Lomailua ja kasvihuoneen antimia

Hellou ihanat!

Tänään raaskin hetkeksi istahtaa tietokoneen ääreen, kun ulkona taivas jyrisee ja sadepilvet uhkaavat. Täällä on jo ehditty viettää puolet lomasta ja ihan mukavaa on ollut, vaikkei mitään kovin erikoista ollakaan tehty. Helteet vaihtuivat epävakaiseen ja viileähköön säähän, mutta uskon että lämpö palaa vielä :). Omaa lomaani eivät sadesäät ole ainakaan toistaiseksi haitanneet, mutta nyt voisi pikkuhiljaa taas lämmetäkkin.

Reissasimme ensimmäisellä lomaviikolla kotikonnuilleni Satakuntaan ja Yyterin hiekoille. Vierailimme siellä isäni luona ja ihastelimme myös Reporaasen maisemia. Lisäksi mökkeiltiin ja tehtiin shoppailureissu Ideaparkkiin. Kotona saatiin rästihommia etenemään ja pienet päiväretket kirpparille tai idylliseen kahvilaan piristivät. Niin ja vierailtiin isännän kanssa myös ystäväpariskunnan luona. 

Kuulostaa siis siltä, että ollaan paljonkin tehty, mutta onhan tämä koronakesä toisaalta silti vähän erikoinen, kun tänä vuonna ei ole mitään matkaakaan tiedossa. Usein ollaan nimittäin käyty Tallinnassa, Tukholmassa tai edes kotimaassa jossakin hotellissa. Olisihan sitä nyt toki kotimaassa voinut reissatakkin, mutta saatiin tietää lomamme myöhään ja isännällä kesäloma taisi jäädä nyt vain viikon mittaiseksi. Mutta näillä mennään tänä vuonna. Ja kotona viihtyy toki aina.

Mutta jos ei loppulomalle olekaan kauheasti tapahtumia, niin kasvihuoneessa tapahtuu sitäkin enemmän:D Muistattekos vielä tämän huhtikuussa kasaamamme kasvarin?

Aikalailla on huone rehevöitynyt kesän mittaan. Yrtit, ruohosipuli, tilli, mansikat ja chili siellä komeilevat rintarinnan ja satoakin mukavasti tulossa. Tomaatit vain jäivät nyt tänä kesänä laittamatta, kun en minitomaatin taimia enää mistään alkukesällä löytänyt. Mutta niitä sitten ensivuonna. Chiliä näyttäisi ainakin olevan tulossa niin paljon, että aika tulista ruokaa tiedossa ;)

Koska kasvihuone on uusi ja moderni ( olisin toki tykännyt sellaisesta vanhoista ikkunapokista tehdystäkin ) niin päätin pehmentää kasvihuoneen ilmettä maalaistyylisillä jutuilla ja vanhoilla kirppislöydöillä, kuten matkalaukulla ja pyykkilaudalla. Antavat kivasti ilmettä kasvariin!

Uusin kirppislöytöni on tuo suuri sinkkinen palju oven edessä, joka saa täyttyä sadevedestä, niin saan siitä kasteluvettä puutarhaan. Tosin nyt ei olekaan tarvinnut kastelusta hetkeen huolehtia ja kesäkukkia olen siirrellyt jatkuvasti suojaan terassille, kun taivas on hoitanut kastelupuolen oikein perusteellisesti ;)

Tämän kasvihuoneen edustalle piti toteuttaa vielä pieni lavatarhakin, mutta se taisi jäädä toteuttamatta. Harmi kun kesä on niin lyhyt, että nyt jo tuntuu, ettei enää kannata aloittaa mitään projektia, vaikka onhan tässä toivottavasti kesää vielä jäljellä hieman syksyisistä ilmoista huolimatta.

Minkäslaisia piha- tai lomasuunniltelmia teillä on ollut?

Oikein mukavaa viikonloppua!

Iida Emilia

Kesäinen tuulahdus olohuoneessa

Helteiset terveiset täältä loman kynnykseltä :)

Jopas on ilmoja pidellyt! Ei voi kyllä moittia, vaikka itselleni nuo 30 asteen rajat alkavat olla jo himppusen liikaa. Mutta lämpimät kesäillat uinteineen ovat kyllä aivan parasta, eikä pihan terassilta malttaisi valoisina iltoina lähteä nukkumaan ollenkaan. Myös hiljaiset aamut, kun muut vielä nukkuvat ja kiertelen pihassa kukkia tuoksuttelemassa. Voi kunpa kaikki nämä kesän tuoksut saisi säilöttyä purkkiin talven varalle.

Kuinkas teillä muilla kesä on lähtenyt käyntiin? Luistiko juhannus mukavissa merkeissä? Meidän juhannuksen viettomme sujui perinteikkäästi mökillä mieheni lähisuvun kesken ja oli kyllä niin huikeaa, kun kerrankin pihalla tarkeni oleskella aamusta iltamyöhään. Oli ihanaa nähdä kälyni perhettä ja lasten serkkuja pitkästä aikaa. Viettää aikaa yhdessä pelaillen, nauraen, syöden, kippistellen, saunoen, uiden ja rupatellen. Ikimuistoinen juhannus jälleen kerran ja kiitollinen olo siitä, että olen tuon juhannusheilani myötä 25 vuotta sitten saanut ihanan toisenkin suuren perheen :)

Huomaattekos muuten, että olohuoneessamme on tapahtunut muutoksia? 

Kesäkuun alkupuoliskolla sadepäivänä käynnistyi huonekaluralli, jota olin mielessäni jo pitkään hahmotellut, mutta jokin siinä oli tökkinyt. Ehkä kuvittelin, että painava talonpoikaiskaappi olisi liian hankala siirtää tai televisiolle ei vain kertakaikkiaan olisi huushollissamme muuta sopivaa paikkaa. Onneksi lähdin ideaani kuitenkin toteuttamaan, vaikka isäntä ei alkuun ajatuksesta innostunutkaan 

( jännä, miten hänen pitääkin kaikessa olla aina vastaan ;). Tytär kuitenkin kannusti reippaasti, että äidin muutoksethan onnistuvat aina, joten tuumasta toimeen...

Maalasin samassa rytäkässä kolme valkoista seinää, eli nyt kaikki olohuoneen seinät ovat harmaita ( kun aiemmin vain yksi tehosteseinä oli harmaa ) ja mielestäni ovat nyt pehmeämmän lämpöisiä kuin aivan vitivalkoisina. Lisäksi maalasin myös keittiön ikkunaseinän vaaleanharmaaksi, joten sekin seinä siistiytyi kummasti vaikkei muutoksena ollutkaan suurensuuri.

Tummanharmaa vanha lipasto siirtyi toimittamaan televisiotason virkaa tuonne seinustalle, missä aiemmin oli Juvin sivupöytä peileineen. Yritin naamioida televisiota taulukollaasin sekaan ;D.

Parasta tässä on nyt se, että töllötin on suoraan sohvaa vastapäätä ja katseluetäisyys juuri sopiva. Isännän mielestä television tulisi tosin olla huomattavasti isompi ;). Juvin sivutaso sopii myös mukavasti entiselle tv-seinustalle.

Vanha kaappi siirtyi sohvan entiselle paikalle ja pääsee paremmin edukseen "ruokailutilan" jatkeena. Nyt myös astioilleni ja sisustustavaroille tuli kivasti lisätilaa antiikkikaapin hyllyköille :)

Olohuoneemme on itseasiassa aika tilava ja ehkä siksikin vaikea sisustaa. Nojatuoli onkin nyt uudessa järjestyksessä melko kaukana sohvasta, mutta sen saa mukavasti siirrettyä leffailtoina lähemmäs televisiota. 

Uusi juuttimatto löytyi Tokmannilta hyvästä tarjouksesta ja se sitoo tuon sohvaryhmän kivasti yhteen.

Eli kaikki palaset loksahtivat tässä järjestyksessä oikein oivasti paikoilleen ja koko perhe tykkää! 

( myös vastarannan kiiski ; ). Ja sain muuten siirrettyä kaappivanhuksen ihan itse ukkokullan töissä ollessa, sillä pyyhkeet jalkojen alla toimii kuin rasvattu. 

Nyt kelpaa sisälläkin istuskella sadepäivinä tai viimeistään syksyn tullen. Tuntuu kyllä hullulta, miten en ollut tätä järjestystä jo aikaisemmin testannut, vaikka mielestäni kaikki muut mahdollisuudet olikin kokeiltu :)

Seuraavaksi meinaan nauttia juuri alkaneesta lomastani. Eikä haittaa, vaikka ilmat vähän viilenisikin. Oikein rattoisia kesäkuun viimeisiä sinne teillekin!

Aurinkoisin viikonlopputerkuin:

Iida Emilia

Kesäkuulumisia pihamaalta

Aurinkoista juhannusviikkoa!

Pahoittelut jälleen pitkäksi venähtäneestä blogitauosta. Kyllä se vain meinaa tuo Instagramin helppous ja nopeus mennä blogin edelle, mutta tykkään edelleen tännekin höpötellä, mikäli jokunen lukija tänne vielä eksyy lueskelemaan?

Kylmän kevään jälkeen kesä iski kertarytinällä. Kesäkuuhun kiteytyy niin paljon kauneutta, ettei hymyä voi pidätellä. Auringon lämpö, kesän kauneus ja tuoksut, lintujen laulu, niittykukista notkuvat tienpientareet, lämpenevät uimavedet ja valoisat yöt. Kesän parhautta ylimmillään!

Mikä parasta, myös kevään poikkeusolot alkavat helpottaa ja elämä jotakuinkin normalisoituu. Enää päällimmäisenä mielessä ei ole korona, vaikka toki järjen ääni sen suhteen onkin sallittua. Koululaiset lomailevat ja itsekin "lomailen" edelleen osan viikosta. Ehkä isoimpana tämän kesän muutoksista tulee olemaan se, että esikoisemme vaihtoon lähtö siirtyy vuodella ja näinä aikoina todellakin hyvä niin.

Tähän kesään ei ole oikeastaan mitään suunnitelmia ja se tuntuu nyt todella hyvältä. Pieniä päiväretkiä, mökkeilyä, ehkä hieman kotimaan matkailua ja sen lisäksi rutkasti omasta pihasta nauttimista :)

Tällä hetkellä alan olla todella tyytyväinen pienen takapihamme ilmeeseen. Kuinka mukavaa, että rivitalon pihaankin saa unelmia toteutettua ainakin pienessä mittakaavassa ja puuhastelua riittää kivasti, muttei kuitenkaan liiaksi asti. Välillä ehtii myös istahtaa ja nautiskella:)

Pihastamme löytyy nyt oikeastaan kaikkea sellaista, mistä olen haaveillutkin: löhöpaikkaa, ruokailuryhmää, kesäkeittiötä, kasvihuonetta, ruukkutarhaa ja lavaviljelyä. Ainoastaan palju enää puuttuu ;D

Erityisen ylpeä olen mieheni rakentamasta portista, johon tehtiin myös puinen kaariosuus, jonka villiviini saa vapaasti vallata. Ensi kesään asti voin pähkäillä kestopuisen portin väritystä, sillä tänä kesänä sitä ei kannata vielä maalata. Toisaalta se on varmasti kaunis puun harmaantuessakin, kuten tuo portin vieressä nököttävä naapurimme vanha penkki, jonka pelastin kaatopaikkareissulta.

Toinen ilonaiheeni ovat nuo pihamme vanhat kivetykset! Teimme niille suuren puhdistusoperaation ja ovat aivan kuin uudet jälleen. ( Otin kyllä ennen-kuviakin entisistä pihalaatoistamme, mutta kuvat olivat mystisesti kadonneet )?! Voitte varmasti silti kuvitella vuosien saatossa tummentuneet ja sammaloituneet laatat, joiden välistä tunki niin paljon sammalta ja heinää, ettei laatoituksia edes enää erottanut nurmen seasta!! 

Koska meillä ei ollut painepesuria, eikä pelkkä harjaus tai sammaleiden raaputtaminen auttanut asiaa, niin päätin kokeilla, miltä laatan alapuoli näyttää. Käänsin yhden laatan lapion avulla ympäri, putsasin reunat sammaleesta ja tadaa...toinen puoli olikin todella siisti! Niinpä aloin käännellä laattoja toinen toisensa perään ja isäntäkin innostui avukseni, sillä voimaa tuohon työhön tarvittiin. Tarkastin, että suojakangas oli kunnossa laattojen alla ja näin helposti meidän laatat lopulta uudistuivat! Vähän vielä välikköihin kivituhkaa ja valmista tuli :). 

Terassien puuritilät öljysin mustiksi ja pidän tuosta mustan ja harmaan kontrastista kovasti, mutta mikäli jonain kesänä saamme tehtyä haaveilemani laajemman terassin pihaamme, niin mustaksi sitä en enää öljyäisi, sillä siinä näkyy ihan kaikki: siitepölyt ja jopa hiekkaiset kengän jäljet, jonka kuvastakin voi todistaa vastapestyllä terassilla ;). Kuvan yläosassa näkyvät terassin kattoparrut ovat muuten naapurin puolella ja minua häiritsee niin paljon niiden likaisuus, että taidan jonain yönä mennä pesemään ne salaa ;D

Haaveilin tuonne terassille sohvaryhmästä, mutta valmiit vaihtoehdot eivät miellyttäneet silmääni tai olivat liian kalliita, joten päätin yhdistää kaksi vanhaa ruokapöydän penkkiä ja niistä kehkeytyikin tyynyjen ja istuinpehmusteiden avulla oiva daybed, jossa kelpaa löhöillä.

Kesäkeittiöön saimme mökiltä turhaksi jääneen saarekkeen ja siitä syntyikin hieno lisätaso. Tuo Ikean vanha taso oli jo melkoisen kärsineen näköinen, mutta uudella maalikerroksella siitäkin tuli ihan uuden veroinen. Nyt grillimaisterilla on paremmin laskutilaa kokkaillessa ja tarvittaessa taso siirtyy myös ruokapöydän viereen tarjoilupöydäksi.

Tälle alueelle haluaisin ehdottomasti puuterassia, sillä sepeli on epämukavaa paljaiden varpaiden alla, eikä toimi kaniperheessä, sillä herra jänis kaivelee ja viskoo tuota hiekkaa minkä vemmelsääriltään kerkiää. Syksylläkin grillin takaa löytyi valtava kaivuumaa, jonka nyt taas keväällä peittelin ja siistein. Täytynee ehkä hankkia jotakin kivilaattaa tuonne grillin ja tason alle, vaikka säälihän se toisaalta olisi, ettei toinen saisi luontoaan toteuttaa.

Eikä tuo jänis suinkaan saanut lämpöhalvausta tihutöitä tehdessään vaan heittäytyi onnellisena selälleen hiekalle piehtaroimaan mamman puuhaillessa puutarhassa :D

Tällaisia kesäkuulumisia ja pihapuuhasteluita Pilvenhattaralta tällä erää. Lupaan palata takaisin pikimmiten, mutta mikäli en ehdi juhannuksia toivottamaan niin oikein upeaa keskikesän juhlaa teille kaikille ihanille blogini lukijoille! Ilmojakin on lupailtu, oikein helteisiä sellaisia :)

Lämpöistä kesäkuun jatkoa!

Iida Emilia

Viherpeukalon kevätkylvöjä

Hellurei ja hupsista, kuinka onkin aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta!

Toukokuu toi mukanaan hieman normaalimman arjen, kun meidän peruskoululainen palasi kouluun ja minäkin osittain töihin. Lukiolainen jatkaa etäilyä ja jännätään, kuinka tulevan vaihtovuoden mahtaa käydä. Näillä näkymin lähtö olisi syyskuussa, mutta veikkaanpa että siirtyy kokonaan. Kuulostellaan vielä tovin.

Eikä tämän epätavallisen vuoden epänormaali kevätkään enää paljoa hetkauta! Joskin kevät taitaa aina hieman keikahdella, mutta enpä muista hetkeen tällaista säänvaihteluiden karnevaalia nähneeni! Taivaalta voi sataa saman päivän aikana ihan mitä vain ja talvitakin on saanut kaivaa kaapin uumenista takaisin jo ajat sitten tarjetakseen. 

Kesäkukkien kanssa on joutunut nyt malttamattomana odottelemaan lämpimämpiä päiviä ja pelargonioita pitänyt siirrellä sisään ja ulos. Onneksi en kovin paljoa ole kukkia vielä ehtinyt ostaa, mutta ikkunalaudalla on ruuhkaa silti :)

Sain koulittua juuri viikonloppuna pienet eucalyptusvauvani omiin ruukkuihinsa ja mikäli kaikki lähtevät hyvään kasvuun, niin meillä on pian 15 kpl eucalyptuspuun taimia. Ainakin kranssimateriaalia riittäisi sitten omasta takaa! :D

Yrttikylvöni sensijaan eivät menestyneet ( taisin kastella turhan harvakseltaan ;) mutta huomaan, että peukaloni alkaa ehkä hieman jo vihertää. Ainakin yritys ja into on kova!

Pihalla hommat hieman seisovat säiden oikutellessa, eikä sisätiloissa innosta tällä hetkellä oikein mikään. Ehkä siksi valokuvausinspiskin on kateissa, kun puutarhassa ei ole vielä kuvattavaa, eikä toisaalta sisälläkään. Ideoita ehtii kyllä kertyä senkin edestä, muttei niitä ehdi valitettavasti sitä mukaa toteuttaa. Varsinkaan, kun tarvisin avukseni innokasta timpuria...eikä sellaista kyllä kotoa löydy ;)

Yksi pitkäaikainen haaveeni ikkunoihin on ollut ikkunaristikot ja niitähän toki olisikin uusina saatavilla. Mikään ei mielestäni silti voita vanhojen ikkunoiden patinaa, jota löytyy näissä kuvissakin olevista elämäänähneistä pokista. Ai että, kun löytäisikin juuri sopivan kokoiset vanhat ristikot niin mallaisin ne näiden meidän ikkunalasien väleihin.

Ikkunoista puheenollen...enpä ole vielä edes pessytkään niitä. Se on kertakaikkiaan kotitöistä inhottavinta. Ehkä se saa vielä tovin odottaa...kunhan nyt senverran pilkistää valoa, että viherkasvini jaksavat vielä kasvaa ennen ulkoilmaan siirtoa.

Kesäkelejä odotellen!

Iida Emilia

Meidän näköinen kasvihuone

Yhteistyössä Preeco

.................

Aurinkoista sunnuntaita! Sain jäädä tähän kotiin hetkeksi itsekseni kuuntelemaan kellon tikitystä, kun muu perhe lähti lenkille. Olisi toki kävelykin hyvää tehnyt, mutta halusin päästä pikimmiten esittelemään teille ihanaa uutta kasvihuonettani ( kieltämättä tuntuu myös todella rauhoittavalta olla edes hetkisen yksin kotona ja kirjoittaa blogia hiljaisuuden vallitessa ;)

Eilisen päivän puuhastelin ulkosalla. Aurinko lämmitti suloisesti, mutta tuuli meinasi viedä takkupehkoni mennessään. Perjantain kauppareissun yhteydessä kipaisin Tokmannilta orvokkeja. Istuttelin niitä ruukkuihin, viimeistelin kasvihuoneen sisustusta ja siivosin takapihaa muutenkin kesäkuntoon. 

Nyt en malta millään odottaa kesää ja tulevaa kasvukautta, sillä viimeinkin kasvihuonehaaveeni on totta! Useamman vuoden odottelin, että mieheni innostuisi naputtelemaan minulle kasvihuonetta vanhoista ikkunoista, mutta kun nikkarointivimmaa ei kuulunut, aloin jo katsella valmiitakin vaihtoehtoja. Ilokseni sainkin viime syksynä yhteydenoton Suomalaiselta Preeco-verkkokaupalta ja heilläpä näytti olevan komeat valikoimat kasvihuoneita.

Oikeastihan olisin unelmissani halunnut ison ja näyttävän lasisen kasvarin, jonne olisi mahtunut pieni pöytä ja tuolitkin. Oikein sellaisen upean kesäisen "olohuoneen", jota reunustavat muhkeat daaliat ja hortensiat, ja jonne vie kaunis kivipolku. Siellä vain siemailisin lehtikuohujuomaa auringonsäteiden saattelemana kiireettömänä kesäiltana....

Mutta haaveet täytyi kuitenkin mitoittaa realistisesti pieneen pihaamme ja olemassaoleviin puitteisiin istuviksi, joten päädyin näppärän kokoiseen seinäkasvihuoneeseen, joka oli hintansakin puolesta sopiva. Paikkakin löytyi jo heti valmiiksi pihamme aurinkoisimmalta aidan pätkältä, joka oli tyhjänä ja ankeana odotellut ideoita. Ja siihen kasvari sopikin kuin nakutettu. Tuoden pieneen puutarhaan heti roimasti ryhtiä ja tyylikkyyttä!

Kasvihuoneen toimitus tapahtui ripeästi suoraan kotiovellemme ja pääsiäisenä pääsimme kasaamispuuhiin ( joka ei tosin onnistunut ihan niin ripeästi kuin ohjeissa oli lupailtu ;). Tiedä sitten, oliko vikaa kasaajissa vaiko hieman epäselvissä ohjeissa, mutta useita tunteja kasaaminen vei. Itse runko-osuus oli suhteellisen helppo, mutta ovien ja tuuletusikkunoiden kohdalla pääsi jo ukko-kullalla ärräpää jos toinenkin. 

Lopulta kuitenkin vaikeuksien kautta voittoon ja asennus oli onnistunut jopa meiltä amatööreiltäkin! Ja vaikka välillä tuntui kasaamisen tiimellyksessä, että tuo alumiinirungoista ja kevyistä polykarbonaattilevyistä tehty kasvihuone kaatuu pienimmästäkin tuulenpuuskasta, niin lopulta kun viimeisetkin ruuvit oli kiristelty ja kasvihuone kiinnitetty seinään kiinni, niin siinähän se seisoi tukevasti ja komeana paikallaan.

Alumiinilla pitäisi olla hyvä säänkestävyys ja polykarbonaattilevyt eristävät puolestaan hyvin lämpöä sekä kestävät iskuja. Pidän myös paneelilevyjen utuisesta ilmeestä, sekä kasvihuoneen värityksestä, sillä se sopii täydellisesti yhteen sinkkiruukkujen ja puulaatikoiden kanssa.

Sahailin vielä kasvihuoneen sisälle puulaudoista hyllykön, jonka päälle sai mukavasti aseteltua ruukkuja ym. puutarhatarvikkeita. Ajattelin kasvattaa tänä kesänä ruukuissa erilaisia pieniä mauste- ja hyötykasveja mm. yrttejä, chiliä, salaattia, kirsikkatomaattia sekä ruohosipulia. 

Vihdoinkin saan kasvit piiloon myös meidän ahneelta kaniherraltamme, joka ahmii kaikki vihreät mennessään. Hän kun saa tosiaan pomppia pihallamme vapaana valvovan silmän alla, sillä en pystyisi lukitsemaan ressukkaa mihinkään pieneen häkkiin. Mutta kieltämättä lemmikkimme on vaikuttanut pihasuunnitelmiin ja aiheuttanut toisinaan harmaita hiuksiakin. Toivotaan, että kasvihuone pysyy nyt kuitenkin kanivapaana alueena ;)

Eli sellainen meidän näköisemme ja juuri sopivan kokoinen unelmamme odottelee kanssamme tulevaa kesää ja terveellisiä herkkuja. Aloin myös suunnitella lavapuutarhaa tuohon kasvihuoneen eteen, mutta siinäpä onkin taas kanin kanssa ihmettelemistä ;). Minkäslaisia puutarhaunelmia teiltä löytyy tulevaan kesään?

Kevätterkkusin:

Iida Emilia

-Kasvihuone saatu bloginäkyvyyttä vastaan-

Pääsiäisjuttuja

Hyvää pääsiäistä!

Tämä erilainen pääsiäinen jää varmasti mieleen monella tapaa. Tällä kertaa ei tavata sukua suuren pöydän ja juhla-aterian äärellä, eikä äitini tule meille pääsiäisaterialle. Ikävä kalvaa jo rinnassa. Ihana olisi läheisiään rutistaa, mutta onneksi edes puhenlinlangat laulaa. Kyllä me vielä jaksetaan odottaa, niin kohta jo toivottavasti tavataan.

Onnea on kuitenkin oma perhe. Kaikki tässä kotona yhdessä. Pitkät vapaat, hyvä ruoka, kevät, auringonpaiste ja suklaamunat. Mitäpä sitä muuta ihminen kaipaisi :)

Meidän pääsiäiseen on kuulunut rennonletkeää kotoilua, leffoja ja herkuttelua, mutta myöskin pihalla touhuamista ja kasvihuoneen kasaamista. Sain nimittäin vihdoin sen pitkään haaveilemani kasvihuoneen. Pienen, mutta pippurisen. En malta millään odottaa kesän lämpöä ja kasvihuoneen satoa! Saatte varmasti lähiaikoina tekin kasvihuonemaistiaisia.

Tänään on ollut tylsän harmaa sadesunnuntai ja aamusella pihaa peitti lumikerros. Tuntuu, kuin kesään olisi vielä ikuisuus! Tänään ulkoilu ei olekkaan oikein maittanut ja jokainen perheenjäsen on vähän vetäytynyt omien puuhiensa pariin. Välillä on hyvä hiljentyä ja vetää henkeä. Sitten onkin taas mukavaa olla porukalla. 

Isännän kanssa tehtiin yhdessä ruokaa ja katoin pöytään parempaa pellavaa. Mukavaa kattaa pöytää joskus vähän kauniimmin. Muutenkin pieniä pääsiäiskoristeluja on tullut laiteltua, aika hillitysti tosin. Makuuhuoneen oveen tein kranssin ja kauppareissulta löytyneet helmililjat tuovat kevättä tupaan.

Oikein kivoja pääsiäisen jatkoja sinne muillekin poikkeusoloista huolimatta!

Nautitaan kodista, keväästä ja läheisistämme.

Halauksin

Iida Emilia

Meidän joulumme

Leppoisia välipäiviä!

Täällä nautiskellaan vielä täysin siemauksin joulun tunnelmista ja konvehdin makuisista hetkistä lomamoodiin uppoutuneena. Enpä muista milloin viimeksi olisin saanut lomailla näin välipäivinäkin, enkä laita pahakseni laisinkaan, sillä tähän kohtaan vuotta pieni pysähtyminen on todellakin paikallaan. Tai no oikeastaan emme ole tällä lomalla kauheasti edes ehtineet kotona löhöillä, vaan olemme olleet aika paljon menossa, joten tänään otan kotipäivästä kaiken ilon irti :)

Voi miten tuo joulun aika meneekin aina niin kovin nopeasti ohi! Hieman haikeaa suorastaan, mutta toisaalta katseet alkavat jo hakeutua uuteen vuoteen ja uusiin projekteihin! Mutta sitä ennen palataan vielä joulumme fiiliksiin....

Vietimme aattoa kotosalla oman perheen sekä äitini kanssa perinteisin menoin. Aattoaamuna lämmitimme joulusaunan ja lounaaksi söimme riisipuuroa tuoreen leivän sekä uunista tulleiden kinkkusiivujen kera. Taustalla soi tänäkin vuonna joululupukin kuuma linja, vaikkei talosta pieniä lapsia enää löydykään. Ihanasti teinitkin vielä innostuvat joulusta, sillä jotakin taikaa siinä aina vain on, eikä kuopus halunnut esimerkiksi pilata joulutunnelmaa olemalla kännykällään ( ja tuntui pitävän jöötä muillekin someriippuvaisille ;)

Iltapäivän hämärtyessä kävimme laskemassa haudoille kynttilät ja sen jälkeen olikin jo juhlaillallisen aika, jonka kattauksesta en kuvia enää ehtinyt/jaksanut ottaa, mutta käytin tuota samaa lautasliina-ideaa myös illan kattauksessa, eli piparkakkumuotit toimivat hyvin serviettirenkaina ja niihin sai kivasti kuusen oksia koristeeksi mukaan.

Ruuan jälkeen availtiin paketit ja saatiin mielestäni todella kivoja ja tarpeellisia juttuja, joista oltiin pukille vihjailtukin. Mutta ihania ylläreitäkin tuli, kuten minulle koko seuraavaksi vuodeksi lukuelämyksiä lempisisustuslehden parissa. Etenkin olin mielissäni siitä, että nuorisonkin lahjatoiveet olivat hyvin järkeviä ja maltillisia :D

Aattoiltaa vietimme rennosti joululeffan ja suklaiden parissa. Yökirkkoon olimme myös kovasti menossa, mutta väsymys iski siinä määrin, ettei sitten kuitenkaan jaksettu. 

Hankimme muuten pitkällisen harkinnan jälkeen aidon kuusen, ( kun emme oikeastaan jouluviikon kiireissä enää muutakaan ehtineet ) vaikka hieman jännitimme kuinka isännän allergian käy. Onneksemme tänä vuonna ukko-kullalle ei ilmaantunut mitään oireita, joten hieman mysteeriksi jäi viimevuotinen tukkoisuus?

Joulupäivänä koristelimme tyttöjen kanssa talopipareita ja käytin niitä kakun somisteina, sillä lähdimme joulupäivän viettoon muorilaan, jonne tulikin iso joukko mieheni sukua juhlimaan.

Tein kahvipöytään Annin uunissa- blogista tutun suklaisen piparijuustokakun 

ja se olikin oikein herkullinen sekä näyttävä kaakku joulupöytään. Nuo talopiparit ovat jotenkin niin sööttejä! ( Kuvassa näkyvä taatelikakku äitini käsialaa ).

Tapaninpäivänä pääsimme myös valmiiseen pöytään syömään anopin ja appiukon jouluherkkuja, jonka jälkeen meille tuli lasten serkut yökyläilemään ja perjantaina meidän neidit menivät vuorostaan serkuille yöksi, joten saimme mieheni kanssa rauhallisen kahdenkeskeisen koti-illan.

Lauantaina kävin pikaisesti aleostoksilla ja tapasin erästä tuttavaani vuosien takaa brunssin äärellä.

Iltasella kävimme vielä lasten kanssa elokuvissa katsomassa uusinta Frozen-leffaa.

Eilisen sunnuntaipäivän vietimme puolestaan Helsingissä uudessa Tripla-kauppakeskuksessa mieheni siskon perheen kanssa, sillä serkukset saivat joululahjaksi hauskan elämyslahjan sisäsurffauspuistoon, jossa pääsivät tutustumaan surffauksen saloihin! Olikin muuten hurjan hauskan näköistä menoa ja kiva viikonloppu kaiken kaikkiaan takana :)

Tänään olisi tarkoitus viettää vihdoin rauhallista kotipäivää ja laittaa pyykkikone pyörimään sekä imuri laulamaan, sillä uudeksi vuodeksi saadaan meille vieraita. Tosin lupauduin jo äidilleni kuskiksi ja tapettikaupoille makutuomariksi ;)

Tässä siis pikakelaus joulustamme ja välipäivien puuhistamme, vaikka välillä tuntuukin, että toistan itseäni, kun kerron samat tarinat jo instassakin ;). Välillä käy jopa mielessä, että olisikohan helpompaa siirtyä kokonaan vain instagramin puolelle kirjoittelemaan, mutta jokin tänne blogiin vielä vetää mukanaan? 

Toivottavasti siellä ruudun toisella puolella on myös mukavat joulut takana :)

Ihania vuoden viimeisiä päiviä!

Iida Emilia