Näytetään tekstit, joissa on tunniste Säilytysideat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Säilytysideat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 10. maaliskuuta 2020

Turvasatama

Sadepäivän terveiset!

Vietän tänään "puolivapaapäivää", sillä menen vielä illaksi töihin, mutta lapsen terveydellisten asioiden tiimoilta jouduin pitämään aamupäivän vapaana, sillä kävimme mahdollisen skolioosiepäilyn vuoksi tutkimuksissa. Ja skolioosihan sieltä selästä löytyi, mutta onneksi vain hyvin lievä sellainen, joten minkäänlaisia hoitotoimenpiteitä, rajoitteita tai murheita siitä ei pitäisi koitua.

Huoltahan tässä elämässä aina riittää! Eikä suinkaan vähäisimpänä nämä viimeaikojen uutisotsikot, joiden takia huomaan olevani hieman varuillani. En yleensä ole taipuvainen hysteriaan, enkä yleisesti ottaen lue uutisiakaan kauheasti, mutta jostain syystä maailmalla leviävä virus laittaa miettimään. Huomaan peseväni käsiäni enemmän ja "hamstraavani" kauppareissuilta säilykkeitä. Tieto lisää tuskaa ja tuota tietoahan tulvii kyllä joka tuutista! En halunnut tuosta skolioosistakaan lukea etukäteen, vaan luotan nyt tohtorin sanaan.

Huolet ja murheet kuuluvat elämään, mutta blogissa haluan pitää yllä positiivisia ja kevyempiä aiheita. Vaikka maailman myrskyt välillä ahdistaa, niin onneksi koti on turvasatama, jonne käpertyä pitkän päivän jälkeen rakkaiden kanssa :)



Tänään pyöräytin koulusta palaaville sämpylöitä ja tein illan ruuankin valmiiksi. Maustekaappiin kelpaa nyt kurkistella, sillä löysin lomalla Tigerista nättejä ja edukkaita maustepurkkeja. Mielestäni kaappien järjestäminen luo arkeen helpotusta, eikä sekään mitään haittaa, että kaapin sisältö tuo lisäksi silmäniloa.



Viihdyn aina niin hyvin kotona ja kaikenlaisten kotipuuhien parissa, että välillä haaveilen tekeväni töitäkin kotosalla. Olisikohan se jo huolestuttavaa? En varmaan poistuisi siinä tapauksessa kotoa enää mihinkään, jos ei olisi pakko ;D. Mitenhän sitä vanhemmiten on niin kotihiireksi tullutkin? Mutta mikäli jossain vaiheessa jokin parin viikon karanteeni napsahtaisi päälle, niin varmasti alkaisi seinätkin jo kaatua! Toivottavasti siihen ei jouduta.


Noh, nyt se on kuitenkin riuhtaistava itsensä ulos ja lähdettävä työtehtävien pariin!

Voikaa hyvin!

Iida Emilia

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Teinin huoneen muutoksia

Hei ihanat!

Kurkataanpa piiiitkästä aikaa lastenhuoneeseen, tai siis teini-ikäisen huoneeseen. Enpä meinaa itsekkään käsittää, että pienet koululaiseni ovat jo nuoria neitokaisia! Kuten jo viime kerralla mainitsinkin, niin nuorison "huoneet"/huone ovat olleet muutosten alla ja tämä kuopuksen huoneen puolisko alkaa olla jo senverran hyvällä mallilla, että innostuin hieman kuvailemaan siellä.

Viime kertaisesta lastenhuonepostauksesta onkin vierähtänyt aikaa. Pari vuotta sitten huoneessa  näytti tältä. Melko samalta järjestys näytti oikeastaan näihin päiviin saakka, tosin sillä erotuksella, että seinät olivat täyttyneet kilvan värikkäistä julisteista ja valokuvista. Hyllyn päällisillä komeili kaikenlaisia tärkeitä pikkutavaroita ja sängynpeitteenä toimivat turkoosit Marcus & Martinus pussilakanat. ( Kuvaa ei löydy tähän hätään todisteeksi, mutta seinät todellakin olivat "tapetoidut" julisteiden peittoon )! Voitte siis varmasti kuvitella sitä onnen määrää, kun kuulin kuopuksen vihdoin mainitsevan, että huoneen ilmettä voisi muuttaa ja selkeyttää ;D. 

Vaikka M&M-fanitus tuntuu jatkuvan edelleenkin, niin onneksi hieman "lievemmässä" mittakaavassa. Eikä siinä mitään sinänsä. Tykkään, että tytöt saavat sisustaa itse mieleiset huoneensa, mutta ah, mikä selkeys huoneeseen saatiinkaan, kun julisteseinät riisuttiin!



Loppujen lopuksi huoneessa ei edes mitään kovin radikaalia muutosta tapahtunut. Järjestys vain hieman muuttui ja ilme selkeentyi. Lisäksi poistimme valkoisilta seiniltä vanhat pilkkutarrat ja yksi seinä maalattiin samalla harmaalla sävyllä, jota löytyy kotimme muiltakin seiniltä. Vanhaa maalia olikin vielä jäljellä varastosta ja kaikki vanhat huonekalut saivat vielä toistaiseksi jäädä. Kuitenkin ilme päivittyi nyt selvästi yläasteelaisen makuun sopivammaksi. Ja miten upeasti nuo kuvatkin on nyt aseteltu tyttären toimesta. Äiti tässä huokailee ylpeänä :)


Pakko laittaa tänne kuvaa myös teinin vaatekaapista! Katsokaapa kuinka siisti se on :).
Olen aina tykännyt viikkailla lasten vaatteita siisteiksi pinoiksi ja edelleenkin yleensä vien puhtaat viikatut vaatteet heidän kaappeihinsa valmiiksi. Mutta ihmeen hyvin he itsekin osaavat järjestyksen säilyttää, sillä lasten kaapit täällä huushollissa ovat aina paljon siistimmät kuin meidän aikuisten.

Nyt kun kaappien siivousten myötä saatiin vielä turhat kiertoon, niin kyllä kelpaa kaapin ovia availla.
Olen myös todennut, että säilytyslaatikkoon pystyyn rinnakkain rullatut t-paidat pysyvät paljon paremmin järjestyksessä, kuin päällekkäin pinotut. Lisäksi tuosta näkee heti, mitä on etsimässä.



Tämän hetkisenä fanituksen kohteena laulavien kaksosten lisäksi toimii Leonardo DiCaprio, josta tyttäremme on tykännyt aina alakouluikäisestä saakka. Siitä lähtien kun hän näki Titanic-elokuvan ekaa kertaa, hän on ollut suuri Leodardo-fani :)

Myös tuo valotaulun lausahdus: "If you jump, I jump" tulee suoraan Titanicista, jota katselimmekin tässä eräänä viikonloppuna tyttöjen kesken. Aina vaan ihan paras tuo elokuva! Ja niin on Leonardokin.



Enää huoneesta puuttuu vain verhot ja iso peili, jolle löytyisi oiva paikka sängyn päädystä oven lähettyviltä.

Seuraavaksi alamme miettiä huoneen toisella puolella olevaa isosiskon aluetta uuteen uskoon, sillä parvisänkyyn kiipeäminen on alkanut kuulemma kyllästyttää. Saatatte ehkä muistaakin vielä tämän esikoisen huoneen muutoksen, jonka teimme kolmisen vuotta sitten vanhan vaatehuoneen tilalle.

Yhteen suurehkoon huoneeseen saatiin tosi kivasti omaa tilaa kahdelle nuorelle ja homma on toiminut mukavasti. Äkkiä kuitenkin lapsoset kasvavat ja huoneet muokkaantuvat kasvun mukana. Innostuin oikein yhtenä iltana lueskelemaan lastenhuonepostauksiani ja olihan siellä vuosien varrella ollut monenlaista viritystä :)


Mutta nyt keskitytään työntäyteiseen loppuviikkoon, ja sen jälkeen lomaillaan! Jee!
Itsekin sain lomaa koululaisten kanssa samaan saumaan. Niin ihanaa. Mitään erityisiä suunnitelmia ei vielä ole, sillä esikoinen joutuu viisauden hampaan poistoon, mutta toivotaan, että leikkaus sujuu hyvin ja hammas paranee nopeasti, ettei koko loma mene toipuessa.

Reipasta loppuviikkoa itse kullekin!

Iida Emilia

keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Pienen eteisen säilytysideoita

Moikka!

Kevään odotus on tuonut järjestelyinnon mukanaan ja hyvä niin, sillä parina edellisenä vuotena tuota intoa ei ole näkynyt ja sen seurauksena kaapit ovat olleet kuin maanjäristyksen jäljiltä! Vaikka muutama vuosi sitten innostuin kovasti konmarituksesta ja vähensin jo tuolloin tavaraa huomattavasti, niin itsekseenhän ne kaapit eivät järjestyksessä pysy ja aina sitä roinaa jostakin kertyy lisää!?! 

Itselleni Marie Kondon menetelmät osuivat ja upposivat. Lapsetkin nauroivat, että KonMari-kirjat ovat olleet ainoat opukset, jotka äiti on lukenut alusta loppuun ;). Ihan kirjaimellisesti en hänen metodeitaan ole noudattanut, mutta monia asioita olen kuitenkin järjestyksen pidon suhteen oivaltanut.

Olen toki aina ollut kohtuu-järjestelmällinen ja kaikelle on löytynyt oma paikkansa. En myöskään kiinny tavaroihin, joten pystyn luopumaan helposti vanhoista ja käyttämättömäksi jääneistä asioista. Mutta kun perhe kasvaa ja vuodet vierii, niin samalla myös tavaramäärä lisääntyy. Sitä suorastaan sikiää lisää joka ikisenä jouluna, syntymäpäivänä ja lomareissujen jälkeen. Shoppailupäivistä puhumattakaan! Ja jossain kohtaa sitä vaan tajuaa, että tuo kaikki "turhake" enemmänkin ahdistaa kuin tuo hyvää mieltä.

Omalla kohdallani jonkinlainen onni on toki ollut se, että olemme asuneet aina niin pienessä kodissa, että materiaa on tullut karsittua säännöllisesti. Silti se ei tarkoita sitä, että kaapit olisivat pysyneet tiptop-kunnossa, ( varsinkin kun säilytystilaa on ollut niin vähän ) mutta suurin toiveeni ja tavoitteeni tällä hetkellä olisi se, että arki rullaisi hyvin ja kaikella olisi paikkansa. Haluaisin todella säilyttää balanssin ja selkeyden myös kaappien uumenissa, enkä hikipäässä vain säilöä, sulloa ja kätkeä. Epäjärjestys ja etsiminen vie nimittäin hirveästi energiaa!


Tässäpä siis kurkistus pieneen eteiseemme, joka ei varmasti ole käytännöllisyyden perikuva, mutta yllättävän toimiva kuitenkin. Mieluummin pidän vaate- ja kenkävalikoimat mahdollisimman pieninä, kuin täytän valmiiksi pienen eteisen suurilla ja kookkailla kaapeilla, jotka pursuaa vaatteita, joista suurinta osaa ei edes käytetä.

Eteisemme koostuu kolmesta eri naulakko-alueesta.
Heti ulko-ovella vastassa on tuulikaappiin sijoitettu "vierasnaulakko", johon jätämme kotiin tullessamme tämän hetkisessä arkikäytössä olevat takit ja kengät. Ylensä naulakossa roikkuu 4-8 takkia ja kengät valtaavat lattian, mutta yritän pitää pikkueteisen selkeänä (varsinkin silloin jos vieraita on tulossa). Ylähyllyn koreista löytyy lisäksi minun ja mieheni käsineitä, pipoja ja huiveja.


"Aulatilasta" tai eteiskäytävältä löytyykin sitten teinien naulakko oikein paraatipaikalta, jossa olkikasseihin ja koreihin on piiloteltu nuorison myssyt ja tumput. Penkin päälle voi laskea reput ym. tarvikkeet ja kotiavaimet roikkuvat usein naulakossa. Tämä kohta kodistamme onkin yksi omia suosikkejani.

Kaniherra viihtyy usein eteisessä pyöreän juuttimaton päällä, sillä tuosta kohtaa näkee melkein kodin joka huoneeseen. Siinä hän päivystää usein vastassa kotiin tullessa, ellei sitten ole vielä nukkumassa sängyn alla.


Kolmas naulakko ja varsinainen vaatekaappi löytyy sitten eteisen loppupäästä keittiön ja wc:n kulmilta ja täällä säilötään loppuja ulkovarusteita. Periaatteessa pidän sekä kesä- että talvitakkeja samassa paikassa, koska en jaksa rahdata vaatteita erikseen säilöön vuodenaikojen vaihdellessa. Osa kesäkengistä- tai takeista on kuitenkin kunkin omassa vaatekaapissa odottamassa vuoroaan.

Samanlaiset henkarit ja korit selkeyttävät kaapin sisältöä ja vanhasta lakanasta ommeltu verho hillitsee näkymää. Kaapin ovet ovat kotimme alkuperääistä tekoa suoraan 80-luvulta, mutta uuden maalikerroksen ja vetimien myötä niistäkin tuli ihan kelvolliset. 


Tämä kyseinen vaatenaulakko ( alakuvassa ) ja sen vieressä sijaitseva siivous/sekatavara/työkalu-kaappi olivatkin päässeet aivan järkyttävään kuntoon, jota saatoitte todistaa instagramstooryjen kuvissa jo aiemmin! En edes kehtaa blogiin niitä ennen-kuvia laittaa, sillä remonttimme aikana muistan vain hätäpäissäni sulloneeni sekalaista tavaraa, maalipurkkeja ym..ym..piiloon, enkä saanut millään aikaiseksi siivota niitä!

Nyt onneksi into ja motivaatio löytyivät ja fiilis on ihan mieletön! Miten voikin olla niiiin kevyt ja hyvä fiilis, kun pääsee romuista eroon ja saa kaapit organisoitua uudelleen! On kyllä tuhat kertaa parempi olo päästä tavaran otteesta, kuin se, että hankkisi kokoajan uutta tilalle.


Verhon taakse naulakkoon oli kerääntynyt hirveä keko kenkiä. Löytyi ihan kaikenlaista vaihtoehtoa monoista, futiskengistä ja luistimista lähtien! Lopulta kaappien siivouksen myötä sain makuuhuoneen kaappiin hyvin tilaa urheilukengille ja loput kengät mahtuivatkin tähän mainiosti, kunhan rikkinäiset poistettiin ja pienet kengät kierrätettiin. Löysinpä kaapin uumenista myös omat vanhat nahkanilkkurini, joista vetoketju oli aikoinaan hajonnut. Onneksi en ollut heittänyt kotimaisia laatukenkiä menemään, sillä kun kuskasin nilkkurit suutarille, niin hän teki niistä pikkusummalla ihan uudet!


Ja tästä siivouskaapista tuli niin nätti, että kaapin ovea voisi pitää auki päivät pääksytysten :D
Täältäkin kaapista lähti monta kassillista roinaa kierrätykseen ja nyt löytyy helposti työkalut, maalit, johdot, siivousvälineet, suksivoiteet, kestokassit, mutterit, tyhjät panttipullot jne...

Sisustuksellisesti ajatellen oli hauskaa hyödyntää väreihin sointuvia säilytysratkaisuja, kuten vanhoja paperikasseja tai käyttämättömäksi jääneitä puu- ja sinkkilaatikoita. Onpahan sitten mukavampaa kurkata siivouskomeroonkin tästä eteenpäin :)


Tämän pitkäkorvan kuvan myötä toivottelen iloista viikon jatkoa ja siivousinspiraatiota itse kullekin! Itselläni on vauhti päällä ja aion kevään aikana käydä ihan kaikki kaapit, lipastot ja kasat läpi. Lisäksi olemme myös uudistamassa teinien huoneita, joten niistä ehkä lisää seuraavalla kerralla.

Helmeilevää helmikuuta!

Iida Emilia

tiistai 10. syyskuuta 2019

Arjen pieniä kauniita asioita

Lämpöistä syystiistaita!

Havahduin aamuyöllä hentoon sateenropinaan ja olin juuri vaipumassa uudelleen unten maille, kun talon päällä jysähti niin, että ikkunat helisi! Herra ukkosen raivo sai hereille koko perheen ja nöyrinä kuulostelimme sen pitkään kestävää möykkää. Muut jatkoivat lopulta uniaan, mutta omani katosivat kaatosateen mukana. Peiton alta tarkasteltuna tuo pelottava myräkkä oli aika vaikuttavakin.

Myrskyn jälkeen aamu valkeni kuitenkin rauhallisen seesteisenä, eikä yön hurjasta luonnonilmiöstä näkynyt enää jälkeäkään. Omakin oloni oli varsin tyyni, kun sain jäädä vielä toviksi kotiin muiden  lähdettyä. Järjestelin keittiötä, sytyttelin kynttilöitä ja kuuntelin hiljaisuutta.

Nautiskelin hetken arjen pienistä, ehkä vähän turhamaisistakin jutuista, kuten noista pikkukaapin kätköissä olevista samansävyisistä esineistä. Materiaalihan ei tuo onnea, mutta olen sitä mieltä, että arkiset käyttöesineetkin saavat olla kauniita.



Aamuteetä hörppiessä selailin myös uudenuutukaista keittokirjaani, jonka sain ihanalta Hirsitalon taikaa-Riitalta.

Tämän erittäin aikaansaavan ja taitavan nuoren naisen käsissä on syntynyt hänen ensimmäinen reseptikirjansa, jonne kätkeytyy kauniiden kuvien lisäksi monia helppoja ja herkullisia reseptejä niin arkeen kuin juhlaan. 

Pidän kirjan ideasta kovasti, sillä siinä matkataan tammikuusta jouluun ja nautiskellaan kuhunkin kuukauteen sopivilla herkuilla.


Itse ammennan kirjasta varmasti useampiakin leivonnais- sekä arkiruoka-ohjeita, mutta nyt kuopuksen sukulais-syntymäpäiviä suunnitellessa taidan uskaltautua testaamaan ensimmäistä kertaa voileipäkakkua.

Riitan ruokavinkkejä voit seurailla myös täällä: Hirsitalon keittiössä. Tai jos haluat kirjan itsellesi, sen tilaaminen onnistuu samaisesta paikasta.

( Meidän kaniherra näytti nauttivan kirjasta kovasti, sillä hän löysi kirjan sohvan reunalta ja päätti heti maistella!!! Argh. Onneksi ohjeet säilyivät ehjinä, vaikka kirjan kannet saivatkin uutta ilmettä ;)




Tulevana viikonloppuna juhlistamme tosiaan sukulaisten kesken 13-vuotiasta kuopustamme ja juuri kun ajattelin, että täytyisi hankkia kivoja servettejä juhliin, niin muistin, että niitähän löytyy niin pikkukaapin laatikoista kuin tuolta jääkaapin päällä olevasta isosta sinkkiastiastakin, joten taidamme pärjätä entisilläkin ;)



Ennen tykkäsin järjestellä ja suunnitella erilaisia teemajuhlia, mutta nyt lasten kasvaessa huomaan, että juhlien suhteen haluaa päästä huomattavasti helpommalla. Mutta herkkujen suunnittelussa ei toki kitsastella. Riitan suklaaunelmakakkukin kuulostaa niin taivaalliselta :)


Arjen pienistä iloista: syksyn omenoista, heinistä maljakossa, kynttilänvälkkeestä, ystävän itsetekemästä kortista ja auringonpaisteesta ukkosen jälkeen...niistä ne kauniit hetket syntyvät.

Mukavaa viikon jatkoa!

Iida Emilia

lauantai 9. helmikuuta 2019

Pieni kierrätyspiste keittiöön

Hiiohoi! 

Täällä tähyillään malttamattomana kohti valkoista horisonttia, liekö vielä kevättä näkyvissä? Suojasää laittoi räystäät tipahtelemaan ja eilen kuulin talitinttien laulavan. Tuli niin kevättä ikävä! Mutta helmikuuta vasta elellään, joten maltetaan vielä tovi. Nuo lumimäärät eivät hetkessä mihinkään katoa ;). 

Sattuipas tässä eräänä vapaapäivänä päähänpisto, jota täytyi heti testailla.
Minua kun toisinaan harmittaa tuo pieni keittiö ja ahtaanpuoleinen ruokailutila, jossa ei oikeastaan muutoksiin ole mitään mahdollisuuksia! Mutta syttyihän se lamppu viimeinkin ja päätin siirtää pöytää n. metrin eteenpäin entisen patakaapin paikalle...ja TADAA...siinähän se :D

Patakaappi puolestaan siirtyi ruokapöydän vanhalle paikalle, eikä uusi järjestys näyttänyt ollenkaan hassummalta. Miten en ollut tätäkään aiemmin hoksannut? 




Uuden järjestyksen myötä keittiöön tuli tilan tuntua lisää ja sain patakaapin nurkkaukseen toivomani kierrätyspisteen. Meillä on aina lajiteltu jätteet, mutta roskiskaapin tila ei ole ollut kyllin riittävä siihen.

Onneksi kierrätyksenkin voi hoitaa kauniilla tavalla ja mm. nuo erilaiset paperipussit tekevät lajittelusta vieläkin hauskempaa. Kartongit ja muovit sujahtavat nyt näppärästi omiin pussukoihinsa ja metalleille ajattelin hommata vielä omansa. 

Kivan näköistä ja hyvä mieli kaupan päälle!




Eilen ulkoillessani huomasin, että meidän kodin lähellä oli kaadettu paljon risukkoa. Sieltä nappasinkin ison kasan pajuja kaniherralle tuliaisiksi ja osan oksista toin kotiin talvisisustuksen silmäniloksi. Lähestyyhän se pääsiäinenkin sieltä pikkuhiljaa.

Luonnonmateriaalit ovat kauneimpia koristeita mitä tiedän. 


Mitäs suunnitelmia lauantaille? Meillä esikoinen lähti isosleirille ja nuorempi saa serkkutytöt sekä mummun kavereikseen. Me lähdemme isännän kanssa tapaamaan tuttavia. Hauskuuksia horisontissa siis :)

Mukavaa viikonloppua!

Iida Emilia

maanantai 27. marraskuuta 2017

Eteisen piristykset

Hellurei!

Jälleen on uusi viikko aluillaan! Enää kolme maanantaita ennen joulua...
enkä ole edelleenkään tehnyt mitään muuta joulun eteen, paitsi fiilistellyt. Ensimmäiset joulutortut on leivottu, glögiäkin maisteltu ja jouluradion sointuja kuunneltu.

Viikonloppuna joulumieltä haimme Parolanaseman joulumarkkinoilta, ja sitä kyllä todella saimme!
Aivan ihanan tunnelmallinen tapahtuma, ja todella upeat puitteet tuo vanha asema tarjosi.  Pääsimme paikalle vasta iltapäivästä, joka olikin varmasti ihan hyvä, sillä aiemmin päivällä porukkaa oli ollut pitkiksi jonoiksi asti. Kiertelimme ihastelemassa myyntipöytiä ja nautiskelimme Pop-up kahvila Murun herkuista. Löytyihän reissusta muutamia tuliaisiakin :)
Harmi kun kamera ei tullut matkaan mukaan!


Tuo hauska uusvanha tekstikyltti oli Diagnoosi Sisustusmanian käsityötä, ja tekstejä/kuvia olisi ollut tämän lisäksi monia muitakin kivoja, mutta lapset ihastuivat tähän :D  

Lisäksi kotiutin meille ihanan villasukkasäkin, joita Parolanaseman herttainen Katja valmistaa.
Tämä kätevä säkki säilöökin monta villasukkaa nätisti sisäänsä, ja paperipussi tuntui olevan niin kestävää materiaalia, ettei kovin helposti varmasti repeydy. Näitä erilaisilla teksteillä varustettuja  säkkejä täytynee ehkä saada vielä pari lisääkin ;). Kätevää ja nättiä säilöntää!



Villasukkien lisäksi kumpparit tuntuvat olevan nyt kova sana, sillä niin synkkää, harmaata ja sateista keliä on marraskuu meille tarjoillut! Vaikka vielä viime postauksessa kehuskelin, ettei pimeys ole häirinnyt, niin viikossa se voi näemmä mieli jo kovasti muuttua. Pahinta on se, jos päivälläkään ei näe valoa! Argh! ( Kuvatkin tosi rakeisia, sillä niin pimeää oli kuvailla ).


Mutta on tässä hämäryydessä jotakin lohdullista ja kaunistakin. 
Sitä antaa itselleenkin luvan vain olla, käpertyä ja uinua talviunta. Sillä kevät ja valo tulevat ennen kuin huomaatkaan. Siihen asti voi keräillä nyt energiaa.


Mukavaa marraskuun viimeistä viikkoa!

Iida Emilia

tiistai 3. lokakuuta 2017

Telkkarin piilopaikka!

Moikat harmaaseen tiistaipäivään!

Kuinka tuo syyskuu katosikin niin nopeaan? Lokakuuta tässä tallustellaan jo eteenpäin, ja sen myötä syystuulet ovat muuttuneet yhä synkemmiksi ja vilpoisemmiksi! Nyt kodin lämpö kynttilöineen on aina vain houkuttelevampaa, ja illan tullen kääriydytään vilttiin sohvan-nurkkaan televisiota katsomaan.

Itse en juurikaan telkkarista mitään erityistä seuraile, mutta hyviä leffoja katson kyllä mielelläni.
Koko perheen lemppareihin kuuluvat mm. Possen ja Miljonäärikisailun lisäksi Kaikki vastaan yksi.
Muutoin en juuri tuota mölytoosaa päällä pitäisikään, ja välillä tuleekin isännän kanssa vääntöä siitä, että voiko esim. sunnuntaisin televisio huutaa taustalla aamusta iltaan!? Mieheni mielestä voi ;)

Itse taas piilottaisin mielelläni kaiken elektroniikan pois näkyvistä, ja rauhaa rakastavana ihmisenä voisin kuunnella pelkkää hiljaisuuttakin pitkän tovin! Musiikkimakuni suhteen olen myös aika vanhanaikainen, sillä mielestäni parasta musaa on soitettu 50-70 luvuilla! Mm. Beatles, Elvis, Pepe Wilberg tai Rauli Padding. Avot! Suomipoppia fanitan kyllä kovasti.



Mutta palataanpa nyt lukijan toiveesta tuohon television piilopaikkaan vielä tarkemmin.
Pitkään haaveenani oli löytää töllöttimelle vanha kaappi, jonka narisevien ovien suojiin tuon elektroniikkamöykyn saisi tarvittaessa piilotettua. 

Alkuun tv-kaapin virkaa toimittikin useamman vuoden ajan kirpputorilta löytynyt Ikean Markör, mutta kun sattumalta muutama vuosi sitten löysin tämän antiikkisen talonpoikaiskaapin Torista kohtuullisella hinnalla, niin se oli menoa se! Enkä ole ostostani päivääkään katunut. Luonnossa tämän kaunottaren ikä tulee paremmin esiin, kuin kuvissa, sillä valkoisen maalipinnan alta näkyvät ihanasti kaikki kolhut ja vuosisatojen tarinat. 

Kaappi olisi toki ihana myös vaatekaappina, tai astiakaappinakin, mutta olohuoneessamme se saa komeilla ansaitsemallaan paraatipaikalla. 

Koukut ja hattuhylly ovat alkuperäistä perua, mutta kiinnitimme niiden lisäksi kaappiin pari liimapuulevystä sahattua hyllykköä, joiden päälle televisio ja muu elektroniikka sopisi.  Hattuhyllyillä koreissa pysyvät tallessa mm. cd-levyt ja dvd-leffat.



Verhon taakse piilotin nuo pakolliset digipoksit ym. pelilaitteet johtoineen. 
Myös valokuva-albumit ja kynttilävarastoni löytyvät täältä kaapin kätköistä. Johtoja varten jouduimme poraamaan suurehkon reijän kaapin takaseinustaan, alareunaan. 

Hyvin on TV-kaappi meitä palvellut, ja isännällekin se on kelvannut, mutta isompi televisio pitäisi kuulemma jossakin vaiheessa saada ;)



Nämä olkkarikuvat onkin otettu hieman eri päivinä, kun asetelmat pöydillä ovat muuttuneet, ja muutenkin päivä näyttää olleen aika paljon kirkkaampi tuolloin. 

Tänään vapaapäivänäni pitelen sadetta sisällä kanin kanssa. Ei nimittäin pupuherrakaan viihtynyt kosteassa säässä kymmentä minuuttia kauempaa, vaan loikki äkkiä aidatulta takapihalta takaisin sisälle pötköttelemään.


Mielelläni otan muuten vastaan noita blogipostaustoiveita, jos niitä teiltä lukijoilta löytyy :)

Iloa päiväänne ja mukavaa lokakuuta!

Iida Emilia

maanantai 30. tammikuuta 2017

Eteisen uudistunut ilme

Heipparallaa!

Täällä on ohjelmapainoitteisen viikonlopun jälkeen aloitettu viikko leppoisasti lomaillen. Tuntuu hullulta pitää hiihtolomaa näin yksikseen, mutta lasten lomaviikolle en sitä valitettavasti saanut. Kotioloissa pyöriminen ei aina niin lomalta tunnu, koska kaikki tekemättömät työt muistuttavat kokoajan olemassaolostaan. Toisaalta kuitenkin tykkään pienistä kotiaskareista ja rakastan kotoilua, joten mikäs tässä ollessa.

Tänään päivä on ollut sumuinen ja harmaa, mutta aamuinen kävelylenkki piristi silti kummasti. Lenkin jälkeen sain inspiraation eteisen muutokselle, joka on muhinut jo pitkään mielessä. Ennen joulua kittasin ja siloitin eteisen kulahtaneet seinät, ja maalasin ne Eskaron täyshimmeällä Silk-maalilla. Jo yksi kerros riitti peittämään ja raikastamaan koko tilan. Seinät olivat aiemminkin valkoiset, mutta täynnä epämääräisiä reikiä ja jälkiä. Muutos oli niin suuri, etten raaskinut naputella puhtaille seinäpinnoille alkuun mitään, mutta nyt eteishalliamme koristaa ihana vanha naulakko.



Naulakon löysin jo syksyllä Vaasan kirpputorilta ollessamme siellä blogireissulla. Tuolloin naulakko oli väriltään kiiltävän punaruskea, eikä sävy oikein miellyttänyt. ( En löytänyt ennen-kuvaa enää mistään ) Lapsetkin totesivat naulakon nähdessään, että onpas se karmea, mutta eiköhän se maalilla muutu! Ja oikeassa olivat, sillä kun sudein naulakon pintaan pari kerrosta harmaata JDL- vintagemaalia, niin johan ilme vaihtui! Olin ostanut pikku purkillisen maalia aikanaan Metsäpellon puodilta ja purkki oli enää puolillaan, mutta hyvin vain näytti riittävän :)


Sympaattinen pirtinpenkki on myös vanha kirppislöytö ja voitteko kuvitella, että se maksoi vain vitosen! Penkki on seilannut meillä niin makkarissa, kylppärissä kuin keittiössäkin, ja nyt se löysi uuden paikan täältä eteisestä. Tykkään sen kulahtaneen harmaasta puunsävystä todella paljon.





Aikaisemmat eteisen kuvat voitte kurkata täältä.
Pidin entisestäkin ilmeestä, mutta kaipasin jo vaihtelua. Lipasto oli todella kätevä pipojen, tumppujen ja huivien säilytykseen, mutta laatikot alkoivat hajota käsiin. Nyt asusteet säilyvät koreissa ja olkilaukuissa. Samalla tuli tehtyä inventaario ja heitettyä turhat kiertoon. 


Ja nuo Mattiovien väliovet, ne vaan saavat minut yhä uudelleen ja uudelleen hurmioon!


Eteisen uusi ilme miellyttää minua todella paljon! Ja vaikka alkuun haaveilin, että tuolle naulakkoseinälle olisi tullut valkoista helmipointtipaneelia, niin nyt pidän tuosta yksinkertaisesta maalatustakin pinnasta. Maali on kuitenkin niin helppo vaihtaa, jos siltä tuntuu. Ja mikseipä tuohon passaisi joskus jokin kiva tapettikin.

Mutta nyt kiirehdin katselemaan Suomen kauneinta kotia!

Lämpimin ajatuksin

Iida Emilia