Ilmaisten DIY-ideoiden aatelia

Toiveikasta torstaita! ( Olipas se raflaava otsikko )

Arki on todellakin täällä! Wilma ja kalenteri paukuttaa muistutuksia toinen toisensa perään. On täitiedotetta, taksvärkkiasiaa, yhteishakua, vanhempaininfoa, leirikoulua, ainevalintoja ja hammaslääkäriä. Pitää muistaa sitä ja tätä ja tuota! Vastuu painaa hartioilla ja flunssakin sai kunnon niskaotteen. 

Mutta tätä se on, elämää! Lomia tulee ja menee, mutta uskon, että jopa lottovoittajallakin tulisi jossain kohtaa arkea ikävä, vaikkei enää olisikaan pakko mennä töihin? ( Vai tulisiko )? 
Voisi palkata jonkun muun tekemään kotityöt ja itse keskittyä matkusteluun ja muuhun mukavaan? Oi että! Mutta olisikohan sekään lopulta parin vuoden jälkeen niin ihmeellistä?
Täällä yksi sairastupalainen päivähaaveissaan vaan päivää! :D

Koska lottovoittoa ei ole tänne kuulunut, niin kehittelin meidän olkkariimme lähestulkoon ilmaiseksi pientä muutosta, ja ilmaiset ideathan ovat juuri niitä parhaita.

Hiihtolomalla kävimme lasten toiveesta Ideaparkissa, sillä heillä oli lahjakortteja joulun jäljiltä tuhlattavaksi. Itselleni en juurikaan ostellut mitään, mutta Minimanissa pyöriessäni havaitsin ihanan seinälampun, joka sattui vieläpä olemaan tarjouksessa!

Olen nimittäin pitkään haaveillut sohvanurkkauksen lisävalaistuksesta, mutta oikeanlaista valaisinta ei ole tullut vastaan. ( Tai on ehkä tullut, mutta hinta ei ole ollut sopiva ). Tämän nähdessäni en enää epäröinyt, sillä hintaa kauniille valaisimelle jäi vain kympin verran. Nyt kelpaa käpertyä sohvan kulmaan iltaisin lueskelemaan.

Valaisimen väri sitoo myös kivasti nämä kotimme tummemmat yksityiskohdat yhteen.

Tämä peiliseinähän on meillä edelleen kesken! Tarkoitukseni olisi maalata seinä harmaaksi ja kehitellä siihen vielä jotakin? Lisäksi tuo Juvin sivupöydän kansi pitäisi käsitellä ja laatikoihin kiinnittää vetimet. Jotkut asiat ottavat näköjään aikansa ;)

Ja sittenhän meille muutti "uusi" kulmasohva!
Joskus aikanaan en voinut sietää kulmasohvia, mutta viimeaikoina olin alkanut miettiä, että olohuoneeseemme taitaisi sopia sittenkin varsin hyvin kulmasohva. Se olisi myös käytännöllinen, koska meitä on neljä löhöilijää perheessä. Ja vieraitakin varten istumapaikkoja tarvitaan.

Ajattelin kuitenkin testata kulmiksen toimivuutta ennen sohvakaupoille säntäämistä, joten aloin pähkäillä, mistä saisin jonkinlaisen lisäsiiven vanhan sohvan jatkeeksi. Ja siinäpä sohvalla istuessani yhtäkkiä tajusin, että vastaus olikin aivan silmieni edessä! 

Sohvapöytänämme ennen toiminut pyörällinen ovipöytähän oli juuri passelin kokoinen ja tukeva "menopeli" , joten siitä se ajatus sitten lähti. Renkaat vain lukkoon ja varastosta lasten vanhaa patjaa pehmusteeksi. Tyynyjäkin löytyi omasta takaa selkänojiksi. Tadaa! Uusi ilmainen sohvamme oli sitämyöten valmis. 

Sohvapöydän virkaa saa nyt ainakin toistaiseksi toimittaa vanha puinen laatikko, jonka kaivelin pihan perukoilta talteen. Tykkään puulaatikon ulkonäöstä ja väristä kovasti, ja oikeastaan se näyttää mittasuhteiltaankin ihan hyvältä, sillä se ovipöytä oli hieman liiankin iso mielestäni.

Nojatuoli sopii myös edelleen olohuoneeseen sohvaa vastapäätä ( tuon alakuvan lattialla lojuvan tyynyn kohdalle, vaikkei kuvassa nyt näykkään ) ja ne muodostavat yhdessä pehmoisen ja kodikkaan pesän. Toisaalta mietin jo sitäkin, kuinka avara tuo olohuone olisi, jos nojatuolin laittaisi eteenpäin, mutta nojis on hirmuisen mukava istua ja kaikki aina kilpailevat päästääkseen siihen istumaan, joten näillä mennään.

Eli tällaisia pieniä DIY-juttuja kevääseen! 
Mukavaa vaihtelua ja itseasiassa taidan tykätä ilmais-sohvasta niin paljon, etten ainakaan heti ryntää uuden sohvan ostoon, niin säästyy taas nekin rahat :D

Sohvanpohjalta nuhaiset terveiset ja torstaimoikat!

Iida Emilia

Ripaus joulua harmauden keskelle

Uutta harmaata viikkoa tarvotaan taas eteenpäin ja aurinkoiset päivät tuntuvat olevan kaukainen muisto vain. Mutta synkkyyden keskeltä löytyy valon pilkahduksiakin, kuten vaikkapa viikonlopun isänpäivä, jolloin saatiin muistaa ja rutistaa elämämme tärkeitä miehiä. 

Kokoonnuimme viettämään isänpäivää mieheni vaarin luokse, vanhaan punamultaiseen rintamamiestaloon, joka huokuu aina lämmintä tunnelmaa. Syötiin hyvin, kahviteltiin, rupateltiin ja nautiskeltiin takkatulen räiskeestä. Mukava päivä huipentui kotisaunan löylyihin. 

Viikonlopun kunniaksi tuli siivoiltuakin oikein kunnolla ja kauppareissulta nappasin huonekuusen mukaani. Samalla kotiin tulvahti jo ripaus joulun henkeä.

Vaikka ulkona on ankeaa, niin rakastan kodin tunnelmaa ehkä eniten juuri tähän aikaan vuodesta!

Pehmeitä tekstiilejä sohvilla taljojen kavereina ja paperitähtiä ilahduttamassa talvista sisustusta.

Kattovaloja en juurikaan harrasta, mutta kynttilöiden ja kausivalojen lisäksi erillaiset pöytä- sekä seinälamput luovat hauskoja valon ja varjon leikkejä tilaan. 

Kuvaaminen on talvisin haastavampaa, kun päivänvalo ei yllä sisätiloihin, mutta kuviin tulee silti ihan omanlaisensa tunnelma, jollaista kesäaikaan saa hakemalla hakea.

Katsotaanpa nyt kuinka tuon trendikkään huonekuusen käy minun hoivissani. Kovin kauaa ei yleensä viherkasvit meillä kestä ;). Kunhan nyt joulun yli sitkuttelisi poloinen. 

Olohuoneen pöydälle lisäsin vielä männyn oksan vihreyttä tuomaan.

On tässä marraskuun pimeydessä jotakin mystisen kiehtovaakin! Kotikissan parasta aikaa :)

Näin ainakin uskottelen itselleni!

Tunnelmallisin terveisin:

Iida Emilia

Olkkarin DIY-lamppu ja vanha puukoripöytä

Heissan!

Viikonloppu aluillaan ja ulkona upean keväinen ilma! 
Lumet ovat haihtuneet hetkessä ihan olemattomiin ja vaikka vielä kovin harmaata onkin, niin eipä mene aikaakaan, kun luonto alkaa heräillä eloon. Niin mahtavaa tämä aika!

Sisustusintokin nostelee näin kevään myötä päätään ja ideoita alkaa yhtäkkiä pulpahdella mieleen.
Olohuoneeseen olen kaivannut nojatuolin viereen jotakin pientä pöytää, mille laskea teekupponen, tai missä olisi kohdevaloa illan lukuhetkiin. 

Eräänä iltana Unelmien Talo ja Koti- lehteä selaillessani ihastelin tutun bloggaajan kotikuvia lehden sivuilla ja huomasin siellä vanhan kauniin puukorin, joka oli nostettu pöydäksi. Saman tien muistin, että meillähän on ulkona vanha puukori käyttämättömänä. Hain sen sisälle ja pesaisin pölyt pois ja avot! Siinähän olikin upean rouhea sivupöytä valmiina :)

Puukoripöydän uumenissa säilyy nyt kauneimmat sisustuslehdet kivasti käsien ulottuvilla ja heti tuli kotiin uutta ilmettä pienellä vaivalla.

Uutta ilmettä sain olkkariin myös helpon lamppu-tuunauksen myötä, josta jo muutama kysely tulikin Instan puolella. Näitä solmulamppuja on näkynyt paljon sisustuslehtien sivuilla ja somessa. Elikkä solmulamppuun tarvitsin vain vanhan lampun kehykset ja vanhaa verhokangasta.  Leikkasin verhosta sopivan mittaisen palan ja parsein sen yläpäästä lamppuun kiinni. Alapäästä sidoin kankaan toisen pään juuttinarulla solmuun ja valmista tuli! Enkä edes viimeistellyt kankaan leikattua reunaa vaan se sai jäädä rennosti repsottamaan :D

Mulla vielä mietinnässä, että jätänkö enkelijulisteen tuonne vanhan kaapin viereen, vai sopiiko se paremmin sohvan yläpuolelle?

Mutta näiden vinkkien myötä siirryn takaisin vapaapäivän siivouspuuhiin ja valmistaudun tapaamaan erästä vanhaa tuttavaa, jonka kanssa näimme useasti lasten ollessa pieniä, mutta harmillisesti näiden ruuhvuosien aikana kyläilyt ovat jääneet olemattomiin. Onneksi vihdoin saatiin sopiva aika järjestettyä kalenteriimme :)

Iloista viikonloppua teille ihanat!

Iida Emilia

-Yhteistyössä lehtitarjoukset.com-

Maalaiskeittiön uusi valaisin

Heippa!

Tiedän, että olen vähän pöhkö, kun kutsun rivitalokotimme pikkukyökkiä "maalaiskeittiöksi", vaikka emme maaseudulla asukaan. Eikä tämä koti ole suinkaan se unelmieni vanha puutalo, jonka keittiössä olisi runsaasti tilaa kokkailla, ja ruokapöydän ympärille mahtuisi suuri joukko ystäviä yhdessä illastamaan. Puuhella lämmittäisi syystuulen viilentämää pirttiä ja kissat kehräisivät jaloissa. Ah,en ehkä kestäisi jos tuo unelma olisi joskus totta!

Mutta toisaalta...ei tämäkään koti niin kaukana tuosta haaveesta ole.

Asummehan sentään luonnonkauniilla paikalla, peltojen ja metsien ympäröimänä. Järvenrantakin ihan kivenheiton päässä! Vaikka ympärillä on tiheästi asutusta, niin silti täällä on rauhallista kuin maaseudulla konsanaan. 

Sujuuhan nuo kokkailut pienessäkin keittiössä yhtälailla, ja sopu sijaa antaa. 
Vanhakin tämä 80-luvun talo jo on :D  ja kynttilän valo lämmittää syksyisen koleaa mieltä!

Niin ja kissan sijasta jaloissa pyörii (lasten lisäksi ) pehmoinen pupu :)

Kyllä se niin on, että me olemme rakentaneet unelmamme juuri tähän, näiden tiiliseinien sisään!

Täällä on kaikki se, mikä elämässä on tärkeää. 

Ja kaiken lisäksi keittiökin on lähes sellainen, kuin olen sen aina halunnutkin olevan!

Minun oma maalaiskeittiöni :)

Arvatkaapa olinko iloinen, kun kesällä löysin eräästä maalaispuodista tuon ihanan emalivalaisimen!

Se passaa kyllä niin loistavasti tuohon avohyllyjen yläpuolelle. Melkeinpä pitäisi vielä hankkia toinen samanlainen tuohon viereen.

Jos joskus rahaa olisi ylimääräistä, niin jääkaappi vaihtuisi Smeg-merkkiseksi. Hyvin kelpaa silti tuokin, ja Anna-Mari Westin upeat kortit tervehtivät kaapin ovella iloisesti.

Mutta ai että...aina näin syksyisin joulun lähestyessä se talohaave valtaa mielen...

eikö sitä koskaan voi ihminen olla tyytyväinen ;)

Mutta saahan sitä unelmoida!

Kivaa keskiviikkoa!

Iida Emilia

Pienen eteisen tila- ja valaistusongelmat

Moikka kamuset!

Eteisestämme tulee harvoin kuvia, sillä tuo pieni, pimeä tila on aina ollut hankala sisustaa nätiksi ja toimivaksi. Valaistusasiat askarruttavat etenkin tässä tilassa varsin usein.

Tähän aikaan vuodesta toki luonnonvaloa tulvii kirjaimellisesti sisään ovista ja ikkunoista ( yöllä valon määrää täytyy jopa hillitä pimennysverhojen voimin ) mutta ennemmin kuin huomaakaan, on syksyn hämäryys hiipinyt kylään, ja tuolloin valaistusta taas kipeästi tarvitaan.

Remontin, ja valkoisen lattian myötä eteistilamme avartui kummasti. Myös makuuhuoneeseen avautuvat pariovet, sekä eteisen oviaukon suurentaminen lisäsivät tilan tuntua. Valkoinen värimaailma myös heijastaa luonnonvaloa kauniisti. 

Tosiasia on kuitenkin se, että puolet vuodesta elämme kuin pimeässä "säkissä", eikä tuo yksi ainut valonlähde eteisemme katossa riitä mihinkään! Silloin apuun rientää onneksi Philips lamput.

Nykyäänhän lamppuja ja valaisimia saa hankittua kätevästi myös verkkokaupoista, mm:
Lamppuexpressiltä

Itse suosimme enimmäkseen LED-lamppuja niiden pitkäikäisyyden ja energiatehokkuutensa ansiosta. Ledien värisävyistä löytyy myös paljon vaihtoehtoja. Mielestäni valo ei saa olla kelmeän keltaista, eikä toisaalta liian sinertävääkään, vaan mielellään lämpimän valkoista, joka toistaa sisustuksen sävyjä kauniisti. 

Jos ryhtyisimme hieman isompaan valaistusremonttiin, niin haluaisin eteiseen lasketun lautakaton, jonka reunoilta ledvalonauhojen valo hohtaisi epäsuoran hillitysti tilaan. Tai ehkäpä perinteisempään sisutukseen sopisi kattoon upotetut spotit, joiden valoa voisi säädellä tunnelman mukaan.

Yksi hieno vaihtoehto olisi myös katossa kulkevat kiskot, joissa Philips Halogeenilamput valaisisivat spotteina. Halogeenit ovat ledejä edukkaampia ja muistuttavat ominaisuuksiltaan perinteisiä hehkulamppuja. Valo on kirkasta ja syttyy ilman viivettä, mutta energiansäästöominaisuudet eivät yllä samalle tasolle kuin ledien. 

Siinäpä sitä onkin pähkäilemistä! Tällä hetkellä lisävalaistusta saamme kuitenkin ihan perinteisellä seinävalaisimilla, ja ihan hieno on sekin, joskin ei talven pimeydessä kaikkein riittävin vaihtoehto.

Valaistuksen lisäksi vähäiset säilytystilat aiheuttavat päänvaivaa, mutta konmarituksesta on ollut hurjasti hyötyä tässäkin asiassa. Kun turhat kengät ja takit lähtivät kierrätykseen, tuli kaappeihinkin tilaa lisää! 

Tuulikaapissa sijaitseva pikkueteisemme toimii lähinnä lasten vaatteiden säilytyspaikkana, ja tykkään pitää siinä vain kulloinkin käytössä olevia vaateparsia, jotta eteisnäkymä pysyisi mahdollisimman siistinä. Talvitakit on siirretty kunkin omiin vaatekaappeihin, tai isoon naulakkoomme. Varastoon en jaksa talvivaatteita erikseen viedä.

Koreihin ja kasseihin saa kätevästi kätkettyä pipot, huivit ja tumput. Asusteita löytyykin nelihenkisessä perheessä ihan tuhottomasti! Onneksi tämä kesäaika on taas helpompaa pukeutumisen suhteen :)

Eteisen perällä sijaitsee meidän aikuisten naulakkomme, jonka kirjavan takkirivistön olen peittänyt vanhan pitsilakanan taakse. Täällä säilytän myös syys- ja talviasusteet. Ihmeen hyvin näillä ollaan pärjätty, vaikka edelleen kiireisinä aamuina tuntuu varsinkin perheen nuorimmaisen päähineet olevan hukkateillä! Ja yleensä ne sitten löytyvätkin lastenhuoneen sängyn alta tai jostakin muualta, mihin ne eivät todellakaan kuulu ;)

Tänä päivänä alan olla eteiseemme jo melko tyytyväinen, kunhan tuon valaistusasian saisi vielä paremmalle tolalle. Mutta haaveita ja haasteita on hyvä olla, ja juuri nyt nautitaan tästä kesän upeasta valosta :)

Valonhippuja päiväänne!

Iida Emilia

-Yhteistyössä lamppuexpress.com-