Kati Närhen uutuussarjakuvasta
Saniaislehdon salaisuudet sain vinkin muistaakseni
Kvaak.fi -foorumilta. Tilasin sarjakuvan arvostelukappaleeksi
Etelä-Saimaan arviota varten, mutta sarjakuva on ollut niin kiehtova, että sitä on pitänyt lukea uudestaan. Jonkun merkillisen latauksen Närhi on
Saniaislehdon salaisuuksiin saanut, sellaisen, mikä jää kaihertamaan mieltä lukukokemuksen jälkeen.
Kati Närhi ei taida olla nimenä kovin tunnettu, mutta on hänellä silti medianäkyvyyttä ollut - hän on kuvittanut mm. Luksusmuija-kirjoja, jotka ovat Katri Mannisen ja Sanna Stellanin kirjoittamia. Olen lukenut Närhen Hanki elämä -sarjakuvan kirjastosta, eikä sitä taida muualta enää saadakaan, koska se on ilmestynyt vuonna 2001.
Saniaislehdon salaisuudet koostuu kymmenestä itsenäisestä luvusta, jotka ovat eräänlaisia sarjakuvanovelleja. Tarinassa on kumminkin selvä jatkumo - luvut ketjuttuvat toisiinsa ja pääjuoni on Agnes-tytön perhesalaisuudet. Agnesta ihmetyttää kadonneiden vanhempiensa kohtalo.
Orpo Agnes asuu yhdensä mummonsa kanssa Plankton-nimisessä kaupungissa. Luvuissa kerrotaan Agnekselle tapahtuvista sattumuksista. Hän joutuu koulun kautta työharjoitteluun alusvaateliikkeeseen, ystävystyy rikkaan perheen Julia-tyttären kanssa ja pääsee oopperaan ja ihastuu koulun kovikseen Rexiin.
Kirjan lumoa selittää ainakin osittain hieno kuvitus. Jokaisessa ruudussa on paljon pieniä yksityiskohtia, joita unohtuu tutkiskelemaan. Luin lapsena Mauri Kunnaksen kuvakirjoja, ja niiden parissa käy samalla lailla: kuva ei ole pelkkä kuva, vaan täynnä pieniä ilmeikkäitä yksityiskohtia. Saniaislehdon salaisuuksien sinisellä varjostetut kuvat ovat todella hienoja. Lisäksi Agnes on ihana päähenkilö: ei mikään herttainen tytteli, vaan äreäilmeinen ja jääräpäinen tyttö, joka tutkii ympäristöään ja ottaa selvää arvoituksista.
Närhen tyylissä on jotain brittiläisen lastenkirjallisuuden henkeä muistuttavaa. Päähenkilön orpous on tuttua sieltä. Lisäksi Plankton on varsinainen pienoisuniversumi: sieltä löytyy yhteiskuntaluokkia ja hahmoja joka lähtöön. Ehkä kiehtovuus syntyy kuitenkin siitä, että albumi on tehty rakkaudella ja tosissaan. Tässä ei ole mitään kaupallista, tuotteistettua tai laskelmoitua. Närhi on pannut itsensä likoon ja se näkyy lopputuloksessa hyvällä tavalla.
Toivottavasti albumin markkinointiin ja myymälänäkyvyyteen panostetaan edes hiukan. Pelkään, että huonoimmillaan albumin potentiaaliselle ostajalle voi käydä näin:
Saniaislehdon salaisuuksista innostunut henkilö menee Suomen kirjakauppamarkkinoita dominoivan ketjun myymälään ja hakeutuu sarjakuvahyllylle. Hän etsii toiveikkaana
Saniaislehdon salaisuuksia, mutta ei löydä sitä hyllystä. "Haa, tämä sarjakuva on varmaan niin suosittu, että se on myyty loppuun!" päättelee asiakas. Hän lähtee pois myymälästä ja palaa kahden viikon päästä uudelleen, kun albumi muistuu hetkellisesti mieleen. Vieläkään hyllyssä ei ole mitään. "Onpa todella suosittu sarjakuva", ajattelee asiakas ja lähtee pois. Sen jälkeen hän unohtaa koko asian eikä saa ikinä albumia luettavakseen.
Nimittäin, vaikka ko. ketjun kautta saakin vaikka mitä kirjoja ostettua, myymälöihin ei kaikkia nimikkeitä edes hankita, vaan ne pitää osata tilata netin kautta tai pyytämällä henkilökuntaa tilaamaan. Eikä henkilökunnalta kysyminen aina edes auta. Olen
ihan ensimmäisessä blogikirjoituksessani kuvannut, kuinka vaikeaa minun oli saada Pentti Saarikosken
Runot-kokoelmaa ostetuksi, vaikka se ketjun valikoimista löytyikin. Suomalainen asiakaspalvelu ei suinkaan lähde aina siitä, että myyjä haluaisi auttaa asiakasta ostamaan tuotteita. Usein myyntihenkilökunnalle asiakas on vain valittava riippakivi, josta pitää päästä eroon, niin saisi enemmän luppoaikaa. Sanon tämän siksi, että olen itse toiminut useita vuosia myyntityössä ja kun olen itse ostavan asiakkaan roolissa, on kauhean väsyttävää saada osakseen mykkyyttä, ärjymistä tai eioota.
Jos jotain kirjaa ei kaupassa ole, ei se tarkoita sitä, etteikö kirjaa voisi ostaa. Pitää osata vaatia. Ne ovensuuhun kasatut uutuuskirjojen pinot edustavat vain hyvin pientä osaa tarjolla olevista kirjoista.
Mikäli myymäläkonfliktit haluaa välttää, kannattaa tilata kirjat netistä.
Saniaislehdon salaisuuksien korkein ostomahdollisuuden tarjoava Google-osuma on tällä hetkellä
BookPlus Kirjamaailman sivu.
Tekstit
