrainalaisia smetanamunia.

Lämmitin uunin 225 asteeseen. Smetanaa laitoin yhden purkillisen eli 125 grammaa ja tuoreen tillin tilalla käytin kuivattua tilliä, jonka lisäsin suolan kanssa samaan aikaan. Smetanamunat maistuivatkin herkullisilta, suosittelen kokeilemaan!

 

Toivon, että ukrainalaiset saavat pian kotimaahansa rauhan ja pääsevät kokkailemaan omiin kotikeittiöihinsä itsenäisessä, vapaassa Ukrainassa ilman venäläisiä miehittäjiä.

Tuoretta ukrainalaista kirjallisuutta englanniksi

 

Englanniksi on käännetty uutta ukrainalaista kirjallisuutta enemmän kuin suomeksi. Herstories. An Anthology of New Ukrainian Women Prose Writers on ilmestynyt englanniksi vuonna 2014. Se on ostettavissa Amazonista paperi- ja e-kirjana.

Kiovalaisen Maria Matioksen runsaasta tuotannosta on käännetty englanniksi Hardly Ever Otherwise, joka kuvaa murhaa ukrainalaisessa maalaiskylässä 1900-luvun alussa. Goodreadsin kommenttien perusteella kirja tuntuu olevan vetävä.

From Odessa With Love: Political And Literary Essays In Post-Soviet Ukraine on Vladislav Davidzonin esseekokoelma nyky-Ukrainasta. Kirja on ilmestynyt viime syyskuussa ja se on ostettavissa ainakin Amazonista.

38/50 HelMet-lukuhaaste 2021 - vajaalla listalla valmiiksi

Kuva: HelMet-kirjastot.

Tein marraskuussa HelMet-lukuhaasteen väliaikayhteenvedon kun 30 kirjaa tuli täyteen tälle vuodelle. Nyt, vuoden lopuksi, totean että taputtelen tämän haasteen kasaan, vaikka en pääse 50 kirjan tavoitteeseen. Eikös ole muotia olla itselleen armollinen? Minä olen nyt armollinen ja totean, että näillä mennään.

Yhteensä luin 38 kirjaa. Yksi kirja jäi kesken - se oli Mad Men -tv-sarjaa käsittelevä Analyzing Mad Men: Critical Essays on the Television Series. Esseekokoelmassa oli hyviäkin puolia, mutta pikkuisen paperinmakuinen se oli. 

 

Sivumäärätavoitteeni sen sijaan ylitin: luin 11 232 sivua, kun tavoitteeni oli 10 000 sivua. Lukupäiviä oli seurantaexcelin mukaan peräti 648 päivää. Tämä selittyy sillä, että minulla oli välillä useita kirjoja kesken ja laskuri näköjään huomioi nämä kaikki. Keskimäärin kirjan lukeminen vei 17 päivää ja mediaaniaika oli seitsemän päivää, joka onkin pitkän aikavälin lukutottumusteni valossa varsin totuudenmukainen numero.

Laadullisesti voin olla varsin tyytyväinen tähän vuoteen. Erityisesti yllätysteema eli 1920-luvun New York oli antoisa: luin peräti kolme kirjaa tähän aikakauteen liittyen ja ne olivat toinen toistaan parempia. Lisäksi ainakin yksi kirja eli Samuli Suomalaisen Kevään ajoilta oli sellainen, joka ei ihan jokaisen lukulistoilta vastaan tule. Itselleni uusista kirjailijoista erityisen ilahduttava tuttavuus oli Petina Gappah. Ja olipa listalla Nobel-voittajankin kirja, loistava Svetlana Aleksijevitšin Sodalla ei ole naisen kasvoja.

 

Kun katsoo, mitä haastekohtia oli helppo saada täyteen ja mitä ei, voi todeta että luen todella paljon kirjoja, joissa on jotain samaa kuin omassa elämässäni (34 kpl). Yhtä usein kirjan henkilön työ oli tärkeä tarinassa. Kolmanneksi eniten luin kirjoja, joissa maailma on muutoksessa (32 kpl). 

Näihin haastekohtiin en saanut yhtään osumaa: kirjan nimessä on numero, kirjan päähenkilö on eläin, kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen ja kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista. Nämä ovat siis oikein hyviä lukuhaasteen tehtäviä, koska ainakin minun pitäisi varta vasten etsiä luettavakseni kirjoja, jotka täyttäisivät tavoitteen. 

 

Lisäksi suoritusta vaille jäivät nämä kohdat: kirja kertoo sateenkaariperheestä, kirjassa leikitään, kirja liittyy johonkin vuodenaikaan, kirja jota luet ulkona, kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa, kirjan päähenkilö on eläin, jännityskirja tai dekkari, kirja on käännetty hyvin. Näihin sain kuitenkin osumia, eli lukemani kirjat olisivat sopineet myös näihin haastekohtiin.

Kaksi kirjaa osui peräti 24:ään haastekohtaan. Nämä olivat Sarah Churchwellin Careless People ja Terhi Törmälehdon Taavi. Vähiten osumia, seitsemän kappaletta kumpikin, saivat Eduard Uspenskin Alas Taikavirtaa ja Frida Ramstedtin Tyylikäs koti.

Vuodelle 2022 on jo julkaistu uusi HelMet-lukuhaaste ja monta muutakin haastetta. Tutustu haasteisiin täällä. Suosittelen lämpimästi osallistumista - parhaimmillaan haasteiden kautta löytää mahtavia uusia lukuvinkkejä ja kokee virtuaalista yhteenkuuluvutta muiden lukijoiden kanssa.

Ja tässä loput suoritukseni vuoden 2021 haasteeseen:

 

11. Kirja kertoo köyhyydestä

 

Debby Applegate: Madam

 

12. Kirjassa ollaan metsässä

 

Pirkko Sallinen-Gimpl: Suuri karjalainen piirakkakirja

 

Nappasin tämän kirjastosta, mutta pitää ostaa tämä myös omaan hyllyyn. Mainio reseptikirja, johon on talletettu upeasti karjalaista ja siirtokarjalaista kulttuuriperintöä. Papukaijamerkki sille lukijalle, joka ensimmäisenä kokeilee Äyräpään maksapiirakkaa tai Tytärsaaren silakkalanttupiirakkaa. Tutustu kirjaan SKS:n sivuilla.

 

22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä

 

Terhi Törmälehto: Taavi

 

29. Kirjan henkilön elämä muuttuu

 

Anna-Liisa Haavikko: Kaari

 

32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa

 

Brigitte Eilert-Overbeck: Kissanpennut

 

Tähän kohtaan kävin asiakseni etsimässä kirjaston lemmikkihyllyltä kirjan, koska vahingossa tähän ei tuntunut osuvan yhtään kirjaa. Lyhyt ja helppolukuinen opus jätti mieleen ainakin sen ohjeen, että kannattaa tarjota kissalle ennemmin kosteaa kuin kuivaa muonaa, koska kissat eivät välttämättä juo riittävästi vettä. Tutustu kirjaan Gummeruksen sivuilla.

 

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa

 

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys

 

Kovaan ennakkomaineeseen noussut hittikirja, joka vastasi odotuksiin ja paikoin jopa ylitti ne. Pohjoissuomalaisille paljon hihiteltävää, varmasti muillekin. Upeaa yliluonnollisen kuvausta ja kirja ottaa kantaa myös ilmastonmuutokseen. Tietää olevansa kohderyhmää, kun pyrskähtää nauramaan viimeistään tässä kohtaa: "Kutuppa Tervot pellaamaan tuppia." Tutustu kirjaan Siltalan sivuilla.

 

39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia

 

Tiitu Takalo: Minä, Mikko ja Annikki 

Sarjakuvaromaani, jossa kerrotaan puutalokorttelin puolesta taistelemisesta. Sopii kaikille, joita kiinnostaa tietää, miksi suomalaisissa kaupungeissa on niin vähän vanhoja rakennuksia jäljelle. Tutustu kirjaan Tiitu Takalon verkkokaupassa.

 

46. Kirjassa syödään herkkuja

Kaari Utrio: Rautalilja

 

Utrio-elämäkerran jälkeen oli suorastaan pakko lukea jokin Utrion romaaneista. Rautalilja oli pätevä ja vetävä romaani, jonka miljöönä on ruukki ja ruukinkartano. Tutustu kirjaan Tammen sivuilla.

30/50 HelMet-lukuhaaste 2021

Olen suorittanut jo kolmatta vuotta HelMet-lukuhaasteita. Näihin jää hyvällä tavalla koukkuun!

 

Vuoden 2021 kuormitus näkyy siinä, etten usko saavani lukuhaastetta valmiiksi, kun eletään jo marraskuuta. 30 kirjaa on kyllä tullut täyteen, joten on pienen väliaikakatsauksen aika! Katsotaan jos 40 kirjaa saisi täyteen ennen kuin vuosi vaihtuu.

Lukuhaasteen sivuilta löytyy valmis seurantataulukko, jota täyttämällä saa upeita käppyröitä. Ensimmäinen havaintoni on, että sivumäärätavoitteeni, 10 000 sivua, saan todennäköisesti täyteen. Olen lukenut yhteensä 8846 sivua tähän mennessä.

Olin rehellisesti yllättynyt kun tajusin lukeneeni enemmän tieto- kuin kaunokirjoja tänä vuonna. Kaunokirjallisuus on aina ollut minulle tärkeämpää. Ehkä pandemia-aika on tehnyt sen, että olen kaivannut luettavakseni jämäköitä ja rauhallisia faktoja? Itse arvelen etsineeni luettavaksi ennen kaikkea mielenkiintoisia aiheita ja kenties niitä on sitten hieman enemmän löytynyt tietokirjahyllyistä.

 

 

 

Kirjailijoiden sukupuolijakauma sen sijaan ei yllätä: naisten kirjoittamia kirjoja tulee luettua enemmän.

Kustantamojakaumasta voin todeta, että suurkustantaja Bonnierin valikoima näkyy vahvasti, koska sekä Tammi että WSOY ovat osa Bonnieria. Kuitenkin kustantamovalikoima on ilahduttavan laaja, joka osin selittyy kuitenkin sillä, että olen lukenut kirjoja myös englanniksi, ja kansainvälisissä kustantamoissa valikoimaa piisaa.

 

 

 

Ja tässäpä tähänastinen listani. Linkitän bloggauksen, jos olen sellaisen kirjoittanut. 

 

1. Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa           

Alan Moore - Dave Gibbons: Vartijat

 2. Kirjan on kirjoittanut opettaja

Minna Rytisalo: Rouva C.

 3. Historiallinen romaani            

Petina Gappah: Pimeydestä loistaa valo

 4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan        

Trevor Noah: Laiton lapsi

 

Ystävä lainasi tämän luettavaksi. Vetävästi kirjoitettu lapsuuskuvaus Etelä-Afrikasta, jossa traagiset tapahtumat suodattuvat värikkään huumorin kautta. Kirjasta huomaa, että kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yhdysvaltalaiset lukijat - paikoin Etelä-Afrikan asioita selitetään hieman opettavaiseen sävyyn. Noah on lyönyt itsensä läpi yhdysvaltalaisena koomikkona. Tutustu kirjaan Atenan sivuilla.

5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan   

Jani Saxell (toim.): Parasta katseluaikaa

Suomalaisia kirjailijaesseitä viime vuoden suosituimmista tv-sarjoista. Epätasaisuus - esseekokoelmien yleisin vika - näkyy tässäkin. Mutta esimerkiksi Johanna Sinisalon ja Miina Supisen esseet jäivät hyvänä mieleen. Sen sijaan Game of Thronesin kaikkia vivahteita ei mielestäni analysoitu tarpeeksi Mike Pohjolan esseessä. Tutustu kirjaan WSOY:n sivuilla.
 

6. Kirja kertoo rakkaudesta        

Katriina Järvinen & Laura Kolbe: Sopivia ja sopimattomia; lempi, luokka ja suomalainen parisuhde

 

Kahden tutkijan kiinnostava teos luokkaerojen vaikutuksesta parisuhteeseen. Koska "luokka" tuntuu olevan kovin taka-alalle häivytetty sana nykyään, saa kirja lisämausteensa siitä, että haastatellut pohtivat todellisia ja kuviteltuja luokkaeroja arjessaan. Taisin jonottaa kirjaa HelMet-kirjaston jonossa kahden vuoden ajan, eli kiinnostusta teemaan kyllä on. Tutustu kirjaan Kirjapajan sivuilla.

7. Kirjassa on kaveriporukka      

Dolly Alderton: Kaikki mitä tiedän rakkaudesta

Omakohtaisia muisteloita ja havaintoja ympäröivästä yhteiskunnasta kolumnimaiseen tyyliin. 1990-luvulla aikuistuneille naisille tässä on varmasti samastumispintaa. Vetävä tyyli ja paikoin riipaisevia tarinoita. Tutustu kirjaan WSOY:n sivuilla.

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa

Svetlana Aleksijevitš: Sodalla ei ole naisen kasvoja

Nobel-voittajan teos. Lukiessa ymmärtää, mistä hyvästä Nobel on tullut. Järisyttävä teos, jonka uskon jäävän pysyvästi mieleeni. Kollaasiromaanissa Neuvostoliiton riveissä taistelleet naiset muistelevat toista maailmansotaa. Tutustu kirjaan Tammen sivuilla.  

 

9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella         

 

Samuli Suomalainen: Kevään ajoilta. Jutelmia

Sain tästä kirjasta vinkin Pietarinsuomalaisista. Kirjassa on lyhyitä novelleja, joissa pietarinsuomalainen arki herää eloon. Suosittelen, jos pietarinsuomalainen historia kiinnostaa. Lataa kirja Project Gutenbergista.
 
13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin                           

Vanessa Kairulahti - Karolina Kouvola: Helsingin henget

Kirjaston kotiseutuhyllystä napattu teos, johon on koottu kiehtovia kummitustarinoita Helsingistä. Erityisesti teattereissa on oltu kovia kummittelemaan. Kirjan perusteella voisi tehdä henkiaiheisia kävelyretkiä Helsingissä. Tutustu kirjaan SKS:n sivuilla.

14. Kirja on osa kirjasarjaa         

Suvi Ahola: Mitä Eeva Joenpelto todella sanoi?

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi      

Ada Calhoun: Why We Can't Sleep

16. Kirjassa eletään ilman sähköä           

Jesper Huor: Talebaneja odotellessa

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi    

Andrew Morton: Diana - Her True Story

Katsoin kesällä The Crownin neljännen tuotantokauden ja sen innoittamana halusin lukea prinsessa Dianasta kirjan. Alun perin 1990-luvulla ilmestynyt teos on muuttunut vastaanottajien silmissä skandaalimaisesta kohukirjasta rehelliseksi dokumentiksi. Aika surullinen olo kirjasta kuitenkin jäi - Dianaa voi pitää suorastaan naisvihan uhrina. Tutustu kirjaan Viva Booksin sivuilla.

20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen

Maria Pettersson: Historian jännät naiset

24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki   

Rosa Meriläinen: Hyvät miehet ja herrat!

 

Ystävän lainaama kirja täynnä ihanan feministisiä puheita miehille. Toivottavasti miehet lukevat tätä kirjaa ahkerasti! Tutustu kirjaan Teoksen sivuilla.
 

26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa           

Virpi Miettinen: Tuhma prinsessa

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä     

Noora Jokinen: Aikuinen nainen ratissa

 

Sain ystävältä lahjaksi täsmäkirjan, sillä olen vuoden aikana palannut pitkästä aikaa auton rattiin ja olen kartuttanut ajotaitojani vaiheittain. Mainio täsmäteos kaikille muillekin, jotka haluavat kartuttaa itseluottamustaan ajajina. Tutustu kirjaan Atenan sivuilla.

33. Kirjassa opetetaan jokin taito                          

Frida Ramstedt: Tyylikäs koti

Sisustusbloggaajan hehkutettu opas, joka kuitenkin jätti vähän tyhjän jälkimaun. Kirjasta jäi mieleen, että koriste-esineitä kannattaa ryhmitellä parittomiksi joukoiksi. Tutustu kirjaan Tammen sivuilla.

35. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut        

Reese Ryan: Waking Up Married
 

Reese Ryanista on tullut uusi suosikkini mitä romanttiseen viihteeseen tulee. Waking Up Married ei pettänyt vaan tarjosi huumaavaa todellisuuspakoa. Tutustu kirjaan kirjailijan sivuilla ja katso traileri.

36. Kirjassa liikutaan ajassa        

Petina Gappah: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta

37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa          

Saara Turunen - Petra Maisonen: Suurteoksia

41. Kirjassa matkustetaan junalla                          

Jennifer Weiner: That Summer

Jennifer Weinerin kirjat tuntuvat nykyään jakautuvan täysosumiin ja pakkopullaan. Tämä oli valitettavasti enemmän jälkimmäistä: hieman pitkitetyn ja keinotekoisen oloinen tarina naisesta, joka kantaa menneisyyden raskasta taakkaa. Tutustu kirjaan Simon and Schusterin sivuilla.
 
42. Satukirja                   

Eduard Uspenski: Alas Taikavirtaa

Vanha lapsuuden suosikki uusintaluvussa. Mahtava kuvitus ja hieno suomennos ovat nautittavia edelleen, samoin venäläisen kansanperinteen ainekset. Tutustu kirjaan Helmet-kirjaston sivuilla.

44. Kirjassa on reseptejä                           

Tiitu Takalo: Memento mori

Upea sarjakuvaromaani terveyden menettämisestä ja  hitaasta paluusta takaisin arkeen. Tutustu kirjaan WSOY:n sivuilla.
 
45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija

Sara Stridsberg: Rakkauden Antarktis

Korkeatasoinen ruotsalaisromaani, joka persoonallisuudellaan jää mieleen. Aion lukea muitakin Stridsbergin teoksia. Tutustu kirjaan Tammen sivuilla.

47. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta

F. Scott Fitzgerald: The Great Gatsby

48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta

Sarah Churchwell: Careless People: Murder, Mayhem and the Invention of The Great Gatsby

49. Kirja on julkaistu vuonna 2021

Liane Moriarty: Apples Never Fall

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä        

Ilkka Teerijoki: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917-1918

Kirjallinen Helsinkini

Ehdin asua Helsingissä yli vuosikymmenen, mutta nyt tuli aika muuttaa pois. Muuttokiireiden keskellä ehdin pohdiskella ja jäsennellä Helsinki-suhdettani jonkin verran. Päätin koota myös kirjallisen Helsinki-lukulistani. Listalle nousi kirjoja, jotka täyttivät kaksi ehtoa: kirjassa kuvataan paikkaa, joka on minulle tuttu ja kun liikun paikassa, muistan kirjan tunnelman. 

 

Liikuskelin eniten Itä-Helsingissä. Vieraimmaksi minulle jäivät pohjoishelsinkiläiset omakotitaloalueet, joissa ei juuri tullut vietettyä aikaa, vaikka piipahdusten verran niilläkin vierailin. Olisin mielelläni lisännyt jonkin kirjan, jossa esiintyy kotilähiöni, mutta uusien asuma-alueiden kirjallinen ongelma on, ettei niillä ole ehtinyt vielä asua kovinkaan paljon kirjailijoita, jotka upottaisivat paikan osaksi fiktiivisiä tarinoitaan. Jos joku osaa suositella Herttoniemenrantaa kuvaavia hyviä kirjoja, saa vinkata!

Tässä kirjallisen ja kokemuksellisen Helsinki-historiani kolme mieleenpainuvinta yhdistelmää:

 

Kivinokan uimaranta. Kuva: Pirkka Aunola / Flickr. Creative Commons -lisenssi.

 

1. Kivinokka ja Maarit Verrosen Varjonainen

Kivinokan virkistysalueesta tuli minulle rakkain paikka Helsingissä. Historiallinen virkistysalue oikein kuhisee kulttuurihistoriaa, muistoja ja ajallisia kerrostumia vuosikymmenien takaa. Maarit Verronen tavoittaa Varjonaisessa kesäparatiisin kääntöpuolen: millaista on syyspimeällä tai kylmässä vesisateessa, kun joku hiippailee puiden siimeksessä pahoin aikein? Blogipostauksessani en edes mainitse Kivinokka-miljöötä, mutta myöhemmin Blogistania-äänestyksessä kyllä.

 

 

Itäväylä. Kuva: Heikki Siltala / Flickr. Creative Commons -lisenssi.

 

2. Itäväylä ja Arto Salmisen tuotanto

 

Arto Salmisen rujo mutta hiottu tuotanto kuvaa Helsinkiä niiden silmin, joilla ei mene hyvin. Teollisuusalueet, lähiöt ja valtaväylät ovat Salmisen romaanien tyypillisiä miljöitä. Itäväylää kukaan tuskin pitää erityisen viihtyisänä: se on autoilijoille ruuhkainen ja kävelijöille ja pyöräilijöille ruma melunlähde. Silti se on olennainen ja mieleenjäävä osa Itä-Helsinkiä. Sen runollinen ja merkityksillä ladattu nimi kenties tasapainottaa fyysistä epämiellyttävyyttä.

 

 

Töölö. Kuva: Petra Wessman / Flickr. Creative Commons -lisenssi.

 

3. Töölö ja Matti Yrjänä Joensuun tuotanto

 

Matti Yrjänä Joensuun dekkarissa Harjunpää ja rakkauden nälkä liikutaan Töölössä ja dekkarin tunnelma tulee aina mieleen, kun liikuskelen komeiden vanhojen kivitalojen keskellä. Joensuun kirjoitustyyli on sydämeenkäyvän inhimillinen ja jopa naisia pelotteleva hiippari Tipi herättää enemmän sympatiaa kuin inhoa.  Olen kehunut Joensuun Helsinki-kuvauksia jo vuonna 2012 kirjoittaessani Harjunpää ja rautahuone -kirjasta: "Harjunpää-kirjojen Helsinki-kuvaukset ovat tuntuneet eläviltä jo silloin, kun en itse ole asunut Helsingissä eivätkä kirjoissa kuvatut kaupunginosat tai osoitteet sanoneet minulle mitään. Nyt, kun maisemat ovat minulle tutumpia, tunnistin monet kirjan tapahtumapaikoista. Huonoimmillaan kotimaisessa kirjallisuudessa kirjoitetaan päälleliimatun ja yhdentekevän tuntuista Helsinki-kuvausta, aivan kuin kirjoja ei muka voisi sijoittaa muihin maisemiin. Mutta Joensuun Helsinki-kuvaukset ovat osuvia ja eläviä."

 

Muita mieleenpainuneita kirjallisia paikkoja on ainakin Helsinginkatu, jota kuvataan niin Mikko Rimmisen romaaneissa kuin Arto Mellerin runoissa. Faktapuolelta suosittelen Antti Häkkisen prostituutioaiheista tietokirjaa Rahasta - vaan ei rakkaudesta ja Vanessa Kairulahden ja Karolina Kouvolan kummitusaiheista kirjaa Helsingin henget. 

 

Yhteenvedon perusteella minun kirjallisessa Helsingissäni näkyvät hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin ääripäät. Kirjallinen Helsinkini löytyy ihmisten rakastamilta viheralueilta, ei kaihda rumuutta mutta on ylpeä historiallisten rakennustensa pitkäikäisyydestä. Vastaako tämä määritelmä 2020-luvun Helsinkiä onkin toinen kysymys.