Köyhänmiehen kylppäriremppaa

Kaupallinen yhteistyö/ Sortter 

.............

Kuten moni teistä ehkä muistaakin, niin olen haaveillut kylppäri- ja saunaremontista pienen ikuisuuden! Ja vaikka kylpyhuoneemme onkin ihan kelvollinen, niin se ei todellakaan ole tällä hetkellä omien mieltymystemme mukainen. Viimeksi pesuhuonetta on remontoitu kultaisella 90-luvulla, eikä tuon aikakauden turkoosit laatat, saati boordikuviot juuri mieltä ylennä. Lisäksi kylppäri kaipaisi aimoannoksen toimivuutta, sillä yhdistetty kodinhoito- ja kylpytila eivät sitä tällä hetkellä tarjoa. 

Olen tyytynyt lähinnä sisustamaan tympeää tilaa niin viihtyisäksi, kuin se näissä puitteissa on mahdollista. Pehmoiset pyyhkeet, kauniit pesuainepurkit, korit ja suurehko matto luovat tunnelmaa. Lisäksi olen tehnyt pienimuotoista, raikastavaa köyhänmiehen remonttia, kuten maalannut kellastuneen mäntykaton ja tunkkaisen saunan oven valkoiseksi.

Osan kylpyhuoneen seinistä olen myös uudistanut laattamaalin avulla, mutta homma on jäänyt puolitiehen, koska tarvitsisimme kipeästi myös uudet kylpyhuoneen kalusteet, valaisimet, peilit ym. härpäkkeet ja kaikki nämä tietenkin maksavat! Siihen kun vielä lisää putki- ja sähkömiehen käynnit, niin ei se mitään halpaa lystiä ole ;). Puhumattakaan, että uudistaisi ihan kaiken laatoista lähtien.

Haavekuvaksi unelmieni kylpyhuoneesta liitin tähän alapuolelle Pinterestistä löytämäni kuvan, jonka tunnelma on lähimpänä toiveitani. Haluaisin tietenkin vaalia neutraalia ja valoisaa värimaailmaa.

 Valkoiset seinälaatat olisivat mielestäni ajattomat ja harmahtava lattialaatta toimisi siinä vierellä. Oikein perinteiset valinnat siis, ( ei mitään liian rohkeaa ;) mutta jotakin puunsävyä ja rustiikkisuutta voisi tuoda niiden rinnalle pehmentämään kokonaisuutta.

Kuva:Pinterest

Saunaosaston uudistaisin samalla mieluusti lattiasta kattoon! Kaikki tämä vaatisi tietenkin rahoitusta ja itse kilpailuttaisin remonttilainan, jotta saisin sen parhain mahdollisin ehdoin. Onneksi on olemassa palveluita, kuten Sortter, joka vertailee lainat puolestasi. 

Lainoja kun on alla useampia, niin saa todella tarkkaan punnita, minkälaisiin menoeriin rahkeet riittää. Tässä vaiheessa elämää rahan menoa todellakin riittää! Ja mitä isommiksi lapset kasvavat, niin sitäkin enemmän. Toisaalta tässä vaiheessa myös juuri tuo kylpyhuoneen toimivuuskin olisi niin tärkeää, kun pyykkikorit täyttyvät alvariinsa ja suihkuttelijoita talossa piisaa.

Tässä alla vielä yksi saunahaavekuva, joka miellyttää kovasti silmääni. Ihan tarkkaan en vielä tiedä millaisen saunan haluaisin, mutta vaaleat lauteet viehättävät. Samoin nuo lasiset seinät, jotka avartaisivat tilaa. Voi miten tuolla kelpaisikin rentoutua :)

Kuva: Pinterest

 Olemme kuitenkin pähkäilleet, että sen suuremman kylpyhuoneremontin aika olisi hieman myöhemmin, jahka edellisetkin remonttilainat olisi maksettu. Sitä odotellessa olen kuitenkin päättänyt jatkaa köyhänmiehen remppaani, joten sen tiimoilta palataan varmasti asiaan blogissa myöhemmin.

Mitäs isoja remontteja teillä on tehty viimeksi?

Loppukesän remppaterveisin:

Iida Emilia

Vappuiloittelua uusin tekstiilein

Kaupallinen yhteistyö Vilpola 

...........

Heipparallaa! Se on ihan pian jo toukokuu ja kevään karnevaalijuhlat käsillä. Vallitsevien olosuhteiden pakosta perinteiset vappuriehat ja piknikit ovat pannassa, mutta kotioloissakin voi iloitella hyvän ruuan, kuplivan juoman ja iloisen festivaalitunnelman parissa.

Koristeiden suhteen olen melko minimalistinen enkä kauheasti revittele värien tai kuosien suhteen. Toki meillä on ollut aikanaan värikkäämpiä kausia ja lasten ollessa pieniä koti on täyttynyt ilmapalloista ja serpentiineistä, mutta nyt jo useamman vuoden ajan neutraalit sävyt ovat istuneet meidän kotiimme parhaiten. Serpentiininä toimii muuten hyvin myös lahjapaperinarut ( jotka voi vapun jälkeen kerätä talteen myöhempää käyttöä varten ) ja ilmapallotkin voi uusiokäyttää monta kertaa uudelleen, kun sitoo ne narulla solmuun.

Vapun ruokalistaa suunnitellessani innostuin testaamaan myös juhlapäivän kattausta, jonka inspiraation lähteenä toimi tämä mielettömän upea uusi Aamuhetki-pöytäliina. Vaikka yleensä arastelen suuria kuvioita, niin tässä kankaassa kolahti kaikki! Ajattomassa ja graafisessa kuosissa yhdistyvät sävyjen harmonia sekä akvarellisiveltimen hentoinen taika. Pöytäliina luo mielestäni arvokkuutta juhlaan kuin juhlaan, ja sopii kivasti niin moderniin- kuin romanttisempaankin tyyliin.

Olen iloinen, että rohkenin valita kotiimme jotakin aivan erilaista, tukien samalla suomalaista työtä.
Vilpola-malliston kuosit ovat nimittäin suomalaista designea ja valmistuotteet ommellaan Suomessa. Tuotteilla on myös Avainlippu-merkki. 

Kyseisestä Aamuhetki-kuosista löytyy myös verhoja sekä pussilakanasettejä. Pähkäilinkin juuri, että tuo 240 cm pitkä pöytäliina toimisi hyvin olohuoneen verhona ja katseenvangitsijana. Ja mikäli väriä kaipaisi lisää, niin Aamuhetki-kuosia saa myös vaaleanpunaisena. Tekstiileillä saa kyllä nopeasti ja helposti vaihtelua kodin ilmeeseen.

Vilpolan uudistuneesta verkkokaupasta löytyy myös muita huikeita kevään 2020-malliston kuvioaiheita ja huom, toimitukset ovat ilmaisia vielä huhtikuun loppuun asti!

Mitäs vappuna siten syötäisiin? Luulenpa että aika perinteisellä linjalla mennään, elikkä tehdään itse perunasalaattia, lohkoperunoita ja lihapullia kera nakkien. Ilmojen salliessa voisi kyllä grillikaudenkin avata, sillä sain männäviikolla pihan sekä terassit putsattua ja öljyttyä kesäkuntoon. Sääthän eivät taida ennusteiden mukaan tänä vuonna vappukansaa helliä, joka on toisaalta hyvä juttu, etteivät juhlijat kokoonnu massoittain toreille.

Oma vapun viettomme ei sinänsä poikkeusoloissakaan paljoa muutu, sillä olemme aina viettäneet vappua kotosalla siitä lähtien, kun lapsia saimme. Välillä toki on vieraita ollut täällä seuranamme, mutta tänä vuonna juhlitaan ihan vain oman väen kesken.

Koronamielitekojakin löytyy, sillä viimeisen parin viikon aikana olen haaveillut viikonloppuisin suu napsuen skumpasta, mutten ole jaksanut Alkoon erikseen ajella. Viimeksi olenkin tainnut käydä Alkossa uuden vuoden aikaan, joten eiköhän nyt vapuksi olisi jo sallittua nautiskella lasillinen kuohuvaa. Ehkä jopa kaksi ;). Mutta eniten olen ikävöinyt irtokarkkeja!

Mutta hei, oikein kivaa viikon jatkoa ja vappua teille ihanille, jos en ehdi linjoille enää loppuviikosta!
Jään tänne nautiskelemaan uuden pöytäliinan tuomasta juhlatunnelmasta :)

Mukavaa Wappuviikkoa!

Iida Emilia

Meidän näköinen kasvihuone

Yhteistyössä Preeco

.................

Aurinkoista sunnuntaita! Sain jäädä tähän kotiin hetkeksi itsekseni kuuntelemaan kellon tikitystä, kun muu perhe lähti lenkille. Olisi toki kävelykin hyvää tehnyt, mutta halusin päästä pikimmiten esittelemään teille ihanaa uutta kasvihuonettani ( kieltämättä tuntuu myös todella rauhoittavalta olla edes hetkisen yksin kotona ja kirjoittaa blogia hiljaisuuden vallitessa ;)

Eilisen päivän puuhastelin ulkosalla. Aurinko lämmitti suloisesti, mutta tuuli meinasi viedä takkupehkoni mennessään. Perjantain kauppareissun yhteydessä kipaisin Tokmannilta orvokkeja. Istuttelin niitä ruukkuihin, viimeistelin kasvihuoneen sisustusta ja siivosin takapihaa muutenkin kesäkuntoon. 

Nyt en malta millään odottaa kesää ja tulevaa kasvukautta, sillä viimeinkin kasvihuonehaaveeni on totta! Useamman vuoden odottelin, että mieheni innostuisi naputtelemaan minulle kasvihuonetta vanhoista ikkunoista, mutta kun nikkarointivimmaa ei kuulunut, aloin jo katsella valmiitakin vaihtoehtoja. Ilokseni sainkin viime syksynä yhteydenoton Suomalaiselta Preeco-verkkokaupalta ja heilläpä näytti olevan komeat valikoimat kasvihuoneita.

Oikeastihan olisin unelmissani halunnut ison ja näyttävän lasisen kasvarin, jonne olisi mahtunut pieni pöytä ja tuolitkin. Oikein sellaisen upean kesäisen "olohuoneen", jota reunustavat muhkeat daaliat ja hortensiat, ja jonne vie kaunis kivipolku. Siellä vain siemailisin lehtikuohujuomaa auringonsäteiden saattelemana kiireettömänä kesäiltana....

Mutta haaveet täytyi kuitenkin mitoittaa realistisesti pieneen pihaamme ja olemassaoleviin puitteisiin istuviksi, joten päädyin näppärän kokoiseen seinäkasvihuoneeseen, joka oli hintansakin puolesta sopiva. Paikkakin löytyi jo heti valmiiksi pihamme aurinkoisimmalta aidan pätkältä, joka oli tyhjänä ja ankeana odotellut ideoita. Ja siihen kasvari sopikin kuin nakutettu. Tuoden pieneen puutarhaan heti roimasti ryhtiä ja tyylikkyyttä!

Kasvihuoneen toimitus tapahtui ripeästi suoraan kotiovellemme ja pääsiäisenä pääsimme kasaamispuuhiin ( joka ei tosin onnistunut ihan niin ripeästi kuin ohjeissa oli lupailtu ;). Tiedä sitten, oliko vikaa kasaajissa vaiko hieman epäselvissä ohjeissa, mutta useita tunteja kasaaminen vei. Itse runko-osuus oli suhteellisen helppo, mutta ovien ja tuuletusikkunoiden kohdalla pääsi jo ukko-kullalla ärräpää jos toinenkin. 

Lopulta kuitenkin vaikeuksien kautta voittoon ja asennus oli onnistunut jopa meiltä amatööreiltäkin! Ja vaikka välillä tuntui kasaamisen tiimellyksessä, että tuo alumiinirungoista ja kevyistä polykarbonaattilevyistä tehty kasvihuone kaatuu pienimmästäkin tuulenpuuskasta, niin lopulta kun viimeisetkin ruuvit oli kiristelty ja kasvihuone kiinnitetty seinään kiinni, niin siinähän se seisoi tukevasti ja komeana paikallaan.

Alumiinilla pitäisi olla hyvä säänkestävyys ja polykarbonaattilevyt eristävät puolestaan hyvin lämpöä sekä kestävät iskuja. Pidän myös paneelilevyjen utuisesta ilmeestä, sekä kasvihuoneen värityksestä, sillä se sopii täydellisesti yhteen sinkkiruukkujen ja puulaatikoiden kanssa.

Sahailin vielä kasvihuoneen sisälle puulaudoista hyllykön, jonka päälle sai mukavasti aseteltua ruukkuja ym. puutarhatarvikkeita. Ajattelin kasvattaa tänä kesänä ruukuissa erilaisia pieniä mauste- ja hyötykasveja mm. yrttejä, chiliä, salaattia, kirsikkatomaattia sekä ruohosipulia. 

Vihdoinkin saan kasvit piiloon myös meidän ahneelta kaniherraltamme, joka ahmii kaikki vihreät mennessään. Hän kun saa tosiaan pomppia pihallamme vapaana valvovan silmän alla, sillä en pystyisi lukitsemaan ressukkaa mihinkään pieneen häkkiin. Mutta kieltämättä lemmikkimme on vaikuttanut pihasuunnitelmiin ja aiheuttanut toisinaan harmaita hiuksiakin. Toivotaan, että kasvihuone pysyy nyt kuitenkin kanivapaana alueena ;)

Eli sellainen meidän näköisemme ja juuri sopivan kokoinen unelmamme odottelee kanssamme tulevaa kesää ja terveellisiä herkkuja. Aloin myös suunnitella lavapuutarhaa tuohon kasvihuoneen eteen, mutta siinäpä onkin taas kanin kanssa ihmettelemistä ;). Minkäslaisia puutarhaunelmia teiltä löytyy tulevaan kesään?

Kevätterkkusin:

Iida Emilia

-Kasvihuone saatu bloginäkyvyyttä vastaan-

Puunkasvatusterapiaa virus-sodan keskellä

Pilvinen kevät-tiistai.
Vapaapäivä tavanomaisine kotiaskareineen. Pyykkihuoltoa, ruuanlaittoa, kotoilua, kevätkylvöjä, raikasta kevät-tuulta ja lintujen laulua. Voisi melkein hetken luulla, ettei maailmassa mikään ole muuttunut, vaikka oikeasti koko arki on heittänyt hetkessä häränpyllyä. 

Kukapa olisi arvannut, että keväämme alkaa poikkeustilanteessa, jollaista ei olla nähty sitten sotien.
Tällä kertaa sitä sotaa vain käydään näkymätöntä tuholaista vastaan, eikä sen taltuttamiseen löydy  aseita! Päivä kerrallaan, aste asteelta voimme vain seurata sen hiljaisia tuhoja.

Mieltä painaa huoli ja hämmennys.
Huoli läheisistä, vanhuksista, työpaikoista, terveydestä, tulevasta. Voimme vain odottaa, 
tukea, luottaa, rakastaa ja tehdä parhaamme. 

Kun nämä koko maailman kokoiset murheet tuntuvat välillä liian raskailta kantaa, on vain keskityttävä pieniin asioihin, jotka tuottavat iloa. Itselläni esimerkiksi luonto, kevät ja kukat auttavat :)

Ilokseni sain yhteydenoton suomalaiselta pienyritykseltä Lil Plotilta, joka tarjoaa meille tavallisille tallaajille puunkasvatuspaketteja, eli mahdollisuuden kasvattaa oma sisäpuu siemenistä lähtien. Enpä ollut aiemmin tällaisesta kuullutkaan ja halusin ilman muuta kokeilla, sillä mikäpä sen parempaa terapiaa, kuin seurailla kevään aikana pienten taimien kasvua!

Lil Plot tarkoittaa suomeksi "pientä plänttiä" ja parasta tässä onkin juuri se, että sinun ei tarvitse omistaa pihaa ollenkaan, vaan voit kasvattaa omaa puutasi pienellä pläntillä sisätiloissa ikkunalaudallasi. 

Lil Plotilta saat kaiken tarvitsemasi kasvatusprojektia aloittaessasi, eli kierrätettävän kasvatusalustan, mullan, siemenet sekä kasvatusohjeet. Lisäät vain säännöllisesti vettä, varmistat että taimet saavat riittävästi päivänvaloa ja runsaasti rakkautta. Siinä kaikki :)

Itse kokeilen nyt eukalyptus- ja oliivipuun kasvatusta, joten pääsette tekin tätä projektia kevään aikana seurailemaan. Ja mikäli innostutte itse puuterapiasta, niin saan tarjota teille lukijoilleni viiden euron arvoisen alesetelin Lil Plotin puunkasvatuspaketteihin koodilla "pienipilvenhattara5".
Voimassa seuraavan 3.n kk:n ajan.

Toiveissa olisi, että kevään myötä puiden kasvaessa ja niiden juurien hiljaa vahvistuessa, myös tämä koronatilanne helpottaisi vähitellen ja me kaikki vahvistuisimme sen mukana! 

Jospa nyt on aika hidastaa, keskittyä tärkeimpään ja sen jälkeen toipua ja versoa entistä ehonpana.

Täällä jatkuu kotipäivä kera koululaisten, joista lukiolainen aloitti etäopiskelunsa jo maanantaina ja seiskaluokkalainen siirtyy kotiopetukseen huomenna. ( Tosin tänään hän jäi jo kotiin karhentelevan kurkun takia ). Itselläni näyttäisi työt supistuvan pariin päivään viikossa, sillä asiakaskato on jo havaittavissa. Vaikka kotona on hyvä olla, niin toki moni asia askarruttaa mieltä.

Voimia toivotan teille jokaiselle!

Iida Emilia

( Puunkasvatuspaketit saatu )

Yö Katajanokan vanhassa vankilassa

Kaupallinen yhteistyö/ Hotel Katajanokka

..........

Heippa ihanat!

Mukavan viikonlopun jälkeen kelpaa hymyillä, sillä blogisiskosten tapaaminen onnistui yli odotusten, vaikka alkustartti reissuun olikin hieman takkuinen. Minähän olin lupautunut ajelemaan Helsinkiin omalla autollani, koska tarvitsimme reissussa kahta autoa, mutta jännitin isoon kaupunkiin ajoa niin paljon, että unohdin lähtiessä napata matkalaukun mukaani!!! Kyllä! Aivan uskomatonta, mutta näköjään sekin on kiireessä mahdollista. Huomasin unohdukseni vasta määränpäässä reilun tunnin ajomatkan jälkeen ja saatiin kyllä kunnon naurut, sillä usein olen unohtanut jotakin, mutten sentään kokonaista matkalaukkua ;). Onnekseni kyseessä oli vain yhden yön reissu, joten siitä nyt selviäisi, mutta pahimmalta tuntui se, että bloggarin tärkein työkalu eli kamera oli myöskin siellä laukussa. Argh! Onni, että edes lompakko, kännykkä ja laturi olivat käsiveskassa mukana, joten seuraavat kuvat ovat ihan vain vanhalla kännykällä räpsittyjä. 

Eikä se epäonneni itseasiassa siihen matkalaukkuun loppunut, sillä ajomatkani aikana jouduin myös peltipoliisin ikuistamaksi, mutta eipä siitäkään voi muita kuin itseään syyttää. Pääsin kuitenkin perille ihan kerrasta ja loppureissu sujuikin lähes kommelluksitta. Pääasia, että pääsin nauttimaan ihanien ystävieni seurasta Villahovin Anskun upeassa kodissa, sekä kauniista pikkuputiikeista ja loistokkaasta yöstä Hotel Katajanokalla. ( Tulipahan samalla lusittua tuo liikennerikkomuskin ;).

Joku saattaakin vielä muistaa, että vierailin kyseisellä hotellilla myös vuosi sitten perheeni kanssa. 
Tuosta reissusta ja hotellin mielenkiintoisesta historiasta voit lukea lisää täältä.

Rakastuin tähän historialliseen miljööseen jo ensimmäisellä käynnillä. Nyt vieläkin enemmän! 
Täällä hotellissa ovat kaikki palaset kohdallaan, enkä yhtään ihmettele, että se on palkittu useampaan otteeseen.

Kiven sisään astellessa voi heti aistia lämpimän tunnelman sekä kotoisan vieraanvaraisuuden. 

Sisustajan näkökulmasta hotelli on todellinen elämys! Eikä ainoastaan sen takia, että se sijaitsee vain kivenheiton päässä keskustan putiikeista, vaan myös siksi, että upea vanha rakennus on kunnostettu varsin taitavasti moderniksi lifestyle-hotelliksi samalla vanhaa kunnioittaen. Rakennuksen karu historia on myös otettu hienosti huomioon erilaisissa yksityiskohdissa. 

Hotellin komeassa ravintola Linnankellarissa nautiskelimme herkullisen illallisen pitkän kaavan mukaan ja silmänruuan lisäksi kulinaristin mieli suorastaan hyräili suloisten makuelämysten äärellä. Palvelukin pelasi moitteettomasti.

Illallisen jälkeen kutsui lämmin suihku ja pyjamisillaan kokoonnuimme vielä hotellihuoneeseen rupattelemaan. ( Tai no minullahan ei ollut sitä pyjamaakaan, mutta onneksi sain Villahovin rouvalta lainaksi vähän vaatetta ja löytyipä hovista yksi käyttämätön varahammasharjakin ).

Tapahtumarikkaan päivän jälkeen ei unta tarvinnut kauaa odotella, ja unissani palasin vielä päivän mukaviin hetkiin. Ystäväni kauniiseen kotiin, jossa söimme maittavan lounaan sekä joimme päiväkahvit herkullisen kaakun kera. Lisäksi ajelimme ihaniin puoteihin mm. Tuomarinkylän kartanolla sijaitsevaan Coyntry white-putiikkiin sekä Koiramäen Pajutallille.

Yöni nukuin hieman levottomasti, vaikka sänky olikin ihanan tukeva ja peitto muhkea. Mutta uuteen aurinkoiseen aamuun kelpasi heräillä, kun tiesi pääsevänsä makoisan aamiaispöydän äärelle, jonka esillepanoon oli panostettu sataprosenttisella luovuudella. Aamupalan runsaat valikoimat veivätkin kielen mennessään ja erityisesti maailman paras kaurapuuro sai meiltä kaikilta kunniamaininnan. Niin taivaallisen pehmoista puuroa en ole syönyt ikinä missään :)

Hotellilta ulos kirjauduttuamme päivämme jatkui vielä shoppailun merkeissä mm. Ruskeasuon suloisella Pihapuodilla sekä Kauppakeskus Ainoassa Cafelatte Lifestylessä ja Sostrene Grenessä, joka on viehättävä uutuus Tanskan maalta. Muutamia ihanuuksia mainitakseni. Lisäksi kävimme vielä porukalla syömässä, ennenkuin minun piti kiirehtiä takaisin kotiin, sillä lähdimme vielä mieheni kanssa illalla 40-vuotisjuhliin. Tohinaa siis riitti viikonloppuun!

Tyhjin käsin ei tarvinnut kotiin tulla ( onneksi kaappeja oli jo siivoiltu ennen reissua ;). Ja tietenkin ihania muistoja rikkaampana kaikin puolin!

Kiitos rakkaille ystäville monista ilonaiheista ja Hotel Katajanokalle mieleenpainuvasta majoituksesta :)

Halauksin

Iida Emilia

Lottovoittoa odotellessa

Kaupallisessa yhteistyössä / Sortter

............

Jokin aika sitten äitini kertoi näyttäneensä blogisivujani tuttavalleen, joka oli huokaillut kuvia katsellessaan, että "taitavat olla aika rikkaita"? Saman lauseen olin kuullut joskus aiemmin lapseni kaverin tai puolitutun kollegani suusta. Jännä juttu, kuinka kuvat voivatkin valehdella! ;) Ehkä yhtenevä värimaailma ja kodikas sisustus luo vaikutelman, jossa kotiin on todella panostettu ja käytetty ruhtinaallisesti rahaa. 

Panostettu toki onkin. Suorastaan intohimoisesti ja suurella sydämellä! Mutta kodin harmonia syntyy onneksi pienelläkin rahalla ja sisustus muokkaantuu hiljalleen ajan saatossa. Rikkauttakin on niin monenlaista. Mielestäni olemme "rikkaita" kun meillä on katto pään päällä. On varaa maksaa laskut, vaikka välillä kirpaiseekin ja ostaa voita leivän päälle. On lämmintä vaatetta ja auto millä ajella töihin sekä lasten harrastuksiin. Jos siitä vielä jää jotakin pientä säästöön, niin voihan ihmettä.

Ennenkaikkea meillä on toisemme! Se on elämän suurinta rikkautta :)

Onhan sitä toki monet kerrat haaveiltu lottovoitosta! Lauantaisaunassa vihdottu monenlaisia toiveita ilmoille: "Olisipa kerrankin mahdollisuus matkustella. Ostaa uusi auto ikivanhan temppuilevan menopelin tilalle. Vaihtaa vihdoin nämä pikkuruiset asuin-neliöt suurempiin, jotta lapset saisivat omat huoneensa. Hankkia oma mökki paljuineen ja sitä rataa".

Ihminen haluaisi helposti heti kaiken jos se olisi mahdollista! Mutta mielestäni odottamisessakin on oma viehätyksensä, kun vähitellen saavuttaa jotakin, mistä on pitkään haaveillut. Onneksi onni mahtuu pienempiinkin unelmiin :)

Kuten esimerkiksi rakastamani vanhat huonekalut, jotka saattavat maksaa antiikkikaupoissa maltaita. Joskus kannattaa odottaa, niin ne oikeat osuvat kohdalle. Esim. tuo kerrostalon käytävälle hylätty patakaappi tai kirppiksen nurkkaan pölyttymään jäänyt kymmenen euron seinäkaappi, joka sai uuden elämän maalauksen myötä. Keittiönpöytä, jonka taitava tuttava nikkaroi vanhoista laudoista edullisesti. Eivätkä nuo ruokailuryhmän tuolitkaan ole aitoja design-tuoleja vaan halpoja kopioita.

Havahduimme juuri sellaiseen tosiseikkaan, että olemme asuneet tätä kotia jo reilut 17 vuotta!

Muuttaessamme tänne esikoisemme kasvoi vielä masussani ja meillä oli koko pieni elämä - sekä  suuri asuntolaina edessämme. 

Nyt vuodet ovat vierineet ja neitokainen kasvanut lähes täysi-ikäiseksi. Kotikin on muuntunut siinä välissä moneen kertaan ja perhe kasvanut. Ja mikä parasta, myös se suuri asuntolaina on hiljalleen huventunut! Alamme olla jopa lähellä sitä aikaa, että rahaa jäisi vihdoin muuhunkin kuin lainojen maksuun! 

Mutta saapi nähdä. Kyllähän sitä aina uusia ideoita riittää. Remonttia, pihasuunnitelmia, matkakuumetta... mökkiunelmista puhumattakaan ;) ( Ja ainahan se vanhan talon haavekin kummittelee takaraivossani ).

Olemme aina olleet tarkkoja siitä, ettemme jäisi liian monen lainan loukkuun sekä siitä, että  vaatimattomista tuloistamme jäisi aina rahaa myös siihen itse elämiseen. Siksi olemme aina vertailleet ja harkinneet tarkkaan hankintojamme sekä lainojamme. Varsinkin mieheni on onneksi ollut viisas näissä asioissa. Vaikka täytyy myös todeta, että iän myötä rahankäyttö on meilläkin vasta järkevöitynyt ja kantapään kautta opittu moniakin asioita. Onhan sitä nuorempana tullut kaikenlaiseen turhuuteenkin törsäiltyä...ja varmasti vähän vieläkin ;). Oppia ikä kaikki!

Mutta eikös se ole jo lottovoitto, kun on synnytty tänne Suomeen ja jokainen uusi aamu on uusi mahdollisuus astua lähemmäs unelmiaan :). Tarkemmin kun miettii, niin unelmathan ovat jo läsnä, 

joten näissä mietteissä ja haaveissa kohti aurinkoista keskiviikkoa!

Viikonlopuksi on muuten ihanaa reissua ystäväporukalla tiedossa, joten kurkkikaahan instagramista Stadin parhaimpia sisustustärppejä ;)

Rakkaudella

Iida Emilia

Savonlinnan nähtävyyksiä

Kaupallinen yhteistyö SpaHotel Casino

................

Palaan vielä kesälomamme aurinkoisiin muistoihin ja Savonlinnan reissuumme, jonka ensimmäisen postauksen voit lukea täältä. Vietimme pari yötä luonnonkauniilla Kasinosaarella kylpylähotellin vieraina ja nautiskelimme ympäröivän Saimaan kuvankauniista maisemista.

Lisäksi kiertelimme reissussa erilaisissa nähtävyyksissä, joista yksi mahtavimpia oli tietenkin Olavinlinna. 

Tämä mykistävän upea, jo 1400-luvulla rakennettu kivilinna häikäisi niin tarinoillaan, kuin ylväällä olemuksellaankin. 

Itselläni kiinnostus linnoihin juontaa juurensa varmasti jo lapsuuden prinsessaleikeistä, mutta kyllä se historian havina, joka näiden jykevien kivien sisään kätkeytyy, on erittäin mielenkiintoista. Ajatella, millaista elämä on joskus aikoinaan ollut ja ketä täälläkin käytävillä on kulkenut?

Opastetulla kierroksella saimmekin kuulla paljon tietoa linnasta ja sen värikkäästä historiasta. 

Kiipesimme ylös aina korkeimpaan torniin asti, mutkitellen välillä hyvin ahtaissa ja pimeissä portaikoissa. Pelottomina, kuin yön ritarit ;) ( Oli nimittäin välillä aika jännittävää ). 

Perheen pienimmille linnasta löytyy myös oma opastettu kierroksensa.

Löydettiinpä korkeasta tornista komea privaatti vessakin, jossa joku ylempitasoinen on saanut rauhassa toimittaa velvollisuuksiaan. Ja istuma-aukosta oli muuten sellainen 30-metrinen pudotus kalliolle! Mieleeni jäi sellainenkin hyvin oleellinen asia, että tuohon aikaan wc-paperin asiaa ajoi sammaleet, kepit tai vaikkapa sormi, jos ei muuta pyyhintä ollut saatavilla.

Monenlaista on linna nähnyt ja kokenut, ja onhan se hienoa, että tämä historiallisesti merkittävä matkailukohde on säilytetty ja kunnostettu. Lisäksi se toimii myös oopperajuhlien päänäyttämönä ja itse haluaisin ehdottomasti päästä tänne vielä joskus oopperoidenkin aikaan.

Linnan ympäristössä oli paljon idyllisiä vanhoja puutaloja, kahviloita, ravintoloita ja puoteja.  
Etsiskelimme tovin mukavaa lounaspaikkaa linnakierroksen päätyttyä ja päädyimme kauppatorille, suosittuun Kalastajan Kojuun syömään paistettuja muikkuja. Nams!

Jälkiruuaksi halusimme lettuja, sillä olimme kuulleet huhua suloisesta lettukahvilasta :)

Lettukahvila Kalliolinna löytyikin aivan hotellimme läheltä, rauhallisesta Sulosaaresta, jonne kuljettiin Casinolta siltaa pitkin. 

Täältä kauniin luonnon keskeltä eteemme avautui herttainen vaaleanpunainen huvila, jossa iloiset myyjättäret paistoivat maukkaita lettuja suolaisilla ja makeilla täytteillä. 

Tämä 1800-luvun lopulta säilynyt pikkuruinen huvila oli sisustettu iloisen värikkäästi ja pihapiiristä löytyi myös paljon istuskelupaikkoja. 

Runsaista täyte-vaihtoehdoista oli vaikea valita, mutta itse päädyin kermavaahto/kookos/suklaa-plättyyn, joka olikin tosi herkullista, muttei kuitenkaan liian makeaa. Lämpimänä päivänä kahvin tai teen sijasta maistui Laitilan kuohuva limonaadi. 

Mielestäni tällaiset asiat ovat lomalla ihan parasta. Istahtaa vaan rauhassa kahvittelemaan ja nautiskelemaan kauniista paikoista hyvässä seurassa.

Seuraavaankin lomapäiväämme oli vielä mukavia elämyksiä edessä, kun lähdimme seilaamaan Savonlinna risteilyjen laivalla Saimaan saaristoon. 

Tunnin mittaisella sisävesiristeilyllä ihastelimme maisemia ja näimme Savonlinnan keskustan nähtävyyksiä eri perspektiivistä reittiselostuksen kera. Olavinlinnan pääsimme täältä käsin näkemään myös kokonaisuudessaan. Kovasti yritimme tähystellä, josko sattumalta norppakin osuisi näköpiiriimme, mutta ei osunut tällä kertaa :)

Risteilyn jälkeen kävimme syömässä erittäin maukkaat pizzat paikallisessa pizzeriassa, Caporassa. Pyörähdimme myös keskustassa hieman shoppailemassa ennen kotiin lähtöä.

Matkan varrella, Mikkelin kohdalla poikettiin Tertin kartanolle kahville ja tämäkin oli todella idyllinen ja ihana maalaispaikka, jossa voin suositella pistäytymään.

Suomi-matkailu on mielestäni ihan parasta! Ja pienetkin reissut piristävät aina kummasti. Tykkään myös kovasti matkustaa oman perheen kanssa, koska silloin voi tyystin unohtaa arjen rumban kotitöineen ja keskittyä mukavaan yhdessäoloon. Harvemmin reissuissa kinastellaankaan ja meidän teinit näköjään viihtyvät edelleen vanhempiensa seurassa, josta olen hyvin kiitollinen :). 

Toivottavasti teillekin jäi tästä mukavia vinkkejä matkaan.

Näillä muistoilla jaksetaan taas pitkälle syksyyn!

Iida Emilia